Ero sivun ”Vennolan I hallitus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
vuosilukulinkkejä pois koska ne eivät anna sivulle mitään uutta |
p w |
||
Rivi 24:
'''Vennolan I hallitus''' työskenteli 15. elokuuta 1919 – 15. maaliskuuta 1920 213 päivän ajan. Järjestyksessään hallitus oli [[Suomi|Suomen]] 5. hallitus. Vennolan I hallitus oli [[Juho Vennola]]n johtama, [[Maalaisliitto|Maalaisliiton]] ja [[Kansallinen Edistyspuolue|Edistyspuolueen]] muodostama vähemmistöinen keskustahallitus ja ensimmäinen [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentin]] nimittämä hallitus.<ref name="keränen"> Jorma Keränen: ''Suomen itsenäistymisen Kronikka'', s. 178. Jyväskylä: Gummerus, 1992. ISBN 951-20-3800-5.</ref>
Juho Vennola, joka oli siviiliviraltaan [[kansantaloustiede|kansantaloustieteen]] professori [[Helsingin yliopisto]]ssa, yritti aluksi muodostaa yleisporvarillisen enemmistöhallituksen edeltäjänsä [[Kaarlo Castrén]]in tavoin. [[Suomen kuningaskuntahanke|Valtiomuototaistelun]] ja [[Suomen presidentinvaali 1919|presidentinvaalin]] jättämät arvet eivät kuitenkaan olleet umpeutuneet ja [[Ruotsalainen kansanpuolue]] kieltäytyi tulemasta hallitukseen. Myös [[Kokoomus]] jäi Vennolan taivutteluista huolimatta oppositioon. Näin [[K. J. Ståhlberg]]in presidenttikauden ensimmäisestä hallituksesta tuli edeltäjäänsä nähden muutosten hallitus, vaikka presidentti ei toivonutkaan näin käyvän. Edellisen hallituksen ministereistä jatkoi entisessä tehtävässään ulkoministeri [[Rudolf Holsti]].<ref name="keränen"/>
Uusi hallitus joutui käsittelemään jo aikaisemmin kiistaa aiheuttanutta kysymystä sotaväen ylipäällikön viran haltijasta. Hallitus asettui kenraalimajuri [[Karl Fredrik Wilkama|Karl Fredrik Wilkmanin (Wilkama)]] kannalle, mikä merkitsi varovaisempaa ja vähemmän sotaisaa suhtautumista [[Venäjän sisällissota]]an.<ref name="keränen"/> Lokakuun lopussa 1919 hallitus torjui kenraali [[Nikolai Judenitš]]in ja [[Luoteis-Venäjän hallitus|Luoteis-Venäjän valkoisen hallituksen]] pyynnön hyökkäyksestä [[Pietari (kaupunki)|Petrograd]]iin. Hallituksen kantaan vaikutti se, että Venäjän valkoisen luoteisen rintaman komentaja amiraali [[Aleksandr Koltšak]] ei tunnustanut Suomen itsenäisyyttä.<ref> Keränen 1992, s. 180.</ref>
| |||