Versio 22. toukokuuta 2020 kello 18.01 muokkaa Carfan568 (keskustelu \| muokkaukset) 103 muokkausta 1984–1986 mestarit mainittu aiemmin Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta ← Vanhempi muutos		Versio 22. toukokuuta 2020 kello 18.01 muokkaa kumoa Carfan568 (keskustelu \| muokkaukset) 103 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Uudempi muutos →
Rivi 79: FISA:n ja FOCA:n kiistat näkyivät myös radalla ja jopa kilpailuja peruutettiin. Eteläafrikkalainen [[Jody Scheckter]] voitti Ferrarin viimeisen kuljettajien mestaruuden ennen 21 vuoden mittaista kuivaa kautta. Williamsin [[Alan Jones]] ja [[Keke Rosberg]] voittivat mestaruudet [[Formula 1 -kausi 1980\|1980]] ja [[Formula 1 -kausi 1982\|1982]],<ref name="F1Champions1950-2000"/> kun taas Brabhamilla ajanut nuori brasilialainen [[Nelson Piquet]] vei mestaruuden vuosina [[Formula 1 -kausi 1981\|1981]] ja [[Formula 1 -kausi 1983\|1983]]. Kaudella 1983 FISA:n ja FOCA:n välit oli saatu selvitetyksi ja solmittu [[Concorde-sopimus]]: FOCA hoitaa talousasiat ja FISA määrää säännöt vielä tänäkin päivänä. Ferrari voitti ensimmäisen kerran turboahdetuilla koneilla valmistajien mestaruuden 1982, ja Piquet'n [[BMW autourheilussa\|BMW':n]] turbolla voittama mestaruus 1983<ref name="F1Champions1950-2000"/> oli ensimmäinen turbolla voitettu kuljettajien mestaruus. Kaudella 1984 ainoastaan Tyrrell käytti vanhoja vapaastihengittäviä moottoreita. [[Formula 1 -kausi 1984\|1984]] TAG-Porschen vauhdittamalla McLarenilla ajanut Niki Lauda voitti uransa kolmannen mestaruutensa, jonka jälkeen Alain Prost voitti seuraavat kaksi mestaruutta.<ref name="F1Champions1950-2000"/> Valmistajien titteli meni vuonna 1984 myös McLaren-TAG:lle, joka voitti tittelin uudestaan seuraavalla kaudella.<ref name="F1Champions1950-2000"/> 1980-luvulla turvallisuuskysymykset nousivat jälleen pinnalle. Turbomoottorit ohittivat viimein vuoden [[1937]] [[Mercedes-Benz W125]]:n 640 [[hevosvoima]]n tehot. Vuonna [[1986]] turbot saattoivat hetkellisesti saavuttaa jopa 1 000 hevosvoimaa. Kuljettajat eivät kyenneet hillitsemään vauhtiaan ja tämä näkyi monina vakavina onnettomuuksina. [[1980]] [[Patrick Depailler]] suistui radalta kohtalokkaasti Hockenheimin nopeassa Ostkurvessa. Vuonna 1982 Ferrarin lahjakas ja nopea kanadalainen [[Gilles Villeneuve]] sai surmansa [[Circuit Zolder\|Zolderissa]] ja myöhemmin tallitoveri [[Didier Pironi]] katkaisi molemmat jalkansa. Formuloissa ja myöhemmin ralliautoissa kävi sama ilmiö, kuljettajat eivät kyenneet enää hallitsemaan autoja, koska autoissa oli liikaa hevosvoimia ja tapahtui monia vakavia onnettomuuksia ja kuolemia.

Ero sivun ”Formula 1” versioiden välillä