Ero sivun ”Emmi Jurkka” versioiden välillä

Emmi Jurkkaa on usein pidetty Jurkan teatterisuvun kantaäitinä. Hän ei kuitenkaan ollut oman sukunsa ensimmäinen ammattinäyttelijä. Hänen serkkunsa Bertha Bergström eli [[Ertta Virtamo]], aloitti ammattimaisen teatteriuransa 1904. Virtamon nuorempi veli, [[Rafael Bergström]], oli suvun ensimmäinen koulutuksen saanut näyttämötaiteilija.<ref>Meri, s. 17, 18</ref>

 

 

Tuomen perhettä yhdisti intohimo teatteritaiteeseen. Myös Emmi Tuomen serkut, hänen setänsä Teodor Bergströmin lapset Ertta Virtamo ja Rafael Bergström työskentelivät näyttelijöinä. Emmi Tuomi aloitti näyttelijäntyöt [[Kansan Näyttämö]]llä vuonna 1919. Kautena 1920–1921 hän sai ensimmäisen näyttelijävälikirjansa, joten hän oli teatterikoulutuksen puuttumisesta huolimatta ammattinäyttelijä.<ref>Pakkanen, s. 26–29</ref> Tuomen varhaisia näyttelijäntehtäviä olivat ''[[Seitsemän veljestä|Seitsemän veljeksen]]'' Venla ja yksi ''Mustalaisruhtinattaren'' kuudesta Grisettitytöstä. Jälkimmäisestä näytelmästä muodostui hänen uransa kannalta merkittävä: hän näytteli operetin eri rooleja vuosikymmenten varrella ja nimiroolia ruhtinattarena Teatteri Jurkassa vielä 1970-luvulla.<ref>Pakkanen, s. 37</ref>

Eino ja Emmi Jurkka olivat viettäneet kesälomiaan sukuloiden Jämsässä ja Oulussa. Varsinainen kesäparatiisi löytyi kuitenkin [[Terijoki|Terijoelta]] 1920-luvun puolivälissä. Terijoella kesiään viettivät myös näyttelijäpariskunta Joel ja Rosi Rinne sekä Arvi Tuomi perheineen. Avioliittonsa kariuduttua 1930-luvulla Emmi Jurkka hankki huvilan Terijoelta ja vietti kesälomansa siellä. Jurkan lapsikatraalle Terijoki oli erinomaisen virikkeellinen kesänviettopaikka.<ref>Meri, s. 50–68</ref>

 

 

[[Talvisota|Talvisodan]] kuukausina Emmi Jurkka lapsineen oli evakossa [[Jämsä]]ssä.<ref>Pakkanen, s. 137</ref> Perheellä oli paikkakunnalle verisiteitä, sillä Eino Jurkan äiti Rosa oli sikäläisen Saaren kartanon tytär.<ref>Pakkanen, s. 33</ref> [[Jatkosota|Jatkosodan]] vuosina Emmi Jurkka näytteli [[Tampereen Teatteri]]n riveissä. Hän sai hyviä roolitehtäviä, mutta ei viihtynyt [[Tampere]]ella. Tällöin lapsista nuorin, Jussi, muutti hänen mukanaan kaupunkiin.<ref>Pakkanen, s. 142, 146, 147</ref> Samaan ajankohtaan sattui Emmi Jurkan rakkaussuhde taiteilija Arvid Bromsin kanssa. Suhde kuitenkin kariutui.<ref>Pakkanen, s. 148</ref>

Näytelmässä ''Britannicus'' Emmi Jurkka näytteli Agrippinaa. ''Britannicus'' sai ristiriitaiset arviot; Emmi ja Jussi Jurkan näyttelijäntyöt arvioitiin jälleen erinomaisiksi, amatööri Jouni Kaarnakari ei sen sijaan vakuuttanut pääosassa. Ohjaaja Mauno Manninen oli matkustanut Emmi Jurkan, Jussi Jurkan ja [[Tiina Rinne|Tiina Rinteen]] kanssa [[Rooma]]an hakemaan syvyyttä ''Britannicuksen'' tulkintaan, mutta näytelmästä ei muotoutunut Mannisen toivomaa merkkitapausta.<ref>Pakkanen, s. 214, 216</ref> Emmi Jurkan Intimiteatterin kautta kesti vuodesta 1949 vuoteen 1953.

 

 

{{Sitaatti2|center|Kyllä Teatteri Jurkka on ollut minun neljästä lapsestani se kaikkein rakkain.|Emmi Jurkka kirjassa ''Rakas Emmi, s. 229}}