Ero sivun ”Pihka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Crt (keskustelu | muokkaukset) Päivitetty linkki. |
Lisäyksiä |
||
Rivi 4:
'''Pihka''' on enimmäkseen [[Terpeenit|terpeeneistä]] koostuvien [[eteerinen öljy|eteeristen öljyjen]] ja [[hartsi]]en seos, jota kasvit erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin.<ref>[https://www.fs.fed.us/wildflowers/ethnobotany/resins.shtml Resin] United States Department of Agriculture</ref> Kasvin haavoihin valuva pihka suojaa sitä bakteereilta sekä tuhohyönteisiltä ja -sieniltä. [[Mänty|Männyn]] ja [[Kuusi|kuusen]] pihka on väriltään kellertävää. Tavallista havupuiden pihkaa ei pidä sekoittaa [[meripihka]]an, joka on [[fossiili]]sta pihkaa. Aikaisemmilla vuosisadoilla pihkaa pureksittiin [[purukumi]]n lailla.
Pihkaa kehittyy pääasiassa puumaisissa [[siemenkasvit|siemenkasveissa]]. Pihkan koostumus ja määrä vaihtelevat sijaintinsa mukaan. [[Fysiologinen pihka]] toimii [[puu]]n ravintovarastona ja se sijaitsee puun elävissä [[tylppysolu|tylppy-]] eli parenkyymisoluissa. Fysiologinen pihka koostuu [[rasva|rasvoista]], [[vaha|vahoista]] sekä näiden komponenteista kuten [[rasvahapot|rasvahapoista]].
[[Patologinen pihka|Patologiseksi pihkaksi]] kutsutaan [[sydänpuu]]n, [[puunkuori|kuoren]] ja [[havupuut|havupuiden]] pihkatiehyeiden uuteaineita. Patologinen pihka suojelee puuta [[mikrobi]]en ja [[hyönteiset|hyönteisten]] aiheuttamilta vioittumilta ja se sisältää enimmäkseen fenolisia yhdisteitä ja [[terpenoidit|terpenoideja]], joita edustavat lähinnä [[monoterpeenit]] ja [[diterpenoidit]]. Sydänpuupihka on erilaista ja sen tarkoituksena on suojella puun ydintä.
[[Kalluspihka]] on [[kallussolukko|kallussolukon]] erittämää pihkaa ja sen eritys alkaa kun puu saa pintavaurion. Kalluspihka muodostaa vauriokohtaan ensimmäisen suojaavan kerroksen.
Kalluspihka ja patologinen pihka poikkeavat koostumukseltaan lähes täysin toisistaan. Kalluspihka koostuu [[4-hydroksikanelihappo|4-hydroksikanelihaposta]], [[lignaanit|lignaaneista]] ja lignaanien estereistä. Patologinen pihka puolestaan koostuu pelkästään [[hartsihapot|hartsihapoista]].<ref>
== Pihka lääkinnässä ==
Rivi 26 ⟶ 35:
* [http://www.shenet.se/ravaror/kada.html Kåda] (esittelee pihkan nimityksiä, käyttöä ja historiaa) {{sv}}
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/08/28/pihkaa-haavoihin-ja-loput-lattialle Pihkaa haavoihin ja loput lattialle] Ylen Elävä arkisto 28.8.2013.
▲*[https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/56893/URN:NBN:fi:jyu-201801241328.pdf?sequence=1 Pirjo Kosonen: Kuusen pihkan etanoliuuton optimointi, Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, Pro gradu -tutkielma, 24.1.2018] (pdf)
{{Tynkä/Kasvi}}
| |||