|
| tuotannon kieli =
| debyyttiteokset = De kristnes enighet eller endrägt 1887
| pääteokset = Palestiinassa :– matkamuistelmiaMatkamuistelmia 1891
| sivusto =
| puoliso = Toini Emelie Palmgren
| lapset = Kaarlo Armas Immanuel, Kaarlo Torsten Oskar, Helfrid Kirsti jaElisabet, Kaarlo Einar Ilmari ja Kaarlo Martin Johannes
| vanhemmat = Emanuel Heikinpoika Penttilä ja Anna Stina Sipilä
| palkinnot =
'''Karl August Hildén''' ([[6. tammikuuta]] [[1853]] [[Akaa]] – [[12. joulukuuta]] [[1924]] [[Helsinki]]) oli suomalainen pappi, kirkkoherra, toimittaja ja kirjailija.
== PerhetaustatLapsuus ja nuoruus ==
Karl August Hildén syntyi Akaassa Penttilän talon poikana kuusilapsisen sisarussarjan nuorimmaisena. Hänen vanhempansa olivat talollinen, [[kuudennusmies]] Emanuel Heikinpoika Penttilä ja Anna Stina Sipilä. Karl August oli ”hintelä ja kivulloinen”. Siksi hänet lähetettiin kouluun [[Hämeenlinna|Hämeenlinnaan]]. 1860-luvun katovuosien aikana kaksi sisaruksista kuoli. Poika kunnioitti kodin uskonnollisia arvoja. Koti oli lähinnä kirkollinen. Akaassa ja Hämeenlinnassa vaikutti myös evankelinen herätys. Karl August kävi kirkkoherra E. N. Hildénin rippikoulun. Kirkkoherran vaikutuksesta Penttilän talon poika otti sukunimen Hildén.
Hildénin vanhemmat olivat talollinen Emanuel Heikinpoika Penttilä ja Anna Stina Sipilä.
Hildén oli naimisissa 1891–1915 Toini Emelie Palmgrenin (k. 1915) kanssa. Perheeseen syntyivät lapset Kaarlo Armas, [[Kaarlo Hildén (maantieteilijä)|Kaarlo Torsten Oskar]], [[Ilmari Salomies|Kirsti]] ja Kaarlo Einar Ilmari. ▼
== Opinnot ja työ ==
Hildén pääsi ylioppilaaksi [[19-vuotiaana 1872 Hämeenlinnan lyseo]]stalukiosta. 1872Hän kirjoittautui Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Opiskeluvuosina hänen yhteytensä evankelisuuteen vahvistui ja vuonnahän otti osaa käytännön ”papillisiin tehtäviin” Hausjärvellä. Vuonna 1875 hän suoritti [[Yliopistolliset tutkinnot Suomessa|teologianteologisen erotutkinnon]] hyvin arvosanoin ja hänet [[Ordinaatio|vihittiin papiksi]] 1875 Turussa. [[Pastoraalitutkinnot|Pastoraalitutkinnon]] Hildén suoritti 1878.
Aluksi Hildén toimi 1875 ylimääräisenä pappina [[NaantaliHausjärvi|NaantalissaHausjärven]], [[Raisio|Raisiossa]] ja [[Sääksmäki|Sääksmäellä]]. Vtvt. [[Kappalainen|kappalaisena]] hän oli, [[TyrväntöNaantali|TyrvännölläNaantalin]] jakirkkoherran [[Renko|Rengossa]]apulaisena 1876 sekäja [[Hausjärvi|Hausjärven]] kirkkoherran viran apulaisena, 1877.vuodesta 1876 [[HattulaRenko|HattulanRengo]]<nowiki/>n vt. [[Kirkkoherra|kirkkoherrana]]kappalaisena hän oli 1878,ja [[HelsinkiSääksmäki|HelsingissäSääksmäen]] toisenavt. [[komministeri]]nä 1880–1882kirkkoherrana, kolmantenavuodesta kappalaisena1877 vuosinaHausjärven 1882–1906.kirkkoherran Helsinginapulaisena eteläisensekä suomalaisenvuodesta seurakunnan1978 kappalaisen ja[[Hattula|Hattulan]] vt. kirkkoherran virkaa hän hoiti 1906. Viimeiseksi Hildén oli Helsingin eteläisen suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana vuosinaja 1907–1924. Helsinginsamalla [[RovastikuntaTyrväntö|rovastikunnanTyrvännön]] [[lääninrovasti]]navt. kappalaisena. Jo nuorena hän toimiosoittautui 1913–1924toimeliaaksi papiksi.
Vuonna 1879 Hildén haki kasvavan [[Helsinki|Helsingin]] ruotsalais-suomalaisen seurakunnan toisen [[Komministeri|komministerin]] virkaa. Hän voitti tasaväkisen vaalin ja aloitti virassa 1880. Toimeliaaksi ja pidetyksi osoittautunut mies valittiin vahvan enemmistön äänin Helsingin vastaperustettuun kolmannen kappalaisen virkaan vuodesta 1892. Helsinki väestönkasvun myötä 1906 jaettiin kolmeen suomen- ja kolmeen ruotsinkieliseen seurakuntaan. Hildén valintansa mukaan siirrettiin uuden Helsingin eteläisen suomalaisen seurakunnan kappalaiseksi ja vt. kirkkoherraksi. Vaalissa hänet sitten valittiin ylivoimaisella enemmistöllä vakinaiseksi kirkkoherraksi, johon virkaan hän astui 1907 ja hoiti sitä kuolemaansa 1924 asti.
== Sivu- ja luottamustoimet ==
HildénHelsingissä oliHildénistä kasvoi monitahoinen vaikuttaja, myös nousevan kirkollisen yhdistystoiminnan saralla. Ensin hän tuli vedetyksi [[Merimieslähetys|Suomen merimieslähetyksenMerimieslähetysseuran]] sihteerinäsivutoimiseksi 1880–1881sihteeriksi, jota tehtävää hän hoiti 1880‒81. Hän[[Lähetystyö|Sisälähetyksen]] uranuurtajia hänestä tuli sen myötä, että hän oli perustamassa [[Helsingin Kaupunkilähetys|Helsingin kaupunkilähetystäKaupunkilähetystä]] 1883 ja toimi sitten sen johtokunnan jäsenenä, varapuheenjohtajana, puheenjohtajana ja vielä jäsenenä elämänsä loppuun saakka. Evankelisena Hildén kutsuttiin 1881 [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen]] jäseneksi Hildén kutsuttiin 1881 ja valittiin sen johtokuntaan 1887. HänetEvankelisen syrjäytettiinliikkeen hajaantumisen aikoina 1896 oppikiistoissahänet kuitenkin syrjäytettiin hänen ajauduttuaan ns. Hildénoikeisto-oppositioon. Hildénistä tuli myös kirkon nuorisotyön uranuurtajia, kun hän oli perustamassa [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|Suomen Evankelis-Lutherilaista Nuorukaisyhdistystä]] 1889 ja toimi sen johtokunnan puheenjohtajana. OppikiistojenEvankelisuuden puhjettuahajaannuksen seurauksena hänet syrjäytettiin myös tästä yhdistyksestä 1897. Kriisivaiheen jälkeen kirkollisen linjan selkiydyttyä Hildén siirtyi [[Suomen Lähetysseura|Suomen Lähetysseuran]] johtokuntaan , ensin sihteeriksi ja jäseneksi 1902 sekä sitten varapuheenjohtajaksi ., Kannatuksen laskettuakunnes hän kannatuksen laskettua joutui luopumaan paikastaan 1911. [[Kirkolliskokous|Kirkolliskokousedustana]] hän oli 1903. ▼Uskonnonopettajana neiti H. Tavaststjernan yksityisessä [[Tyttökoulu|tyttökoulussa]] Helsingissä Hildén oli 1880–1881 sekä tirehtööri Paerschin yksityisessä saksalaisessa tyttökoulussa 1882.
Hilden toimi myös uskonnonopettajana neiti [[Hilja Tavaststjerna|Hilja Tavaststjernan]] yksityisessä naisväen koulussa Helsingissä 1880–1881 sekä tirehtööri F. H. Paerschin yksityisessä saksalaisessa naisväen koulussa 1882. Vuosina 1892, 1896, 1900, 1903 ja 1905 Hildén oli myös Helsingin [[Suomen saksalainen seurakunta|saksalaisen seurakunnan]] vt. kirkkoherra.
Kesä–elokuussa vuosina 1896, 1903 ja 1905 Hildén oli Helsingin [[Suomen saksalainen seurakunta|saksalaisen seurakunnan]] vt. kirkkoherra. Vuosina 1888–1909 hän toimi kirkonhoitovaliokunnan jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana sekä 1910–1922 yhteisten [[Kirkkoneuvosto|kirkkoneuvostojen]], kirkkovaltuusmiesten ja kirkonkokousten puheenjohtajana. [[Kirkolliskokous|Kirkolliskokousedustana]] hän oli 1903 ns. kirkollisen suunnan edustajana.
▲Hildén oli [[Merimieslähetys|Suomen merimieslähetyksen]] sihteerinä 1880–1881. Hän oli perustamassa [[Helsingin Kaupunkilähetys|Helsingin kaupunkilähetystä]] 1883 ja toimi sen johtokunnan jäsenenä, varapuheenjohtajana, puheenjohtajana ja vielä jäsenenä elämänsä loppuun saakka. [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen]] jäseneksi Hildén kutsuttiin 1881 ja valittiin sen johtokuntaan 1887. Hänet syrjäytettiin 1896 oppikiistoissa. Hildén oli perustamassa [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|Suomen Evankelis-Lutherilaista Nuorukaisyhdistystä]] 1889 ja toimi sen johtokunnan puheenjohtajana. Oppikiistojen puhjettua hänet syrjäytettiin yhdistyksestä 1897. Kriisivaiheen jälkeen Hildén siirtyi [[Suomen Lähetysseura|Suomen Lähetysseuran]] johtokuntaan ensin sihteeriksi ja jäseneksi 1902 sekä sitten varapuheenjohtajaksi. Kannatuksen laskettua hän joutui luopumaan paikastaan.
== Opintomatkat ==
Hildén teki monia opintomatkoja ulkomaille. Ensimmäinen historiaan jäänyt matka suuntautui [[SaksaTanska|SaksaanTanskaan]], [[SveitsiSaksa|SveitsiinSaksaan]] ja [[TanskaSveitsi|TanskaanSveitsiin]] 1888, jolloin hän tutustui sisälähetysoloihin kuten pyhäkoulutyöhön ja [[Ruotsi|Ruotsiin]]kristillisiin 1890nuorukaisyhdistyksiin. VuosienHuomiota 1890–1906herättänein välilläoli matkatvuoden suuntautuivat1890 matka reittinä [[Turkki]], [[Syyria|Syyriaan]], [[Palestiina (alue)|PalestiinaanPalestiina]], [[Egypti|Egyptiin]], [[Kreikka|Kreikkaan]], Sveitsi, Saksa, [[Italia|ItaliaanTanska]]. Hänja oli[[Ruotsi]]. Suomen Evankelis-Lutherilaisen Nuorukaisyhdistyksen edustajaedustajana hän oli myös Kristillisten nuorukaisyhdistysten maailmankonferenssissa ja 50-vuotisriemujuhlassa [[Lontoo|Lontoossa]] keväällä 1894. Vuosina 1891‒1906 hän teki vielä useita muita matkoja Ruotsiin, Tanskaan, [[Norja|Norjaan]] ja Saksaan.
== Huomioita ==
Julkisuudessa Hildén puhui nuorempana puhuierityisesti juutalaislähetyksen sekä, maallikkotoimen ja [[Diakonia|diakonian]] puolesta. SensijaanSen sijaan [[Liberalismi|liberalismia]], eriuskolaisuutta ja [[Beckiläisyys|beckiläisyyttä]] hän vastusti. Myöhemmin hän keskittyi [[Kirkkolainsäädäntö|kirkkolain]] muutostyöhön sekä [[Kirkkokäsikirja|kirkkokäsikirjan]] uudistamiseen. Vanhemmiten hän vetäytyi hän vähitellen syrjään suurista kirkollisista kysymyksistä . Kirkkoherran tehtävää hänpysytellen hoitipuheissaan elämänsäpikemminkin loppuunseurakuntatyön saakkatuntumassa. ▼[[Rovasti|Rovastin]] arvon Hildén sai 1907.
▲Julkisuudessa Hildén nuorempana puhui juutalaislähetyksen sekä maallikkotoimen ja [[Diakonia|diakonian]] puolesta. Sensijaan [[Liberalismi|liberalismia]], eriuskolaisuutta ja [[Beckiläisyys|beckiläisyyttä]] hän vastusti. Myöhemmin hän keskittyi [[Kirkkolainsäädäntö|kirkkolain]] muutostyöhön sekä [[Kirkkokäsikirja|kirkkokäsikirjan]] uudistamiseen. Vanhemmiten vetäytyi hän vähitellen syrjään suurista kirkollisista kysymyksistä. Kirkkoherran tehtävää hän hoiti elämänsä loppuun saakka.
== Julkaisutyö ==
Hildén olikirjoitti huomattavan paljon. Hän tuli tunnetuksi ns. kirkollisen suunnan edustajana ollen perustamassa [[Vartija (lehti)|Vartija-lehteä]] sekä sen toimittajana 1888–18931888–93 ja 1899–1906. Myös Kaupunkilähetyksen lehteä hän oli perustamassa ja toimitti sitä 1886–18971886–97, samoin hänBetaniaa toimitti1903‒08 ja Kaupunkilähetyksen Sunnuntaitervehdystä 1904–1906 sekä Betaniaa 1903–19081904–06. Hän kirjoitti 1991 kirjan ''Palestiinassa :‒ matkamuistelmiaMatkamuistelmia''. KirjanEsipuheessa esipuheenhän mukaanarvioi Hildén oliolleensa ensimmäinen suomalainen pappi, joka kävi Palestiinassa [[Uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] ajan jälkeen. Arvio kuitenkin oikaistiin.
== Oma perhe ja viimeiset vaiheet ==
▲Karl August Hildén olisolmi avioliiton naimisissa38-vuotiaana 1891–19151891 Toini Emelie Palmgrenin (k. 1915) kanssa. Perheeseen syntyivätsyntyi lapsetviisi lasta: Kaarlo Armas Immanuel 1892, [[Kaarlo Hildén (maantieteilijä)|Kaarlo Torsten Oskar]] 1893, Helfrid [[Ilmari Salomies|Kirsti]] jaElisabet 1894, Kaarlo EinarEinari Ilmari . 1899 ja Kaarlo Martin Johannes 1902.
Hildén jäi leskeksi vuonna 1915 ja menetti myös nuorimman poikansa 1921. Vanhenemisen myötä hän alkoi itsekin yhä enemmän sairastella. Virkaansa hän hoiti kuitenkin viimeiseen elinvuoteensa saakka. Hän kuoli 12.12.1924 Helsingissä saavutettuaan lähes 72 vuoden iän. Hänet siunattiin Johanneksen kirkossa, ja arkku laskettiin Helsingin vanhaan hautausmaahan.
== Teoksia ==
* ''Kristus förlorad, men igenfunnen : predikan på 1 söndagen efter trettondagen''. Helsingfors 1887
* ''Joulutervehdys nuorukaisille'' ; toim. K. Aug. Hildén ja A. Auvinen. Weilin & Göös, Helsinki 1891
* ''Palestiinassa :‒ matkamuistelmiaMatkamuistelmia''. Tekijä, Helsinki 1891
* ''Betlehem ja "Kyynelten muuri" Jerusalemissa : matkamuistelmia pyhästä maasta''. W. Toivonen, Tampere 1903
* ''Jesus Kristus se eilen ja tänä päivänä ja myös ijankaikkisesti : (saarna 3:na sunnuntaina Loppiaisesta, 3:s vuosikerta) : vaalisaarna kirkkoherranvirkaa varten Helsingin suomal.- ruotsal. seurakunnassa''. Helsinki 1905
* [http://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_H Wkiaineisto : Kuka kukin oli 1961]
*[https://kansallisbiografia.fi/papisto/henkilo/578 Hildén, Karl August (1853-1924)]
*Jari Nurmi, Karl August Hildén 1853-1924 :- helsinkiläinenHelsinkiläinen vaikuttajapappi. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 1979.
| 