Ero sivun ”Akko” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historia: kh |
|||
Rivi 88:
Akko on yksi vanhimmista nykypäiviin saakka asutetuista kaupungeista. Kaupungin nimi ''Akko'' on peräisin [[kanaanilaiset|kanaanilaisilta]] ja se tarkoittaa ehkäpä kuumaa hiekkaa. Ensimmäiset merkit asutuksesta [[Tel Akko]]lla ovat vuodelta 2 500 [[eaa.]] ja myöhemmin kaupunki mainitaan moneen otteeseen [[Muinainen Egypti|egyptiläisissä]] ja [[Ugarit|ugarilaisissa]] teksteissä. [[Plinius vanhempi|Plinius vanhemman]] mukaan [[lasi]] keksittiin Belusjoen suulla ja alue olikin tunnettu laadukkaasta lasihiekastaan. Akkosta muodostui Kanaaninmaan tärkein kaupunki ja [[Ramses II]] valtasi sen vuoden 1275 eaa. paikkeilla. Kaupunki vaihtoi hallitsijoita sittemmin useaan otteeseen. Sen valtasivat [[Daavid]]in johtamat [[israel]]ilaiset ja vuonna 700 eaa. [[assyria]]laiset. Assyrialaisten lähteiden mukaan kaupunki kuului tuolloin [[Sidon]]in kuninkaalle ja se hylättiin lähes tyystin kuningas [[Assurbanipal]]in valtakaudella. 500- ja 400-luvuilla kaupunki oli [[persia]]n alaisuudessa ja [[Artakserkses II]] käytti sitä tukikohtanaan sotaretkellään Egyptiin vuonna 374 eaa. [[Aleksanteri Suuri]] valtasi kaupungin ilman vastarintaa vuonna 332 eaa. ja [[Ptolemaios II]] valtasi sen 200-luvulla. Ptolemaios siirsi alkuperäisen kaupungin sen historialliselta paikalta [[tell]]iltä nykyiselle paikalleen. [[Seleukidit]] valtasivat kaupungin vuonna 198 eaa. ja antoivat sille nimen Antiokia. [[Jonatan Makkabi]] vangittiin ja teloitettiin Akkossa vuonna 142 eaa. Seuraavalla vuosisadalla kaupunkia vastaan hyökkäsi [[Armenia]]n hallitsija [[Tigran II]]. Tällöin Akko oli ilmeisesti itsenäinen kaupunkivaltio ja sitä johti sen [[foinikialaiset|foinikialainen]] yläluokka. [[Julius Caesar]] liitti Akkon [[Rooman valtakunta]]an vuonna 48 eaa. ja se sai nimen ''Ptolemaïs'' [[Kleopatra VII|Kleopatralta]]. Vuonna 54 [[jaa.]] kaupungista tehtiin [[colonia]] ja sai jälleen uuden nimen ''Germanica''.<ref name="CMENA">{{Kirjaviite | Tekijä =Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley | Nimeke =Cities of The Middle East and North Africa | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu = 4-7 | Selite = | Julkaisija =ABC CLIO | Tunniste =ISBN 1-57607-919-8 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Rooman valtakunna jakautuessa [[Länsi-Rooma]]an ja [[Itä-Rooma]]an vuonna 395 kaupunki sai takaisin aikaisemman nimensä ''Ptolemaïs''. Kaupunki kuului Itä-Roomaan eli Bysantin valtakuntaan ja 400-luvulla se sai oman hiippakuntansa. [[Arabit]] valtasivat kaupungin vuonna 636 ja sittemmin se oli [[umaijadit|umaijadien]] laivanrakennuksen keskus. Vuonna 1104 kaupungin valloitti [[Jerusalemin kuningaskunta|Jerusalemin kuningas]] [[Baldwin I]] ja kaupunki toimi seuraavien 200-vuoden ajan [[ristiretket|ristiretkeläisten]] tukikohtana. Kaupunki rikastui idän ja lännen välisellä kaupalla, minkä lisäksi se oli tärkeä tukikohta [[Johanniittain ritarikunta|johanniitoille]] ja [[Temppeliherrain ritarikunta|temppeliherroille]]. Kaupungin sisäpolitiikka leimasi jatkuva levottomuus eri uskonnollisten ja kaupassa vaikuttaneiden tahojen välillä, mikä esti kaupunkia kasvamasta [[Kairo]]n tai [[Konstantinopoli]]n tapaiseksi suureksi kaupungiksi. Akkoa hallittiin [[Jerusalem]]ista käsin vuoteen 1191 saakka, jolloin siitä tuli Jerusalemin menetyksen jälkeen Jerusalemin kuningaskunnan tynkävaltion pääkaupunki. [[Genova]]laiset, [[pisa]]laiset ja [[venetsia]]laiset kauppiaat rakennuttivat omat korttelinsa kaupunkiin ja 1200-luvun alussa Akko oli Välimeren rikkaimpia satamia ja kaupungissa asui
Egyptiä ja [[Syyria]]a hallinnut [[Saladin]] valtasi Akkon vuonna 1187, mutta [[Rikhard I Leijonamieli]] valtasi sen uudestaan neljä vuotta myöhemmin. Lopullisesti Akko kukistui [[mamelukit|mamelukkien]] [[Akkon piiritys (1291)|piirityksessä vuonna 1291]]. Temppeliherrojen suuri palatsi oli viimeisiä kukistuneita rakennuksia kaupungissa. Mamelukit hävittivät suuren osan kaupungista ja myöhemmin alueelle saapuvat pyhiinvaeltajat velvoitettiin nousemaan maihin [[jaffa (kaupunki)|Jaffan]] kautta, mikä vähensi Akkon merkitystä. Mamelukkeja seurasivat [[Osmanien valtakunta|osmanit]] vuonna 1517 ja Sidonin [[druusit|druusi]]emiiri [[Fakhr ad-Din]] alkoi jälleenrakentaa kaupunkia. Myöhemmin 1700-luvulla [[Dahir al-Umar]] johti osittain itsenäistä aluettaan Akkosta käsin. Häntä seurasi [[albania]]laistaustainen [[Ahmed pašša al-Jazzar]]. Kaupungin väkiluku nousi jälleen noin 40 000:n henkilöön ja
Britit valtasivat Akkon osmaneilta [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana vuonna 1918 ja siitä tuli sodan jälkeen osa [[Palestiinan brittiläinen mandaatti|Palestiinan brittiläistä mandaattialuetta]]. Britit tekivät vanhasta ristiretkeläislinnasta vankilan, jonne päätyi esimerkiksi monia varhaisia [[juutalaiset|juutalaisia]] [[sionismi|sionisteja]], kuten [[Zeev Jabotinsky]]. Akkon rakentaminen jäi muuten vähäiseksi ja alueen kehitys keskittyi läheiseen [[Haifa]]n kaupunkiin. [[Israel]]ilaiset valtasivat Akkon [[Israelin itsenäisyyssota|Israelin itsenäisyyssodan]] alettua vuonna 1948 ja sen [[palestiinalaiset]] asukkaat pakenivat. [[Yhdistyneiden kansakuntien Palestiinan jakosuunnitelma]]n mukaan kaupunki olisi päätynyt arabeille. Sodan jälkeen kaupunkiin jäi vain 3 500 arabia, mutta sen juutalainen väestönosa kasvoi nopeasti. Vuonna 1948 juutalaisia oli muutama sata, mutta vain pari vuosikymmentä myöhemmin heitä oli jo 27 400. Kaikkiaan kaupunki on kuitenkin jäänyt suuremman naapurikaupunkinsa Haifan varjoon.<ref name="CMENA" />
|