Ero sivun ”Ondes Martenot” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
korj-m
Artikkelia laajennettu ja korjailtu, vähän lähdeviitteitäkin nyt.
Rivi 1:
{{Korjattava/Määritelmä|”Koskettimistollisia sähkösoittimia” ovat myös sähköurut, sähköpiano, syntetisaattori, mellotron jne. Miten oM muodostaa äänen ja jos niin millaisen?}}
[[Kuva:Ondes martenot.jpg|pienoiskuva|Ondes Martenot.]]
'''Ondes Martenot''' [õd martno] ([[ranskan kieli|ransk.]] ’Martenot’n aallot’) on koskettimistollinen [[sähkösoittimet|sähkösoitin]]. Soittimen keksi ranskalainen [[Maurice Martenot]] (1898–1980) vuonna 1928. Ensimmäinenja soittimellese sävellettyon teosyksi olivarhaisimmista [[Dimitrioselektronisista Levidis]]in (1885–1951) ''Poème symphonique pour solo d’Ondes Musicales et Orchestre'' opsoittimista. 43BOndes samaltaMartenot vuodelta. Sen jälkeen monet säveltäjät,muistuttaa kutenulkoisesti [[Olivier Messiaensähköurut|sähköurkuja]], [[Giacintomutta Scelsi]],on [[Marcelteknisesti Landowski]],läheisempää [[Tristan Murail]] jasukua [[Edgar Varèsetheremin|thereminille]], ovat käyttäneet sitä teoksissaan. Ensimmäisen tunnetun Ondes MartenotMartenotin -[[konsertto|konserton]]soittaja sävelsion [[André Jolivet]] vuonna 1947''ondisti''.
 
== Toiminta ==
 
Ondes Martenot tuottaa äänen [[oskillaattori|oskillaattoreilla]] joiden tuottama signaali ohjataan vahvistimille. Soittimen koskettimien edessä on lanka, johon kiinnitettyä rengasta liikuttamalla soittaja kontrolloi äänen taajuutta. Soittajan vasemmalla puolella on ulosvedettävä laatikko, jossa sijaitsee ondes Martenotin kontrollipaneeli: siinä on säätimet äänenvoimakkuudelle ja värille, joita soittaja käyttää vasemmalla kädellään. Thereminin tavoin ondes Martinet on monofoninen (yksiääninen) soitin. Ensimmäisissä soittimissa koskettimisto ei ollut toimiva vaan oli vain soittajan visuaalisena apuna. Myöhempiä malleja voitiin soittaa myös koskettimilla, ja koskettimistoa sivusuunnassa liikuttamalla voidaan tuottaa [[vibrato|vibratoa]]: vastaavaa toimintoa on myöhemmin käytetty joissain syntetisaattoreissakin. Soittimeen oli saatavilla neljä erilaista kaiutinta (''diffuseur''). Ondes Martenotin ääntä on kuvattu 'eteeriseksi' tai 'aavemaiseksi valitukseksi'. <ref>https://www.nytimes.com/2001/08/19/arts/jeanne-loriod-who-transformed-electronic-wails-into-heartfelt-music-dies-at-73.html?exprod=permalink&partner=permalink</ref>
 
== Historia ==
 
Maurice Martenot kehitti soittimen 1920-luvulla perustuen sodanaikaisiin kokeiluihinsa radioiden oskillaattoreilla. Ensimmäinen soitin esiteltiin julkisesti huhtikuussa 1928. Siinä soittaja seisoi soittimen takana, kontrolloiden äänenkorkeutta pitkän langan avulla<ref>http://peterpringle.com/ondes.html</ref>, mutta myöhempiä versioita soitettiin istualtaan.
 
Ranskassa ondes Martenot sai kohtuullisen suosion klassisessa musiikissa. Ensimmäinen soittimelle sävelletty teos oli [[Dimitrios Levidis]]in (1885–1951) ''Poème symphonique pour solo d’Ondes Musicales et Orchestre'' op. 43B samalta vuodelta. Sen jälkeen monet säveltäjät, kuten [[Olivier Messiaen]], [[Giacinto Scelsi]], [[Marcel Landowski]], [[Tristan Murail]] ja [[Edgar Varèse]], ovat käyttäneet sitä teoksissaan. Ensimmäisen tunnetun Ondes Martenot -[[konsertto|konserton]] sävelsi [[André Jolivet]] vuonna 1947. Ondes Martenotia käytettiin myös elokuvamusiikissa, tunnetuimpia näistä ovat mm. [[Arabian Lawrence]](1962)<ref>http://www.ondes-martenot.net/omdb/omdb_composition.php?composition=122</ref> ja [[Hiidenpata]](1985).<ref>https://www.filmtracks.com/titles/black_cauldron.html</ref> Populaarimusiikissa ondes Martenotia on käyttänyt mm. [[Radiohead]].
 
Maailmanlaajuisesti ondes Martenot on jäänyt harvinaiseksi soittimeksi. Martenot ei koskaan lisensoinut sen tuotantoa, vaan valmisti ne tilaustöinä työpajassaan. Soitin oli kallis ja hankalasti siirrettävä, ja helposti särkyvä <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://daily.redbullmusicacademy.com/2014/03/ondes-martenot-introduction|nimeke=Ondes Martenot: An Introduction|tekijä=|julkaisu=daily.redbullmusicacademy.com|ajankohta=|julkaisija=|lainaus=...The innards get called “hyper-mega fragile” at one point in the film...|viitattu=2020-05-10|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>https://www.theglobeandmail.com/arts/like-a-theremin-but-more-sophisticated/article1054320/</ref> Alkuperäisten ondes Martenotien tuotanto loppui 1988 ja arvioitu valmistusmäärä on alle 300 soitinta. 2000-luvulla on kuitenkin valmistettu jonkun verran uusia soittimia <ref>https://www.musicworks.ca/featured-article/featured-article/ondes-martenot-making-new-waves</ref>, lisäksi on valmistettu syntetisaattoreita jotka jäljittelevät ondes Martenotin kontrolleja ja ääntä. <ref>https://www.soundonsound.com/reviews/analogue-systems-french-connection</ref>
 
== Ondes Martenot’n soittajia ==
Rivi 7 ⟶ 18:
* [[Thomas Bloch]]
* [[Jeanne Loriod]]
* [[Jonny Greenwood]]
 
== Levyjä ==
* [[Naxos (levy-yhtiö)|Naxos]]: Music for Ondes Martenot (8.555779), [[Thomas Bloch]]
 
== Aiheesta muualla ==
 
[https://daily.redbullmusicacademy.com/2014/03/ondes-martenot-introduction Ondes Martenot: Introduction (englanniksi)]
 
{{Tynkä/Musiikki}}