Ero sivun ”COVID-19” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Rokotetutkimukset: Tutkimuspaikasta löytyi ristiriitaista tietoa – korvataan paikat tutkimuksen tekijöillä. |
lähteiden uudelleenkäyttö ym |
||
Rivi 90:
[[Maailman terveysjärjestö]] (WHO) suosittaa keräämään viruksen toteamiseen käytetyn näytteen vähintään ylä- tai alahengitysteiden eritteistä, kuten syljestä tai ysköksistä. Sylkinäyte voidaan kerätä esimerkiksi vanutuppoon pyyhkimällä suun sisäpintaa tupolla. Näytteelle tehdään sitten [[RT-PCR]].<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/331329/WHO-COVID-19-laboratory-2020.4-eng.pdf?sequence=1&isAllowed=y|nimeke=Laboratory testing for coronavirus disease 2019 (COVID-19) in suspected human cases|ajankohta=2020|julkaisija=World Health Organization|viitattu=2020-04-13}}</ref> Tässä viruksen RNA:ta monistetaan komplementaarisen DNA:n ([[cDNA]]) muotoon näytteessä, jotta siitä saadaan kyllin vahva ja havaittavissa oleva signaali. Monistetusta cDNA:sta tunnistetaan sopivin [[Aluke (molekyylibiologia)|alukkein]] yksi tai yleensä useampi [[SARS-CoV-2]]:lle ominainen geeni tai muu perimän alue. RT-PCR:n [[DNA-polymeraasi]] pilkkoo cDNA:han kiinnittyneen alukkeen (alukkeet eivät kiinnity jos perimä ei ole viruksen), jolloin aluke vapauttaa esimerkiksi havaittavasti [[fluoresoiva]]n leima-aineen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.fda.gov/media/136151/download|nimeke=Accelerated emergency use authorization (EUA) summary COVID-19 RT-PCR test (laboratory corporation of america)|viitattu=2020-04-13}}</ref> Muun muassa viruksen [[mutaatio]]t tunnistukseen käytettyjen alueiden kohdalta, näytteen huono laatu tai liian varhaisessa vaiheessa otettu näyte voivat antaa väärän tuloksen, jonka mukaan virusta oikeasti kantavalla henkilöllä ei ole virusta.<ref name=":1" /> RT-PCR vie yleensä muutaman tunnin, mutta kaikkein uusimmissa RT-PCR-testeissä tuloksen saaminen voi viedä vain muutamia minuutteja.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=SK Vashist|Otsikko=In vitro diagnostic assays for COVID-19: recent advances and emerging trends|Julkaisu=Diagnostics|Ajankohta=2020|Vuosikerta=10|Numero=4|Sivut=202|Doi=10.3390/diagnostics10040202|www=https://www.mdpi.com/2075-4418/10/4/202}}</ref>
Virus voidaan myös tunnistaa pikatestein, joissa hengitysteistä kerätyistä näytteistä tunnistetaan viruksen ominaisia [[Proteiini|proteiineja]]. Nämä kiinnittyvät [[Antigeeni|antigeeneinä]] näyteliuskan [[vasta-aine]]isiin. Jos sitoutuminen tapahtuu, se tuottaa liuskassa jonkin silmin havaittavissa olevan merkin tyypillisesti alle 30 minuutissa. Testit ovat vähemmän herkkiä kuin RT-PCR:ään pohjautuvat menetelmät, eikä WHO suosittele niiden käyttöä. Pikatestit voivat myös todentaa viruksen henkilöllä, jolla sitä ei oikeasti ole.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/news-room/commentaries/detail/advice-on-the-use-of-point-of-care-immunodiagnostic-tests-for-covid-19|nimeke=Advice on the use of point-of-care immunodiagnostic tests for COVID-19
== Oireet ==
Rivi 239:
=== Rokotetutkimukset ===
[[Koronavirusrokote|SARS-CoV-2-rokotetta]] kehitetään useissa kymmenissä tutkimusprojekteissa, mutta toimivan ja turvallisen [[Rokote|rokotteen]] kehityksessä voi kestää useita vuosia.<ref name=":17">{{Lehtiviite|Tekijä=N Lurie et al|Otsikko=Developing Covid-19 vaccines at pandemic speed|Julkaisu=New England Journal of Medicine|Ajankohta=2020|Doi=10.1056/NEJMp2005630|Issn=0028-4793|www=https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMp2005630}}</ref><ref name=":15">{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/blueprint/priority-diseases/key-action/novel-coronavirus-landscape-ncov.pdf|nimeke=DRAFT landscape of COVID-19 candidate vaccines – 20 March 2020|ajankohta=2020-03-20|viitattu=2020-04-06}}</ref>
Toukokuussa 2020 [[Maailman terveysjärjestö|WHO]] listasi 118 rokotekandidaattia, joista 8 oli edennyt koevaiheeseen.<ref
=== Lääketutkimukset ===
Rivi 254:
Kokeellisissa hoidoissa on viruslääkkeiden lisäksi käytetty [[Antibiootti|antibiootteja]] potilaiden tilaa heikentävien toissijaisten [[bakteeri]]tartuntojen hoitoon tai ennaltaehkäisyyn.<ref name=":55" /> [[Kortikosteroidit|Kortikosteroideja]], kuten [[metyyliprednisoloni]]a, on kokeiltu vakavasti sairailla virustartunnan keuhkokuumeen aiheuttamilta keuhkovaurioilta suojaavina lääkkeinä. Kortikosteroidien käyttö on kiistanalaista, sillä ne voivat liian suurin annoksin tai pitkään käytettynä aiheuttaa omia haittavaikutuksiaan ja lisätä potilaiden kuolleisuutta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=L Shang et al|Otsikko=On the use of corticosteroids for 2019-nCoV pneumonia|Julkaisu=The Lancet|Ajankohta=2020|Doi=10.1016/S0140-6736(20)30361-5|Issn=0140-6736|www=https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)30361-5/abstract}}</ref>
Ranskalaistutkijat suunnittelevat nikotiinilaastarien testaamista koronapotilailla ja etulinjan työntekijöillä, sillä Ranskassa tehdyssä tutkimuksessa ainoastaan 4,4 prosenttia sairaalahoitoa vaatineista potilaista oli säännöllisiä tupakoitsijoita. Tutkijat kuitenkin korostavat, ettei kenenkään pidä alkaa tupakoida koronaviruksen takia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2020/apr/22/french-study-suggests-smokers-at-lower-risk-of-getting-coronavirus|nimeke=French researchers to test nicotine patches on coronavirus patients
== Katso myös ==
| |||