Ero sivun ”Bernhard Indrenius” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
auktori |
Pieni lisätieto lähteineen, vanhentunut linkki pois |
||
Rivi 1:
[[File:Bernhard-Indrenius.jpg|thumb|right|Bernhard Indrenius.]]
'''Bernhard Indrenius''' ([[16. tammikuuta]] [[1812]] [[Hamina]] – [[23. lokakuuta]] [[1884]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]) oli suomalainen [[vapaaherra]] ja [[jalkaväenkenraali]],<ref name=sek>{{kirjaviite| Tekijä=Heikinheimo, Ilmari | Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki | Sivu=329–330 }}</ref> joka palveli [[Venäjän keisarillinen armeija|Venäjän keisarillisessa armeija]]ssa ja siirtyi sitten [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] siviilihallintoon.<ref name="kenraalit">{{Kenraalit ja amiraalit|id=199|
Indreniuksen vanhemmat olivat tuomiorovasti Emanuel Indrenius ja kauppiaan tytär Kristiina Emilia Bruun. Indrenius valmistui upseeriksi [[Haminan kadettikoulu]]sta 1825, kävi Pietarin sota-akatemian ja tuli kapteenin vakanssille Venäjän armeijan esikuntaan 1835<ref name=sek />. [[Kaukasia]]n sodissa 1837-1853 hän toimi mm. armeijakunnan esikuntapäällikön adjutanttina. Hänet aateloitiin vuonna 1854 ja introdusoitiin Suomen [[ritarihuone]]eseen aatelisena sukuna numero 223.<ref name="A223">{{Ritarihuone|2954|Adliga ätten nr 223 † Indrenius}}</ref><ref name="F051">{{Ritarihuone|2953|Friherrliga ätten nr 51 Indrenius-Zalewski}}</ref>
Rivi 8:
Indrenius toimi ruotuväkikomitean puheenjohtajana 1866, asevelvollisuuskomitean puheenjohtajana 1871 sekä sukunsa edustajana vuosien [[Säätyvaltiopäivät 1863|1863-64]], [[Säätyvaltiopäivät 1867|1867]] ja 1877 [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|valtiopäivillä]].
Indreniuksen ensimmäinen puoliso vuodesta 1846 oli kenraaliluutnantti Lavrenti Vasilkovskin tytär Natalia Lavrentjevna Vasilkovskaja (1826–1848).<ref name="kenraalit" /> Vuonna 1857 hän avioitui [[Johan Henrik
==Katso myös==
|