Ero sivun ”Pyöreä torni (Kööpenhamina)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Rivi 37:
 
== Rakentaminen ==
Rundetårnin rakentaminen aloitettiin kuningas [[Kristian IV|Kristian IV:n]] käskystä.<ref name=":0"/> Sen suunnitteli flaamilais-tanskalainen arkkitehti [[Hans van Steenwinckel nuorempi]].<ref name="Architect.Danish"/> Erään kirjoituksen mukaan perustuskivi laskettiin 7. heinäkuuta 1637 ja kirjoituksessa väitetään, että kuningas olisi tuolloin sen käynyt omakätisesti muuraamassa. Hän oli tuolloin [[Holsteinin herttuakunta|Holsteinin herttuakunnan]] [[Glückstadt]]in kaupungissa heinäkuussa 1637, joten hän ei ilmeisesti ole sitä tehnyt ainkaan tuolloin.<ref name="Rundetårn.Gateway.to"/> Torni valmistui vuonna 1642.<ref name="Rundetårn.Measure.and.Weight"/>
 
== Observatorio ==
Tornin huipulle, jossa observatorio ja pieni [[planetaario]] sijaitsevat,<ref name="Rundetårn.Planetarium"/> ei johda portaita, vaan omaperäinen kierrekäytävä, jonka pituus ulkoseinustalla on 281&nbsp;metriä ja sisäseinustalla 93,5&nbsp;metriä. Käytävältä on myös pääsy kirjaston tiloihin.<ref name="Rundetårn.Measure.and.Weight"/> Kierrerampin pyöreä ydin on ontto ja se ulottuu pohjasta ylös asti. Sen sisäpuolelle on tehty nykyaikana aukko ja sinne on asennettu paksu lasilevy, jonka päällä voi käydä seisomassa, jos haluaa katsoa alas.<ref name="Rundetårn.Hollow.Core"/>
 
Tornissa tekivät tähtitieteen tutkimuksia muun muassa [[Ole Rømer]] ja [[Peder Horrebow]].<ref name="Linda.Hall.Library.Peder.Horrebow"/> [[Kööpenhaminan yliopisto]] käytti observatoriota ja kirjastoa aina vuoteen 1861.<ref name="Niels.Bohr.Institute.Round.Tower"/>