Ero sivun ”Ahti Karjalainen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 40:
== Nuoruus- ja opiskeluvuodet ==
Karjalaisen vanhemmat olivat maanviljelijä ''Anselm Karjalainen'' (1875−1943) ja ''Anna Lyydia Viherlehto'' (1880−1962). Perheessä oli neljä lasta, joista Ahti oli nuorin. Anselm Karjalainen ei osallistunut aktiivisesti poliittiseen toimintaan, mutta itsenäisyysajan alun repivä [[Suomen kuningaskuntahanke|valtiomuototaistelu]] oli johtanut hänet Maalaisliiton kannattajaksi.<ref>Virolainen, Johannes: ''Polun varrelta: merkintöjä ja muistikuvia ihmisistä ja tapahtumista'', s. 330. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12763-2.</ref> Lyydia Karjalainen oli nuoruudessaan käynyt [[Otavan opisto|Otavan kansanopisto]]n, jonka silloisesta johtajasta [[K. R. Kares|K. R. Kareksesta]] tuli huomattava kirkonmies ja [[Isänmaallinen Kansanliike|Isänmaallisen Kansanliikkeen]] kansanedustaja. Kareksella oli suuri vaikutus Lyydia Karjalaisen asenteisiin ja arvoihin, mutta politiikasta Lyydia Karjalainen ei ollut kiinnostunut.<ref>Kangas 1984, s. 13.</ref> Lyydia ja Anselm Karjalainen pitivät kunnia-asianaan, että heidän kaikilla lapsillaan oli mahdollisuus kouluttautua ja päästä elämässään eteenpäin, ja tämän mahdollistamiseksi perheen isä piti pienen maatilansa ohella kotonaan sekatavarakauppaa ja hoiti kylän postitoimistoa.<ref>Lasse Kangas: ''Ahti Karjalainen tasavallan kakkosena'', s. 9–10. Helsinki: Kirjayhtymä, 1984. ISBN 951-26-2591-1.</ref>
Vuonna 1935 Karjalainen aloitti oppikoulun [[Mikkelin lyseo]]ssa. Koulussa ainekirjoitus oli Ahdin lempiaine, ja hän lähetti kirjoitelmiaan myös [[Nuoren Voiman Liitto]]on, joka julkaisikin niistä muutamia. Luettuaan [[Mika Waltari]]n kirjan ''[[Aiotko kirjailijaksi?]]'' hän alkoi tosissaan haaveilla kirjailijan urasta, kunnes suunnitelmat muuttuivat. Kouluaikana Karjalaisen lahjakkuus ilmeni siinä, että hän antoi yksityisopetusta luokkatovereilleen ja alempien luokkien oppilaille.<ref>Virolainen 1993, s. 329.</ref> Mikkelin lyseo oli 1930-luvulla hyvin oikeistolainen, suuri osa opettajista oli [[natsi]]henkisiä ja monet pojat pukeutuivat [[Isänmaallinen Kansanliike|IKL:n]] pukuun, mustaan paitaan ja siniseen solmioon. Kehotuksista huolimatta Ahti ei liittynyt [[Sinimustat|Sinimustiin]] eikä [[suojeluskunta|suojeluskunnan]] poikaosastoon, koska hänen kotinsa suhde ajan henkeen oli jyrkän tuomitseva.<ref>Kangas 1984, s. 13.</ref>
| |||