Ero sivun ”Paavo Lipponen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lax (keskustelu | muokkaukset) Kuhan wikittelen |
|||
Rivi 48:
SDP saavutti Lipposen johdolla murskavoiton [[Eduskuntavaalit 1995|kevään 1995 eduskuntavaaleissa]] lisäämällä paikkalukuaan 15:llä yhteensä 63:een. Puolue sai 28,25 prosenttia annetuista äänistä. Seuraavaksi sijoittunut [[Suomen Keskusta|Keskusta]] sai tyytyä 19,85 prosenttiin. [[Suomen tasavallan presidentti|Tasavallan presidentti]] [[Martti Ahtisaari]] antoi hallituksenmuodostajan tehtävät Lipposelle, jonka johdolla muodostettiin SDP:n, [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomuksen]], [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP:n]], [[Vasemmistoliitto|Vasemmistoliiton]] ja [[Vihreä liitto|Vihreiden]] yhteishallitus, jolle annettiin lempinimi [[Lipposen I hallitus|sateenkaarihallitus]] ennätyslaajan parlamentaarisen pohjansa ansiosta. Lisäksi hallituksessa oli yksi [[ammattiministeri]], [[maa- ja metsätalousministeri]] [[Kalevi Hemilä]].
Lipposen ohella hallituksen avainhahmo oli kokoomuslainen valtiovarainministeri [[Sauli Niinistö]]. Hallitus otti kunnianhimoiseksi tavoitteekseen työttömyyden puolittamisen seuraaviin vaaleihin mennessä. Vaikka työttömien määrä laski lähelle kolmeasataa tuhatta, hallitus jäi tavoitteestaan jälkeen. Sen sijaan suuruudenhullulta vaikuttanut{{kenen mukaan}} hanke [[Suomen 1990-luvun alun lama|lama-Suomen talouden]] ehostamisesta eurokuntoon saatiin toteutumaan. Suomi liittyi Lipposen halun mukaisesti ensimmäisten maiden joukossa [[Euroopan talous- ja rahaliitto]]on (EMU). Siitä käytiin eduskunnassa 24. lokakuuta 1996 [[ERM]]-keskustelu, joka muuttui riidaksi. Keskustalainen eduskunnan pankkivaltuusmies [[Mauri Pekkarinen]] syytti valtiovarainministeri [[Arja Alho]]a siitä, että tämä olisi paljastanut Suomen tavoitteet EU:n rahapolitiikasta vastaavalle komissaarille neuvottelujen ollessa vielä kesken. Lipponen tuohtui syytöksestä ja piti sitä "sikamaisena", jolloin pääministerin ja Pekkarisen välille syntyi kiivas sanaharkka, jonka vertaista eduskunnassa oli harvoin ennen koettu.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1998'', s. 25. Helsinki: Otava, 1997.ISBN 951-1-14838-9.</ref> Kärkevän puolin ja toisin lentäneen loanheiton lopuksi Lipponen sai puhemies [[Riitta Uosukainen|Riitta Uosukaiselta]] huomautuksen kielenkäytöstä.<ref>[http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F02313_4 Yle, Elävä arkisto]</ref>
Entinen veroministeri [[Arja Alho]] on syyttänyt Lipposta uusliberalististen talouspoliittisten linjausten ajamisesta. Alhon mukaan juuri Lipponen aloitti uusliberalismin ujuttamisen suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan helmikuussa 1996 runnoen leikkauslinjan läpi elvytyksen sijaan ja niin ”hyvinvointivaltiollisesta talouden poliittista ohjausta korostaneesta perinteisestä sosialidemokraattisesta ajattelusta siirryttiin Suomessa helmikuussa 1996 päivänä pari piirua uusliberalismin suuntaan."<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1526 | Nimeke =Kurkistus sateenkaarihallituksen kulisseihin | Tekijä =Outinen, Sami | Julkaisija =Agricola | Viitattu =12.3.2012 | Ajankohta =6.10.2009}}</ref>.
| |||