Kesä–elokuussa vuosina 1896, 1903 ja 1905 Hildén oli Helsingin [[Suomen saksalainen seurakunta|saksalaisen seurakunnan]] vt. kirkkoherra. Vuosina 1888–1909 hän toimi kirkonhoitovaliokunnan jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana sekä 1910–1922 yhteisten [[Kirkkoneuvosto|kirkkoneuvostojen]], kirkkovaltuusmiesten ja kirkonkokousten puheenjohtajana. [[Kirkolliskokous|Kirkolliskokousedustana]] hän oli 1903 ns. kirkollisen suunnan edustajana.
Hildén oli [[Merimieslähetys|Suomen merimieslähetyksen]] sihteerinä 1880–19011880–1881. Hän oli perustamassa [[Helsingin Kaupunkilähetys|Helsingin kaupunkilähetystä]] 1883 ja toimi sen johtokunnan jäsenenä, varapuheenjohtajana, puheenjohtajana ja vielä jäsenenä elämänsä loppuun saakka. [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen]] jäseneksi Hildén kutsuttiin 1881 ja valittiin sen johtokuntaan 1887. Hänet syrjäytettiin 1896 oppikiistoissa. Hildén oli perustamassa [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|Suomen Evankelis-Lutherilaista Nuorukaisyhdistystä]] 1889 ja toimi sen johtokunnan puheenjohtajana. Oppikiistojen puhjettua hänet syrjäytettiin yhdistyksestä 1897. Kriisivaiheen jälkeen Hildén siirtyi [[Suomen Lähetysseura|Suomen Lähetysseuran]] johtokuntaan ensin sihteeriksi ja jäseneksi 1902 sekä sitten varapuheenjohtajaksi. Kannatuksen laskettua hän joutui luopumaan paikastaan.
