Ero sivun ”Gustaf Hobin” versioiden välillä

'''Gustaf Adolf Hobin''' ([[23. syyskuuta]] [[1764]] [[Sulva]] – [[22. kesäkuuta]] [[1824]] [[Pietarsaari]]) oli [[Suomi|suomalainen]] sotilas, kalparitari ja oman aikansa yhteiskuntavaikuttaja. Gustafin isä (Karl Bengt Hobin) oli Pohjanmaan Rykmentin kapteeni.

 

Gustaf Hobin aloitti sotilasuransa 18-vuotiaana vuonna 1788 vänrikkinä. Luutnanttina Hobin toimi vuodesta 1790 alkaen ja taisteli sodassa ainakin [[Porrassalmen taistelu|Porrassalmella]], Kilpikoskella ja [[Parkuinmäen taistelu|Parkuinmäessä]], jossa hän haavoittui ja joutui vangiksi. Sodan loputtua hänet vapautettiin [[1793]], jonka jälkeen hänet ylennettiin kapteeniksi ja hänelle myönnettiin Miekkatähdistön ritarikunnan ritarin arvonimi. Sotilasuralla Hobin jatkoi vielä pari vuotta, kunnes jättäytyi maanviljelystöihin [[Jurva|Jurvan]] Tainuskylään omistaen Jurvassa kaksi maatilaa.

 

Sotilasuransa jälkeen Gustaf Hobin toimi paitsi tilallisena Jurvassa, myös yhteiskunnallisena vaikuttajana ajaen kotikuntansa asioita. Hän toimi Suomen Talousseuran jäsenenä ja oli ajamassa Jurvan seurakunnan ja sitä myötä kunnan itsenäistymistä, jatkoi Jurvanjärven kuivausta viljelysmaaksi sekä teki aloitteen [[Jurvan kirkko|Jurvan kirkon]] rakentamisesta.

Hobin kuoli vuonna 1824 toimiessaan [[Pietarsaari|Pietarsaaren]] tullinhoitajana, mutta oli aiemmin kertonut halustaan tulla haudatuksi Jurvaan.

Vuonna 1860 veljekset halusivat muistaa syntymäkuntaansa ja lahjoittivat Jurvan seurakunnalle 10 tynnyrillistä viljaa hyödynnettäväksi kansakoulun rakentamista varten sekä isänsä haudan hoitamiseen.

 

[[Luokka:Vuonna 1764 syntyneet]]

[[Luokka:Vuonna 1824 kuolleet]]