Versio 7. maaliskuuta 2020 kello 01.11 muokkaa 46.132.28.144 (keskustelu) Muotoilin uudelleen. ← Vanhempi muutos		Versio 7. toukokuuta 2020 kello 11.15 muokkaa kumoa 88.113.28.93 (keskustelu) →‎Tärkeimpiä rasvahappoja Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 4: Rasvahapot voivat olla [[tyydyttynyt rasvahappo\|tyydyttyneitä]], [[kertatyydyttymätön rasvahappo\|kertatyydyttymättömiä]] tai [[monityydyttymätön rasvahappo\|monityydyttymättömiä]]. Edellä mainittu jaottelu perustuu rakenteeseen siten, että tyydyttyneen rasvahapon (''engl. SAFA'') hiiliketju on yleensä haaroittumaton eikä siinä ole kaksoissidoksia. Tyydyttynyt rasvahappo vaatii enemmän lämpöä sulaakseen kuin vastaavanpituinen tyydyttymätön rasvahappo. Kertatyydyttymättömässä rasvahapossa (''engl. MUFA'') on yksi kaksoissidos ja monityydyttymättömässä (''engl. PUFA'') niitä on kaksi tai useampi. Tyydyttämättömän rasvahapon fysikaaliset ominaisuudet riippuvat sen sisältämien kaksoissidosten määrästä, sijainnista ja konfiguraatiosta.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Irene Jaakkola\|Nimeke=RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS\|Vuosi=2012\|Sivu=16\|Julkaisija=TURUN AMMATTIKORKEAKOULU}}</ref> ~~Rasvagapot~~Rasvahapot muodostavat esteröityneinä [[glyseroli]]n kanssa [[rasva\|rasvoja]] ja [[etanoli\|alkoholin]] kanssa [[vaha\|vahoja]]. Luonnon rasvahapot ovat [[heikko happo\|heikkoja happoja]], ja ne muodostavat [[suola\|suoloja]] sekä [[esteri\|estereitä]]. Varsinkin aikaisemmin on rasvahapoiksi luettu myös niitä kemialliselta rakenteeltaan muistuttavat lyhytketjuiset karboksyylihapot kuten [[muurahaishappo]], [[etikkahappo]] ja [[propionihappo]],<ref name="Pieni">{{kirjaviite \| Nimeke = Pieni tietosanakirja, 3. osa \| Sivu = 1145, art = Rasvahapot \| Julkaisija = Otava \| Vuosi = 1927 \| www= http://runeberg.org/pieni/3/0631.html}}</ref> joita kuitenkaan ei luonnon rasvoissa esiinny. Lyhyitä karboksyylihappoja kutsutaan myös [[haihtuvat rasvahapot\|haihtuviksi rasvahapoiksi]] (''VFA volatile fatty acids'').<ref>{{Kirjaviite\| Nimeke = Biokaasuntuotannon prosessit ja biokaasun tuotanto\| Julkaisija = Turun Ammattikorkeakoulu\| Vuosi =´2011\| Tekijä = Aleksi Virta\| Sivu = 14\| www = http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/34331/Virta_Aleksi.pdf?sequence=1\| Tiedostomuoto = pdf\| Viitattu = 2.5.2013}}</ref> Ravintorasvat sisältävät monia rasvahappoja, ei tosin sellaisinaan vaan glyseroliestereinä. Tärkeimpiä niistä ovat [[välttämätön rasvahappo\|välttämättömät rasvahapot]], joita ovat tyydyttymättömät rasvahapot eli niin sanotut [[omega-rasvahappo\|omega-rasvahapot]].

Ero sivun ”Rasvahapot” versioiden välillä