Ero sivun ”Saarijärven Paavo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 52:
Saarijärven Paavoa ovat käsitelleet myös kuvataiteilijat. Runoon on olemassa kaksi mainittavaa kuvitusta: [[Hanna Frosterus-Segerstråle]]n laati sellaisen vuonna 1887 ja [[Björn Landström]] 1947.<ref>Simpanen 2004, s. 17.</ref> [[Saarijärven kirkko|Saarijärven kirkon]] viereisessä puistossa sijaitsee puolestaan kuvanveistäjä [[Heikki Varja]]n toteuttama pronssiveistos ''Saarijärven Paavo'', joka esittää Paavoa ja hänen polvilleen vajonnutta vaimoaan. Muistomerkkihanke käynnistettiin vuonna 1953, ja patsaan paljasti presidentti [[Urho Kekkonen]] 16. heinäkuuta 1961.
Patsaan jalustan etupuolelle on hakattu runon säe ”mutta Jumalalta kasvun toivoi”. Monien mielestä tämä ei ollut runon ydinajatus, joten paikallisen kulttuurivaikuttajan Eeti Hännisen aloitteesta jalustan takapuolelle lisättiin vuonna 1977 runon kuuluisampi viimeinen säe ”pane leipään puolet petäjäistä veihän naapurimme touon halla”.<ref>Simpanen 2004, s. 18–20.</ref>
Kun oikeusministeri [[Ernst von Born]] kertoi radiopuheessaan 19. syyskuuta 1944 Suomen kansalle [[Moskovan välirauha]]n ankarista ehdoista, hän päätti puheensa lainaukseen ''Saarjärven Paavosta'' valaakseen suomalaisten uskoa tulevaisuuteen: ”Älkäämme siis antako tämän päivän raskaiden uutisten masentaa mieltänne, vaan muistakaamme runoilijan vakuutusta: ’Vaikka kokee, ei se hylkää herra’”. Puheen oli kirjoittanut pääministerin sihteeri [[V. J. Sukselainen]].<ref>[http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/sanoma_valirauhasta_50642.html#media=50644 Suuret puheet: Sanoma välirauhasta (puhe ja sitä käsittelevä radio-ohjelma)] Ylen Elävä arkisto. Viitattu 26.9.2014.</ref>
| |||