Ero sivun ”Natsi-Saksa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kirjoitus virhe |
Anr (keskustelu | muokkaukset) Hylättiin viimeisimmät 4 tekstimuutosta (tehneet Rakesh man8701 ja Gorilla.fart) ja palautettiin versio 18915917, jonka on tehnyt Nitraus |
||
Rivi 58:
'''Kansallissosialistinen Saksa''' eli '''natsi-Saksa''', joskus myös '''Kolmas valtakunta''' ja vanhemmissa lähteissä '''Hitler-Saksa''',<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.735008 | Nimeke = Kun venäläiset tulivat Berliiniin : päiväkirjan lehtisiä Hitler-Saksan viime ajoilta | Sivusto = Finna.fi | Viitattu = 21.9.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://avoindata.eduskunta.fi/digitoidut/view/ptk_1970_ii_0?language=suomi&year=1970&page=28&query=%22Hitler-Saksan%22&pageOfWholeBook=28 | Nimeke = Valtiopäivät 1970 pöytäkirjat II | Sivusto = Eduskunta.fi | Viitattu = 21.9.2018}}</ref> tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista [[Saksa]]n [[Diktatuuri|diktatuuria]], jota hallitsi [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP]] johtajanaan [[Adolf Hitler]]. Valtion virallinen nimi oli ''[[Saksan valtakunta]]'' ({{k-de|Deutsches Reich}}) vuoteen 1943, jolloin siitä tuli [[Suur-Saksa|Suur-Saksan valtakunta]] ({{k-de|Großdeutsches Reich)}}.
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 183-1987-0703-507, Berlin, Reichstagssitzung, Rede Adolf Hitler.jpg|pienoiskuva|300px|Valtakunnanjohtaja
== Kolmas valtakunta ==
Nimitys ”kolmas valtakunta” ({{k-de|Drittes Reich}}) korosti [[Kansallissosialismi|kansallissosialistien]] tapaa ajatella [[propaganda]]ssaan oman hallintonsa olevan ”ensimmäisen valtakunnan” eli [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] ja ”toisen valtakunnan” eli vuonna 1871 lukuisista Saksan valtioista muodostetun [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnan]] jatkumoa. Väliin jäävän [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] ei katsottu olevan valtakunta. Nimellä ”tuhatvuotinen valtakunta” taas viitattiin melkein tuhat vuotta kestäneeseen Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan (843–1806) sekä [[kristinusko|kristilliseen]] [[eskatologia]]an (eli ’oppiin maailman viimeisistä tapahtumista’) ja esitettiin siten myös kansallissosialistisen hallinnon kestävän tuhat vuotta. Termin ”Kolmas valtakunta” otti käyttöön saksalainen kulttuurihistorioitsija Arthur Moeller van den Bruck (1876–1925) vuonna 1923 – kymmenen vuotta ennen Hitlerin valtaannousua – julkaistussa teoksessaan ''Das dritte Reich''. Adolf Hitler ei kuitenkaan itse hyväksynyt sitä ja jopa kielsi vuonna 1939 lehdistöä käyttämästä Saksasta tätä nimeä.<ref> Juha Jaakkonen: ''Hitlerin Suur-Saksa. Natsi-Saksa 1933–45, Iltalehden historialehti'', helmikuu 2013, s. 22. </ref>
Natsien propagandassa korostettiin keisarikunnan perintöä myös sekoittamalla [[nationalismi|nationalistisia]], [[perinne|perinteellisiä]] ja [[kansallissosialismi|kansallissosialistisia]] symboleja toisiinsa.
== Kansallissosialistisen Saksan synty ==
Rivi 78 ⟶ 80:
== Alueet ==
===Saksan aluemenetykset ensimmäisessä maailmansodassa===
Saksaan kuuluivat [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallalle]] [[Versailles’n rauha]]nsopimuksen jälkeen jääneet alueet. Verrattuna Saksan keisarikuntaan Weimarin tasavalta menetti [[siirtomaa]]nsa, jotka siirrettiin [[Kansainliitto|Kansainliitolle]], joka puolestaan myönsi niiden hallinnan [[ympärysvallat|ympärysvalloille]]. Aasiassa puolestaan Saksan toimilupa-alueet [[Kiina]]ssa peri [[Japani]], joka oli liittynyt tätä tarkoitusta varten ensimmäiseen maailmansotaan. Versailles’n rauhassa Saksa menetti [[Elsass-Lothringen]]in alueen [[Ranska]]lle. [[Reininmaa]]lla oli Saksalla [[demilitarisointi|demilitarisoimisvelvoite]], minkä Adolf Hitler rikkoi 1936 [[Reininmaan palautus|miehittämällä alueen]]. Tärkein menetetty alue oli kuitenkin niin sanottu [[Puolan käytävä]], joka takasi [[Puola]]lle yhteyden merelle mutta eristi [[Itä-Preussi]]n Saksan [[eksklaavi]]ksi. Näiden alueiden lisäksi Saksa menetti [[Saarland]]in Kansainliiton hallintaan, [[Memelin alue]]en [[Liettua]]lle, Eupen-Malmedyn [[Belgia]]<nowiki/>lle ja alueita [[Tanska]]lle [[Etelä-Jyllanti|Etelä-Jyllannista]].
===Liittotasavallasta kansallissosialistiseksi yhtenäisvaltioksi===
Rivi 94 ⟶ 96:
{{Pääartikkeli|[[Hitlerin hallitus]]}}
===Valtakunnankanslerista presidentiksi ja johtajaksi===
[[Tiedosto:Flag of the German Reich (1933–1935).svg|pienoiskuva|175px|
Saksan valtakuntaa hallitsi [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue]] (NSDAP eli ''Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei'', josta johtuu kansallissosialistia tarkoittava nimitys ”natsi”). Ainoastaan natsipuolueen toiminta oli sallittu, muut puolueet kiellettiin. Puolueen johtajana, valtakunnankanslerina ja presidenttinä toimi ''Führer'' (johtaja), [[diktaattori]], jolle kaikki valta oli keskitetty. [[Saksan presidentti]] Hindenburgin kuoltua vuonna 1934 perustettu virka kuului [[Adolf Hitler]]ille kansallissosialistisen hallinnon viime päiviin saakka.
| |||