Ero sivun ”Tyypin 2 diabetes” versioiden välillä

'''Tyypin 2 diabetes''' on yleensä aikuisiällä alkanut [[diabetes mellitus]] -tyyppinen ihmisillä ilmenevä aineenvaihduntatauti. Taudissa ilmenee toistuvasti korkea veren [[glukoosi]]pitoisuus eli [[hyperglykemia]], sillä taudissa kehon solujen kyky reagoida [[haima]]n erittämään [[insuliini]]hormoniin on heikentynyt. Solut ovat siis [[Insuliiniresistenssi|insuliiniresistenttejä]]. Normaalisti insuliini laskee tehokkaasti veren glukoosipitoisuutta.<ref name=F/> Tyypin 2 diabetesta kutsutaan välillä nimellä '''aikuistyypin''' tai '''aikuisiän diabetes''', vaikka se voi ilmetä myös lapsilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/ylipainoisilla_lapsilla_hyvin_vaarallista_diabetesta/6076563|nimeke=Ylipainoisilla lapsilla hyvin vaarallista diabetestä|tekijä=Yrjö Kokkonen|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2012-04-30|viitattu=2020-05-12}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00114|nimeke=Diabetes lapsella|tekijä=Hannu Jalanko|ajankohta=2019-11-07|viitattu=2020-05-12}}</ref>

Tyypin 2 diabetes on aluksi oireeton useiden vuosien ajan. Taudin edetessä hyperglykemia pahenee, jolloin se voi aiheuttaa muun muassa runsasta virtsaamistarvetta, runsasjanoisuutta, ei ilmeisistä syistä johtuvaa laihtumista, näön sumeutta tai nälkäisyyttä.<ref name=G/> Tyypin 2 diabetesta potevien elinajanodote on terveitä lyhyempi, sillä taudissa voi myöhäisvaiheessa ilmetä vakavia elämänlaatua heikentäviä sairauksia, kuten [[munuaisten vajaatoiminta]]a aiheuttava [[diabeettinen nefropatia]], sokeuteen mahdollisesti johtavaajohtava [[diabeettinen retinopatia]], diabeettinen [[neuropatia]] tai [[sepelvaltimotauti]].<ref name=H/>

TyypinSairastumisriski tyypin 2 diabeteksen saantiriskidiabetekseen on suurin vanhoilla vähän liikkuvilla ihmisillä, jotka ovat lihavia. Riski on suurin jos lihavuus on [[Keskivartalolihavuus|keskivartalolihavillakeskivartalolihavuutta]].<ref name=G/> Tyypin 2 diabetesta hoidetaan laihduttamalla ja lisäämällä liikuntaa. Näillä muutoksilla diabetes voi jopa parantua. Mikäli elintapamuutoksetelintapamuutoksilla ei saada ylläpidettyä eivätveren autaglukoositasoa kyllin tehokkaastialhaalla, hoidetaan diabetesta diabeteslääkkein, joista Suomessa yleisimmin käytetty on [[metformiini]].<ref name=C/> Tyypin 2 diabetes vaatii vain vakavimmissa tapauksissa insuliinia tai sen johdannaisia sisältävien [[Injektio (lääketiede)|pistosten]] annostelua osana taudin hoitoa.<ref name=D/>

Vuonna 1997 nimet IDDM ja NIDDM korvattiin nimillä "tyypin 1 diabetes" ja "tyypin 2 diabetes" korvasivat nimet IDDM ja NIDDM vastaavasti. Nimet IDDM ja NIDDM koskivat vain taudin aiheutumismekanismia. NämäNimet vaihdettiin, sillä esimerkiksi NIDDM:ää eli tyypin 2 diabetesta potevia luokiteltiin joissakin yhteyksissä aiheutumismekanisminaiheutumismekanisminsa sijaan virheellisesti heidän tarvitsemansa hoidon perusteella. Tyypin 2 diabetesta potevat voivat vaatia hoidossaan insuliinia, joten tyypin 2 diabetesta potevien saatettiin sanoa potevan IDDM:ää (eli tyypin 1 diabetesta) NIDDM:n sijaan.<ref name=J/>

Tyypin 2 diabeteksen pääoire on krooninen (jatkuvasti toistuva) [[hyperglykemia]]. Hyperglykemia on kuitenkin diabeteksen varhaisvaiheessa useiden vuosien ajan niin lievää, ettei se aiheuta havaittavia oireita. Siksi monet tyypin 2 diabetesta potevat eivät taudin varhaisvaiheessa tiedä sairastavansa diabetesta. Diabetes aiheuttaa oireettomanakin tai vähäoireisena ajanjaksona vaurioita elimistössä, jotka altistavat diabeteksen liitännäissairauksille. Vasta merkittävä hyperglykemia voi aiheuttaa runsasta virtsaamistarvetta, runsasjanoisuutta ([[polydipsia]]), ei ilmeisistä syistä johtuvaa laihtumista ja joskus näön sumeutta sekä nälkäisyyttä. Hyperglykemian lisäksi diabeetikoilla on normaaliväestöä suurempi alttius saada jokin [[infektio]].<ref name=G>{{Lehtiviite|Otsikko=Diagnosis and classification of diabetes mellitus|Julkaisu=Diabetes Care|Ajankohta=2009|Vuosikerta=32|Numero=Suppl 1|Sivut=S62–S67|Pmid=19118289|Doi=10.2337/dc09-S062|Issn=0149-5992|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2613584/}}</ref> [[Acanthosis nigricans]] (eli taivetummuus) tarkoittaa ihopoimuissa ilmeneviä muuta ihoa paksumpia ja kuivempia tummentumia, jotka ovat yleisiä tyypin 2 diabeetikoilla. Tummentumia voi ilmetä jo ennen varsinaista diabeteksen puhkeamista. [[Acrochordon]]-[[Luomi|luomet]] (englanniksi ''skin tag'') ovat myös yleisiä tyypin 2 diabeetikoilla.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=M Duff et al|Otsikko=Cutaneous manifestations of diabetes mellitus|Julkaisu=Clinical Diabetes|Ajankohta=2015|Vuosikerta=33|Numero=1|Sivut=40–48|Pmid=25653473|Doi=10.2337/diaclin.33.1.40|Issn=0891-8929|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4299750/}}</ref>

Tyypin 2 diabeteksen liitännäissairauksia ovat muun muassa [[munuaisten vajaatoiminta]]a aiheuttava [[diabeettinen nefropatia]], mahdollisesti sokeuteen johtava [[diabeettinen retinopatia]] ja diabeettinen [[neuropatia]]. Neuropatia voi yhdessä diabeteksen aiheuttamien ääreisverenkierron verisuonivaurioiden kanssa johtaa kroonisiin haavaumiin raajoissa, eritoten jaloissa. Loppuvaiheessa haavat voivat vaatia raajan [[amputaatio]]n. Verisuonivaurioiden takia diabeetikoilla on merkittävä riski sairastua [[sepelvaltimotauti]]in tai saada [[aivohalvaus]].<ref name=H>DeFronzo, s. 564-571</ref> Tyypin 2 diabetes lisää myös riskiä sairastua [[Alzheimerin tauti]]in – riski on diabeetikoilla 1.5–2-kertaa suurempi kuin terveellä väestöllä. Diabeetikoilla myös noin 2.5-kertaa suurempi riski saada [[vaskulaarinen dementia]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=A Jayaraman, CJ Pike|Otsikko=Alzheimer’s disease and type 2 diabetes: multiple mechanisms contribute to interactions|Julkaisu=Current diabetes reports|Ajankohta=2014|Vuosikerta=14|Numero=4|Sivut=476|Pmid=24526623|Doi=10.1007/s11892-014-0476-2|Issn=1534-4827|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3985543/}}</ref> Lisäksi erilaiset [[Syöpä|syövät]] ovat tyypin 2 diabeetikoilla muuta väestöä yleisempiä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=M Abudawood|Otsikko=Diabetes and cancer: a comprehensive review|Julkaisu=Journal of Research in Medical Sciences|Ajankohta=2019|Vuosikerta=24|Pmid=31741666|Doi=10.4103/jrms.JRMS_242_19|Issn=1735-1995|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6856544/}}</ref>

Tyypin 2 diabetekselle merkittävin altistava tekijä on lihavuus, eritoten [[keskivartalolihavuus]].<ref name=E/> Lihavuus selittää lähes kaikki Suomen tyypin 2 diabetestapaukset.<ref name=C/> Muita altistavia tekijöitä ovat korkea ikä, etninen tausta (esimerkiksi [[Lähi-itä|Lähi-idästä]], Japanista[[Japani]]sta tai Kiinasta[[Kiina]]sta kotoisin olevilla on muita suurempi riski sairastua diabetekseen), [[metabolinen oireyhtymä]], [[Sydän- ja verisuonitauti|sydän- ja verisuonitaudit]] (nämä ovat merkki diabetekselle altistavista aineenvaihduntahäiriöistä), [[raskausdiabetes]] (ilmenee naisilla), [[tupakointi]], vähäinen liikunta, [[univaje]], epäterveellinen ruokavalio<ref name=E>{{Verkkoviite|osoite=https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/diabetes/tyypin-2-diabeteksen-riskitekijat|nimeke=Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät|julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-05-11}}</ref> ja sukurasite. Jälkimmäinen tarkoittaa, että tyypin 2 diabeteksen ilmeneminen henkilön sukulaisilla lisää henkilön riskiä sairastua itsekin tyypin 2 diabetekseen. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on kaksinkertainen, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes, ja viisinkertainen, jos molemmilla vanhemmilla on tyypin 2 diabetes.<ref name=D/><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=K Hemminki et al|Otsikko=Familial risks for type 2 diabetes in sweden|Julkaisu=Diabetes Care|Ajankohta=2010|Vuosikerta=33|Numero=2|Sivut=293–297|Pmid=19903751|Doi=10.2337/dc09-0947|Issn=0149-5992|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2809269/}}</ref>

InsuliiniresistenssinInsuliiniresistenssi vähentää solujen glukoosin saantia, joten solut alkavat energian saantinsa takaamiseksi tuottamaan [[ketoaine]]ita eli keho siirtyy kohti [[Ketoosi (tila)|ketoosiksi]] kutsuttua aineenvaihdunnan tilaa. Tässä tilassa esimerkiksi [[rasvasolu]]t vapauttavat varastoimiaan [[rasvahappo]]ja ja [[lihassolu]]t hajottavat proteiinejaan [[Aminohapot|aminohapoiksi]]. Nämä vaikutukset voivat aiheuttaa vastaavasti diabeteksessa mahdollisesti havaittavaailmenevää painon laskua ja lihasheikkoutta. Rasvahapot ja aminohapot päätyvät vereen ja sieltä maksaan, joka tuottaa niistä vereen vapautuvia ketoaineita. Ketoaineet happamoivat verta ja tämä voi johtaa diabeettiseen [[ketoasidoosi]]kohtaukseen. Rasvahapot myös edistävät [[LDL]]:n ja [[VLDL]]:n tuottoa maksassa. Näiden tuoton kasvu edistää diabeteksen liitännäisairautena ilmenevää [[ateroskleroosi]]a.<ref name=B>{{Kirjaviite|Tekijä=N Thomas et al|Nimeke=A practical guide to diabetes mellitus|Vuosi=2017|Sivu=1-15|Selite=7. painos|Julkaisija=Jaypee Brothers Medical Publishers|Isbn=9789351528531}}</ref>

Osa hyperglykemian glukoosiylimäärästä päätyy virtsaan. Glukoosin mukana virtsaan siirtyy [[Osmoosi|osmoottisesti]] vettä. Glukoosin mukana diabeetikko menettää [[ravintoenergia]]a, joka edistää diabeteksessa mahdollisesti ilmenevää selittämätöntä laihtumista. Veden menettäminen aiheuttaa janoisuutta ja lisää virtsaamistarvetta. Se voi myös johtaa nestehukkaan[[nestehukka]]an.<ref name=B/> Nestehukka taas voi väkevöidä verta lisäten suhteellisesti veren glukoosi- ja elekrolyyttipitoisuuksia[[elektrolyytti]]pitoisuuksia. Tämä voi aiheuttaa vaarallisen [[Hyperosmolaarinen hyperglykeeminen oireyhtymä|hyperosmolaarisen hyperglykeemisen oireyhtymän]].<ref name=A/>

Tyypin 2 diabetesta hoidetaan ensisijaisesti elintapamuutoksilla. Pysyvä laihduttaminen normaalipainoon ja säännöllisen liikunnan harrastaminen voivat parantaa tyypin 2 diabeteksen. Ruuassa keskeisintä diabeteksen kannalta on sen [[ravintoenergia]], mutta sen terveellisyys ehkäisee diabeetikoilla normaaliväestöä yleisempiä komplikaatioita, kuten [[Kohonnut verenpaine|korkeaa verenpainetta]] sekä [[Sydän- ja verisuonitauti|sydän- ja verisuontauteja]]. Terveellinen ruokavalio vastaa muillekin ihmisille suositeltavaa ruokavaliota. Esimerkiksi kasviksien käyttöä kannattaa suosia, jotta niitä saa päivässä noin 400–500 grammaa.<ref name=C>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00775|nimeke=Tyypin 2 diabeteksen hoito|viitattu=2020-05-11}}</ref> Ruuan [[Tyydyttynyt rasvahappo|tyydyttyneiden rasvojen]] ja [[Transrasva|transrasvojen]] korvaaminen [[Tyydyttymätön rasvahappo|tyydyttymättömillä rasvoilla]] kannattaa, sillä tämä alentaa veren haitallisia veren kolesteroliarvoja laskien esimerkiksi veren [[LDL-kolesteroli]]a. [[Sokerit|Sokereiden]] tai muiden vähän [[ravintokuitu]]ja sisältävien [[hiilihydraatti]]en korvaaminen runsaskuituisilla pienen [[glykemiaindeksi]]n omaavilla hiilihydraattilähteillä vähentää verensokeritason suuria vaihteluita, joka on diabeteksen kannalta edullista. Suolan ([[natriumkloridi]]n) käytön vähentäminen on suotavaa, sillä setämä laskee [[verenpaine]]tta.<ref name=D>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaypahoito.fi/hoi50056#s9|nimeke=Tyypin 2 diabetes|viitattu=2020-05-11}}</ref>

Jos elämäntapamuutokset eivät laske verensokeritasoa kylliksi, voidaan tyypin 2 diabeteksen hoitoon käyttää lääkkeitä. Suomessa yleisimmin käytetty lääke tyypin 2 diabetekseen on [[metformiini]], jonka ohella saatetaan tarvittaessa käyttää muita diabeteslääkkeitä. [[DPP-4]]:n estäjiä käytetään niillä, joille metformiini ei sovi lääkkeeksi.<ref name=C/> Suomessa käytettyjä DPP-4:n estäjiä ovat [[alogliptiini]], [[linagliptiini]], [[saksagliptiini]], [[sitagliptiini]] ja [[vildagliptiini]]. Muita Suomessa käytettyjä diabeteslääkkeitä ovat [[GLP-1]]:n johdannaiset (esimerkiksi [[liraglutidi]], [[eksenatidi]], [[dulaglutidi]] ja [[liksisenatidi]]), [[SGLT-2]]:n estäjät (esimerkiksi [[dapagliflotsiini]] ja [[empagliflotsiini]]), [[sulfonyyliureat]] (esimerkiksi [[glimepiridi]] ja [[glipitsidi]]), [[glinidit]] (esimerkiksi [[repaglinidi]]) ja [[glitatsonit]] (esimerkiksi [[pioglitatsoni]]). [[Insuliini]]a tai sen johdannaisia käytetään säännöllisesti vain vaikeasti oireilevien tyypin 2 diabeetikkojen kohdalla tai kertaluonteisesti akuutin [[Hyperglykemia|hyperglykemian]] hoitoon.<ref name=D/>

Suomen [[Diabetesliitto|Diabetesliiton]] mukaan tyypin 2 diabetesta potee noin 350&nbsp;000 suomalaista ja tämän lisäksi noin 100&nbsp;000 suomalaista potee tautia tietämättään.<ref name=I>{{Verkkoviite|osoite=https://www.diabetes.fi/diabetes/tyypin_2_diabetes|nimeke=Tyypin 2 diabetes|viitattu=2020-05-11}}</ref> FinDM II -nimisen tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys Suomessa on likimain kaksinkertaistunut vuosina 1997–2007 ja miesten osuus tyypin 2 diabeetikoista on kasvanut hieman. Tutkimuksen mukaan 1997 tyypin 2 diabetestapauksia oli 138&nbsp;337, joista naisia oli 55.9%. 2007 tapauksia oli 245&nbsp;257, joista 50.1% oli naisia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=S Reijo, K Sari|Nimeke=Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen|Vuosi=2009|Sivu=13|Julkaisija=Suomen Diabetesliitto|Isbn=9789524860857|www=https://www.diabetes.fi/files/274/FinDM_II._Diabeteksen_ja_sen_lisasairauksien_esiintyvyyden_ja_ilmaantuvuuden_rekisteriperusteinen_mittaaminen_Tekninen_raportti_pdf_361_kt.pdf}}</ref>