Ero sivun ”Menakinonit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
liimablankoja
"–"
Rivi 13:
{|class="wikitable" style="float:right;"
|+
MK2–10 sulamispisteet<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=M Eggersdorfer et al|Nimeke=Ullmann's encyclopedia of industrial chemistry|Vuosi=2000|Kappale=Vitamins|Sivu=47-6747–67|Julkaisija=American Cancer Society|Isbn=9783527306732|www=https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/14356007.a27_443}}</ref>
!MKn
|2
Rivi 42:
Menakinoneja voidaan pitää verrattain turvallisina aineina ihmisille. Niitä sisältävien ruokien syönnistä johtuvia myrkytystapauksia ei tunneta.<ref name=":1"/>
 
Kokeessa, jossa rotille ja koirille syötettiin vuoden ajan MK4:ää 100 ja 500 mg/vrk annoksin per painokilo, havaittiin kokeen puolivälissä painonlaskua ja merkittävää veren [[punasolu]]katoa ja [[hemoglobiini]]pitoisuuden laskua. 20 mg/vrk annoksin haittoja ei havaittu.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Vitamin K2 added for nutritional purposes in foods for particular nutritional uses, food supplements and foods intended for the general population and Vitamin K2 as a source of vitamin K added for nutritional purposes to foodstuffs, in the context of Regu|Julkaisu=EFSA Journal|Ajankohta=2008|Vuosikerta=6|Numero=11|Sivut=822|Doi=10.2903/j.efsa.2008.822|Issn=1831-4732|www=https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.2903/j.efsa.2008.822}}</ref> Rotille suun kautta syötetyt 20002 000 mg kerta-annokset MK7:ää eivät olleet haitallisia, eivätkä 90 päivää jatkuneet 20 mg/vrk annokset.<ref name=":1"/>
 
==Ruokapitoisuudet==
Ruuissa yleisimmät menakinonit ovat MK4–13. Eniten niitä on [[bakteeri]]en tuottamina bakteerikäytetyissä ruuissa kuten [[juusto]]issa ja [[nattō]]ssa. Juustojen menakinonikoostumukset vaihtelevat. Nattōssa pääosa menakinoneista on MK7:ää.<ref name=":3"/> Pitkään kypsyneissä juustoissa menakinonipitoisuudet ovat usein isompia kuin lyhyen aikaa kypsyneissä.<ref name=":2"/> Menakinoneja on myös jonkin verran eläinperäisissä ja ei-bakteerikäytetyissä ruuissa kuten munissa, lihoissa (eritoten maksoissa) ja maitotuotteissa. Edeltävien menakinoneista pääosa on MK4:ää, joka on pääosin eläinten itsensä soluissaan tuottamaa ja sen lähtöaineet ovat peräisin muista ravinnon K-vitamiineista.<ref name=":3">{{Lehtiviite|Otsikko=Dietary reference values for vitamin K|Julkaisu=EFSA Journal|Ajankohta=2017|Vuosikerta=15|Numero=5|Doi=10.2903/j.efsa.2017.4780|www=https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.2903/j.efsa.2017.4780}}</ref> [[menadioni]]johdannaisia käytetään [[rehu]]issa K-vitamiinilisinä monien hyötyeläinten kohdalla. Lisien anto voi lisätä merkittävästi eläimestä saatujen ruokien MK4-pitoisuuksia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=J Zempleni et al|Nimeke=Handbook of vitamins|Vuosi=2007|Sivut=118-119118–119|Selite=4. painos|Julkaisija=Taylor & Francis|Isbn=9780849340222}}</ref>
{| class="wikitable"
|+