Ero sivun ”Alankomaiden parlamenttivaalit 2017” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
(→‎Osallistuvat puolueet: Osio lienee tarpeeton? Samat tiedot näyttävät löytyvän alla olevasta vaalitulostaulukosta, jossa muutakin tietoa.)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Pääministeri [[Mark Rutte]]n johtama [[Vapauden ja demokratian kansanpuolue]] sai eniten paikkoja 33 paikalla, mutta menetti niitä edellisistä vaaleista kahdeksan. Parhaiten vaaleissa menestyi edellisiin vaaleihin nähden [[GroenLinks]], jonka paikat nousivat kymmenellä neljästä neljääntoista. Myös [[Vapauspuolue (Alankomaat)|Vapauspuolue]] (5), [[Kristillisdemokraattinen puolue (Alankomaat)|Kristillisdemokraattinen puolue]] (6) ja [[Demokraatit 66]] (7) saivat paikkamääräänsä korotetuksi edellisistä vaaleista. Eniten vaaleissa paikkoja menetti [[Työväenpuolue (Alankomaat)|Työväenpuolue]] 29 paikalla.
 
[[Yhdistyneen kuningaskunnan EU-kansanäänestys|Brexit-äänestyksen]] ja [[Donald Trump]]in presidentiksivalinnan jälkeen julkisuudessa oli ennakoitu, että Euroopassa nähtäisiin oikeistopopulistinen, muukalaisvihamielinen, nationalistinen ja EU-kriittinen aalto. Vapauspuolueen [[Geert Wilders]]iä verrattiin Trumpiin ja Vapauspuolueelle ennakoitiin vaalivoittoa. Vaalituloksen selvittyä media otti sen ympäri maailmaa ilolla vastaan ja tulosta kuvailtiin huojentavaksi. Saksan liittokansleri [[Angela Merkel]] juhlisti tulosta demokratian voittona ja Suomen pääministeri [[Juha Sipilä]] vastuullisuuden voittona. Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri [[Kai Mykkänen]] kutsui vaalitulosta ”tulppaanikevääksi”. Tilastollisesti vaalitulos ei kuitenkaan ollut suvaitsevaisuuden ja maltillisen linjan voitto. Vapauspuolue lisäsi paikkojaan ja nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Hallituspuoleet menettivät paikkojaan ja suurimmalla puolueella oli historiallisen vähän paikkoja. Wildersin kampanjan myötä pääministeri Rutten keskustaoikeistolainen puolue siirtyi maahanmuuttokriittisempään retoriikkaan, minkä vuoksi Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija [[Antti Ronkainen (tutkija)|Antti Ronkainen]] kuvaili tilannetta äärioikeiston hegemoniseksi voitoksi. Vaalituloksesta odotettiin suurta käännekohtaa, jota ei tullut, minkä vuoksi Vapauspuolueen vastustajat iloitsivat tuloksesta, mutta Vapauspuolueen valtaanpääsy oli joka tapauksessa erittäin epätodennäköistä.<ref name=vuorelma/>
 
==Tulokset==
|}
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet}}|viitteet=
 
<ref name=vuorelma>{{Kirjaviite | Tekijä = Vuorelma, Johanna | Nimeke = Puhun niin totta kuin osaan – politiikka faktojen jälkeen | Vuosi = 2017 | Luku = Totuudenjälkeinen aika länsimaisena rappiotarinana | Sivu = 34–35 | Julkaisija = Docendo | Isbn = 978-952-291-398-2}}</ref>
 
}}
 
[[Luokka:Alankomaiden vaalit]]
18 038

muokkausta