Ero sivun ”Etävanhempi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kritiikki neutraalimmaksi, kh
Lisätty linkkejä, tarkennettu termejä, selkiytetty järjestystä
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Rivi 1:
'''Etävanhempi''' on lastenlapsen huoltaja, jonka luona lapsetlapsi eivätei pääsääntöisesti asu, mutta joka on kuitenkin [[jaettu huoltajuusyhteishuoltajuus|jaetun huoltajuudenyhteishuoltajuuden]] myötä lastenlapsen virallinen huoltaja. Huoltajaa, jonka luona lapsi pääsääntöisesti asuu, kutsutaan '''lähivanhemmaksi''' tai '''lähihuoltajaksi'''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.svahn.fi/kumpi-vanhempi-soveltuu-paremmin-lahivanhemmaksi/ | Nimeke = Kumpi vanhempi soveltuu paremmin lähivanhemmaksi? | Julkaisija = Asianajotoimisto Svahn Oy | Viitattu = 12.5.2020}}</ref>
 
Suomessa etävanhempi maksaa [[elatusmaksuelatusapu]]jaa lapsistaanlapsestaan. Maksujen lisäksi hän elättää lapsensa suoraan luonapitopäivinä.{{Lähde}} Kun vanhemmuus on jaettu, molemmat vanhemmat maksavat itse elatuskulut, eikä rahaa vanhempien välillä yleensä siirry.{{Selvennä|Eikö etävanhemmuudessa ole juuri kyse jaetusta- eli yhteishuoltajuudesta? Termit kaipaavat tarkennusta.}} Suomessa [[yhteiskunta]] maksaa [[lapsilisä]]tä sille vanhemmalle, jonka luona lapset virallisesti ovat kirjoilla. Ruotsissa lapset voivat olla kirjoilla molemmilla vanhemmilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-07-09,104:2:390511,1:0:0:0:0:0: | Nimeke =Tasa-arvo ei toteudu vuorotteluasumisessa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Turun Sanomat | Viitattu = 23.6.2008 | Kieli = }}</ref> Etävanhemmalla ei ole oikeutta normaaleihin lapsiperhetukiin, joita ovat esimerkiksi perheellisen [[asumistuki]], elatusapu tai [[elatustuki|-tuki]], lapsilisätlapsilisä, maksuhuojennukset ja [[suojaosuus (ulosotto)|ulosoton perhesuojaraja]]t.{{lähde}}
 
Suomen järjestelmää on kritisoitu siitä, että lapsi voi olla kirjoilla vain lähivanhemmallaan, vaikka tämä käytännössä asuisi myös etävanhempansa luona. Tämän on katsottu asettavan vanhemmat taloudellisesti eriarvoiseen asemaan.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Uotila, Kari | Nimeke=Etä- ja lähivanhemman erilainen asema yhteishuoltajuustilanteessa. Kirjallinen kysymys 976/2005 vp | Ajankohta=1.12.2005 | Osoite=http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_976_2005_p.shtml | Julkaisija=Eduskunta | Luettu=23.6.2008}}</ref> Ruotsissa lapset voivat olla kirjoilla molemmilla vanhemmilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-07-09,104:2:390511,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = Tasa-arvo ei toteudu vuorotteluasumisessa | Julkaisu = Turun Sanomat | Viitattu = 23.6.2008}}</ref>
 
== Lähteet ==