Ero sivun ”Akko” versioiden välillä

3 merkkiä poistettu ,  4 kuukautta sitten
Akko on yksi vanhimmista nykypäiviin saakka asutetuista kaupungeista. Kaupungin nimi ''Akko'' on peräisin [[kanaanilaiset|kanaanilaisilta]] ja se tarkoittaa ehkäpä kuumaa hiekkaa. Ensimmäiset merkit asutuksesta [[Tel Akko]]lla ovat vuodelta 2&nbsp;500 [[eaa.]] ja myöhemmin kaupunki mainitaan moneen otteeseen [[Muinainen Egypti|egyptiläisissä]] ja [[Ugarit|ugarilaisissa]] teksteissä. [[Plinius vanhempi|Plinius vanhemman]] mukaan [[lasi]] keksittiin Belusjoen suulla ja alue olikin tunnettu laadukkaasta lasihiekastaan. Akkosta muodostui Kanaaninmaan tärkein kaupunki ja [[Ramses II]] valtasi sen vuoden 1275 eaa. paikkeilla. Kaupunki vaihtoi hallitsijoita sittemmin useaan otteeseen. Sen valtasivat [[Daavid]]in johtamat [[israel]]ilaiset ja vuonna 700 eaa. [[assyria]]laiset. Assyrialaisten lähteiden mukaan kaupunki kuului tuolloin [[Sidon]]in kuninkaalle ja se hylättiin lähes tyystin kuningas [[Assurbanipal]]in valtakaudella. 500- ja 400-luvuilla kaupunki oli [[persia]]n alaisuudessa ja [[Artakserkses II]] käytti sitä tukikohtanaan sotaretkellään Egyptiin vuonna 374 eaa. [[Aleksanteri Suuri]] valtasi kaupungin ilman vastarintaa vuonna 332 eaa. ja [[Ptolemaios II]] valtasi sen 200-luvulla. Ptolemaios siirsi alkuperäisen kaupungin sen historialliselta paikalta [[tell]]iltä nykyiselle paikalleen. [[Seleukidit]] valtasivat kaupungin vuonna 198 eaa. ja antoivat sille nimen Antiokia. [[Jonatan Makkabi]] vangittiin ja teloitettiin Akkossa vuonna 142 eaa. Seuraavalla vuosisadalla kaupunkia vastaan hyökkäsi [[Armenia]]n hallitsija [[Tigran II]]. Tällöin Akko oli ilmeisesti itsenäinen kaupunkivaltio ja sitä johti sen [[foinikialaiset|foinikialainen]] yläluokka. [[Julius Caesar]] liitti Akkon [[Rooman valtakunta]]an vuonna 48 eaa. ja se sai nimen ''Ptolemaïs'' [[Kleopatra VII|Kleopatralta]]. Vuonna 54 [[jaa.]] kaupungista tehtiin [[colonia]] ja sai jälleen uuden nimen ''Germanica''.<ref name="CMENA">{{Kirjaviite | Tekijä =Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley | Nimeke =Cities of The Middle East and North Africa | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu = 4-7 | Selite = | Julkaisija =ABC CLIO | Tunniste =ISBN 1-57607-919-8 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Rooman valtakunna jakautuessa [[Länsi-Rooma]]an ja [[Itä-Rooma]]an vuonna 395 kaupunki sai takaisin aikaisemman nimensä ''Ptolemaïs''. Kaupunki kuului Itä-Roomaan eli Bysantin valtakuntaan ja 400-luvulla se sai oman hiippakuntansa. [[Arabit]] valtasivat kaupungin vuonna 636 ja sittemmin se oli [[umaijadit|umaijadien]] laivanrakennuksen keskus. Vuonna 1104 kaupungin valloitti [[Jerusalemin kuningaskunta|Jerusalemin kuningas]] [[Baldwin I]] ja kaupunki toimi seuraavien 200-vuoden ajan [[ristiretket|ristiretkeläisten]] tukikohtana. Kaupunki rikastui idän ja lännen välisellä kaupalla, minkä lisäksi se oli tärkeä tukikohta [[Johanniittain ritarikunta|johanniitoille]] ja [[Temppeliherrain ritarikunta|temppeliherroille]]. Kaupungin sisäpolitiikka leimasi jatkuva levottomuus eri uskonnollisten ja kaupassa vaikuttaneiden tahojen välillä, mikä esti kaupunkia kasvamasta [[Kairo]]n tai [[Konstantinopoli]]n tapaiseksi suureksi kaupungiksi. Akkoa hallittiin [[Jerusalem]]ista käsin vuoteen 1191 saakka, jolloin siitä tuli Jerusalemin menetyksen jälkeen Jerusalemin kuningaskunnan tynkävaltion pääkaupunki. [[Genova]]laiset, [[pisa]]laiset ja [[venetsia]]laiset kauppiaat rakennuttivat omat korttelinsa kaupunkiin ja 1200-luvun alussa Akko oli Välimeren rikkaimpia satamia ja kaupungissa asui ehkäpäehkä jopa 40&nbsp;000 asukasta. Kaupungissa vierailivat esimerkiksi [[Benjamin Tudelalainen]] vuonna 1159, [[Maimonides]] vuonna 1165 ja [[Marco Polo]] vuonna 1271.<ref name="CMENA" />
 
Egyptiä ja [[Syyria]]a hallinnut [[Saladin]] valtasi Akkon vuonna 1187, mutta [[Rikhard I Leijonamieli]] valtasi sen uudestaan neljä vuotta myöhemmin. Lopullisesti Akko kukistui [[mamelukit|mamelukkien]] [[Akkon piiritys (1291)|piirityksessä vuonna 1291]]. Temppeliherrojen suuri palatsi oli viimeisiä kukistuneita rakennuksia kaupungissa. Mamelukit hävittivät suuren osan kaupungista ja myöhemmin alueelle saapuvat pyhiinvaeltajat velvoitettiin nousemaan maihin [[jaffa (kaupunki)|Jaffan]] kautta, mikä vähensi Akkon merkitystä. Mamelukkeja seurasivat [[Osmanien valtakunta|osmanit]] vuonna 1517 ja Sidonin [[druusit|druusi]]emiiri [[Fakhr ad-Din]] alkoi jälleenrakentaa kaupunkia. Myöhemmin 1700-luvulla [[Dahir al-Umar]] johti osittain itsenäistä aluettaan Akkosta käsin. Häntä seurasi [[albania]]laistaustainen [[Ahmed pašša al-Jazzar]]. Kaupungin väkiluku nousi jälleen noin 40&nbsp;000:n henkilöön ja ksupunkiinkaupunkiin rakennettiin moskeijoita, kirkkoja, kylpylöitä ja eurooppalaistyylisiä hotelleja. [[Napoléon Bonaparte]] epäonnistui [[Akkon piiritys (1799)|piirittäessään]] kaupunkia vuonna 1799. Nousujohdanne kääntyi jälleen myöhemmin, kun Egyptin hallitsija [[Ibrahim pašša (Egypti)|Ibrahim pašša]] valtasi kaupungin osmaneilta vuonna 1831. Vuonna 1840 osmanit palasivat [[itävalta|Itävallan]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] tuella. [[Akkon piiritys (1840)|Akko piiritettiin]] jälleen kerran ja egyptiläiset antautuivat kaupungin ruutivaraston räjähdettyä. Osmanit palasivat valtaan, mutta kaupunki ei enää toipunut entisiin mittoihinsa.<ref name="CMENA" />
 
Britit valtasivat Akkon osmaneilta [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana vuonna 1918 ja siitä tuli sodan jälkeen osa [[Palestiinan brittiläinen mandaatti|Palestiinan brittiläistä mandaattialuetta]]. Britit tekivät vanhasta ristiretkeläislinnasta vankilan, jonne päätyi esimerkiksi monia varhaisia [[juutalaiset|juutalaisia]] [[sionismi|sionisteja]], kuten [[Zeev Jabotinsky]]. Akkon rakentaminen jäi muuten vähäiseksi ja alueen kehitys keskittyi läheiseen [[Haifa]]n kaupunkiin. [[Israel]]ilaiset valtasivat Akkon [[Israelin itsenäisyyssota|Israelin itsenäisyyssodan]] alettua vuonna 1948 ja sen [[palestiinalaiset]] asukkaat pakenivat. [[Yhdistyneiden kansakuntien Palestiinan jakosuunnitelma]]n mukaan kaupunki olisi päätynyt arabeille. Sodan jälkeen kaupunkiin jäi vain 3&nbsp;500 arabia, mutta sen juutalainen väestönosa kasvoi nopeasti. Vuonna 1948 juutalaisia oli muutama sata, mutta vain pari vuosikymmentä myöhemmin heitä oli jo 27&nbsp;400. Kaikkiaan kaupunki on kuitenkin jäänyt suuremman naapurikaupunkinsa Haifan varjoon.<ref name="CMENA" />
26 899

muokkausta