Wikipedia

Ero sivun ”Emmi Jurkka” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
EmzQh (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
11 376 muokkausta
fix kuvateksti
tl: fix parametrit, fix. fix pidempien viitteiden määrittely artikkelin loppuun viite-erottimella, fix kirjaviitteet. fix filmografia: +div col, rd. maksullinen kb lähdeluetteloon. +commonscat-rivi.
Rivi 4:
| kuvankoko =
| kuvateksti = Emmi Jurkka vuonna 1940 elokuvassa ''[[Miehen tie (elokuva)|Miehen tie]]''.
| oikeakoko nimi = Emmi Irene Jurkka▼
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|21|4|1899||1}}
| syntymäpaikka = [[Helsinki]], [[Suomen suuriruhtinaskunta]]
| aktiivisena = 1919–1980▼
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|21|4|1899|17|10|1990}}
| kuolinpaikka = Helsinki, [[Suomi]]
| asuinpaikka = ▼
▲ | oikea nimi = Emmi Irene Jurkka
| muut nimet = ent. Bergström, o.s. Tuomi
| ammatti = [[näyttelijä]], [[teatterinjohtaja]]
| puoliso = [[Eino Jurkka]]
| avopuoliso = ▼
| lapset = [[Sakari Jurkka|Sakari]], [[Vappu Jurkka|Vappu]], [[Jussi Jurkka|Jussi]]
| allekirjoitussukulaiset =
| kotisivu muut nimet = ent. Bergström, o.s. Tuomi
▲ | aktiivisena = 1919–1980
| merkittävät roolit = {{Avattava | väri = #E6E6FA; | otsikko = Useita | sijoitus = left}}
| merkittävät roolit =
{{Lista|
* '''Teatteri:'''
* '''Pyhä Johanna'''
* (''Pyhä JohannaNaispaholainen'')
* '''Nainen'Kummittelijoita''
* (''NaispaholainenBritannicus'')
* ''[[Pohjalaisia (näytelmä)|Pohjalaisia]]''
* '''rouva Alving'''
* (''Tervehdys Berthalta'')<ref>Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, s. 110</ref><ref>Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974Martin, s. 269</ref>▼
* (''Kummittelijoita'')
* '''AgrippinaElokuvat'''
* (''Britannicus[[Kun isä tahtoo]]'')
* '''Liisa'[[Kun on tunteet]]''
* (''[[PohjalaisiaOi, (näytelmä)|Pohjalaisiamuistatkos...]]'')
* '''BerthaTelevisio'''
* (''[[Teatterituokio]]'')▼
▲* (''Tervehdys Berthalta'')<ref>Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, s. 110</ref><ref>Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974, s. 269</ref>
* '''Elokuvat:'[[Asemahotelli]]''
* '''Kyllikki'''
* (''[[Kun isä tahtoo]]'')
* '''Hilda Husso'''
* (''[[Kun on tunteet]]'')
* '''Emma'''
* (''[[Oi, muistatkos...]]'')▼
* '''Televisio:'''
* '''useita rooleja'''
▲* (''[[Teatterituokio]]'')
* '''Alma'''
* (''[[Asemahotelli]]'')
}}
| palkinnot = '''[[Pro Finlandia]]''' 1954 <br> '''[[Ida Aalberg -palkinto|Ida Aalberg]]''' 1977▼
{{AvattavaLoppu}}
▲ | avopuoliso allekirjoitus =
▲ | asuinpaikkakotisivu =
| imdb = 0432987
| elonet = 228946
Rivi 52 ⟶ 40:
| tietokanta-os = {{Filmdatabas-henkilö|436967|lyhyt=1}}
| tietok-nimi = Svensk Filmdatabas
▲ | palkinnot = '''[[Pro Finlandia]]''' 1954 <br> '''[[Ida Aalberg -palkinto|Ida Aalberg]]''' 1977
| ehdokkuudet =
}}
 
Rivi 66 ⟶ 52:
Intimiteatterissa Jurkka näytteli yhdessä miehensä ja poikiensa [[Sakari Jurkka|Sakarin]] ja [[Jussi Jurkka|Jussin]] kanssa. Myös Jurkkien tytär [[Vappu Jurkka|Vappu]] oli näyttelijä. Näyttelijä [[Rauli Tuomi]] oli hänen veljenpoikansa ja veljentytär [[Liisa Tuomi]] toimi niin ikään näyttelijänä. Hänen tunnettuja lapsenlapsiaan ovat [[Laura Jurkka]], [[Mikko Jurkka]], [[Timo Jurkka]] ja [[Ville Sandqvist]].
 
Jurkan laajan näyttelijäsuvun oma, Helsingin ensimmäisiin kuuluva ja yhä toimiva huoneteatteri [[Teatteri Jurkka]] perustettiin 1953, ja Emmi Jurkka oli sen kantava voima ja johtaja 1953–1974 ja 1976–1981. Teatterissaan Emmi Jurkka esiintyi sekä näyttelijänä että ohjaajana. Hänen sydäntään lähellä olivat nuoret näyttelijät, joiden uran alkua hän halusi tukea. Jurkka esitti myös useita operettirooleja hurmaten muun muassa ''Iloisen lesken'' Sylva Varescuna 1970-luvulla. Vielä yli 80-vuotiaana hän esitti yksinpuheluita. Emmi Jurkan näyttelijänlaadulle oli ominaista, että hän ei juuri tarvinnut ohjaajaa, vaan hän rakensi roolitulkintansa sisältäpäin.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 63, 64</ref>
 
Jurkka palkittiin vuonna 1954 [[Pro Finlandia]] -mitalilla, ja hän sai elinaikanaan paljon muitakin kunnianosoituksia. Vuonna 1977 hän sai yhdessä [[Ella Eronen|Ella Erosen]] kanssa ensimmäisen [[Ida Aalberg -palkinto|Ida Aalberg -palkinnon]]. Kirjailija [[Outi Pakkanen]] on kirjoittanut vuonna 1984 ilmestyneen elämäkerran ''Rakas Emmi''.
Rivi 72 ⟶ 58:
== Lapsuus ja nuoruus ==
 
Emmi Jurkan vanhemmat olivat Gustav Robert Bergström ja Emma Tuominen. He muuttivat sukunimensä Tuomeksi vuonna 1906 – Tuomi oli mukaelma Emman tyttönimestä. Emmi syntyi kolmanneksi perheen seitsemästä lapsesta.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 12</ref> Hänellä oli kaksi vanhempaa veljeä, Leo Robert Arvid (Arvi) ja Valter Bernhard, sekä nuorempi sisko, Aino Johanna, joka nuoruudessaan näytteli [[Koiton Näyttämö]]llä sivuosia. Muut Emmin nuoremmista sisaruksista kuolivat varhain: Naima Johanna menehtyi nelivuotiaana kuumetautiin, Yrjö Ilmari puolestaan kuoli heti syntymänsä jälkeen. Lisäksi perheeseen syntyivät kaksoset Laura ja Lauri, joista ensin mainittu menehtyi vauvaiässä. Laurilla ilmeni selkeitä näyttelijänlahjoja, ja hän toimi muutamaan otteeseen avustajana Koiton Näyttämöllä, kunnes kuoli 24-vuotiaana [[tuberkuloosi]]in. Neljä ensimmäistä lasta elivät pitkälle aikuisikään asti, vanhimmiksi elivät Emmi sekä Aino-sisar.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 11, 14</ref>
 
Tuomet asuivat Helsingin [[Kamppi|Kampissa]], ensin Eerikinkadulla ja sitten Uudenmaankadulla, josta Emmi Tuomi muutti pois 20-vuotiaana. Hänen välittömin lapsuudenympäristönsä oli ahtaasti asuttu puutalokortteli, johon kuului useiden eri ammattien harjoittajia runsaine lapsikatraineen.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 17</ref> Emmi Tuomi aloitti koulutiensä Lapinlahdenkadun "pikkukoulussa" seitsenvuotiaana. Hän oli lahjakas oppilas, mutta taloudellisista syistä hän ei jatkanut oppikouluun, vaan aloitti 13-vuotiaana opiskelun ammattikoulun kaksivuotisella liinavaatelinjalla. Myöhemmin elämänsä tiukkoina aikoina Emmi Jurkka paikkasi horjuvaa talouttaan ompelutaitonsa avulla.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 19–21</ref>
 
Ammattikoulun jälkeen Emmi Tuomi työskenteli vuoden verran Valistuksen kirjansitomossa ja muutaman viikon eräässä kahvilassa tarjoilijana. Sen jälkeen hän aloitti työn kenkäkauppa Pallaksessa [[Siltasaari|Siltasaaressa]]. Työt kenkien parissa päättyivät siihen, kun Pallaksen omistaja vaihtui ja uusi omistaja kohteli Emmiä kaltoin. Nuoruuden lyhyiden työjaksojen jälkeen Emmi Tuomen näyttämöharrastuksesta alkoi kehkeytyä kokopäivätyö, hän oli toiminut jo tovin aikaa Koiton Näyttämön avustajana.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 22, 23</ref>
 
Emmi Tuomen vanhemmat muuttivat [[Hietaniemi|Hietaniemeen]] [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeen. Gustav Robert Tuomi kuoli vuonna 1922 ja Emma Tuomi kolme vuotta myöhemmin. Sisällissodasta Tuomet pyrkivät pysymään syrjässä. Valter Tuomi toimi tosin jossain vaiheessa [[miliisi]]nä [[Punakaarti|punaisten]] joukossa, Arvi Tuomi taas oli valkoisten puolella. Vastakkainasettelusta huolimatta perheenjäsenten välit säilyivät hyvinä. Emmi Tuomella oli jossain määrin sympatioita punaisia kohtaan, mutta hän oli täysin epäpoliittinen henkilö niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 24</ref>
 
Emmi Jurkkaa on usein pidetty Jurkan teatterisuvun kantaäitinä. Hän ei kuitenkaan ollut oman sukunsa ensimmäinen ammattinäyttelijä. Hänen serkkunsa Bertha Bergström eli [[Ertta Virtamo]], aloitti ammattimaisen teatteriuransa 1904. Virtamon nuorempi veli, [[Rafael Bergström]], oli suvun ensimmäinen koulutuksen saanut näyttämötaiteilija.<ref>Meri, s. 17 ja, 18</ref>
 
== Teatteriura ==
=== 1920- ja 1930-luku ===
 
Tuomen perhettä yhdisti intohimo teatteritaiteeseen. Myös Emmi Tuomen serkut, hänen setänsä Teodor Bergströmin lapset Ertta Virtamo ja Rafael Bergström työskentelivät näyttelijöinä. Emmi Tuomi aloitti näyttelijäntyöt [[Kansan Näyttämö]]llä vuonna 1919. Kautena 1920–1921 hän sai ensimmäisen näyttelijävälikirjansa, joten hän oli teatterikoulutuksen puuttumisesta huolimatta ammattinäyttelijä.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 26–29</ref> Tuomen varhaisia näyttelijäntehtäviä olivat ''[[Seitsemän veljestä|Seitsemän veljeksen]]'' Venla ja yksi ''Mustalaisruhtinattaren'' kuudesta Grisettitytöstä. Jälkimmäisestä näytelmästä muodostui hänen uransa kannalta merkittävä: hän näytteli operetin eri rooleja vuosikymmenten varrella ja nimiroolia ruhtinattarena Teatteri Jurkassa vielä 1970-luvulla.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 37</ref>
 
Emmi Tuomen ura Kansan Näyttämöllä päättyi teatterin talousvaikeuksiin ja hän siirtyi [[Tampereen Työväen Teatteri]]in. Samoihin aikoihin Emmi Tuomi seurusteli tulevan miehensä, näyttelijä Eino Jurkan kanssa. Pariskunta avioitui vuonna 1922; suuria häitä ei pidetty, vaan naimisiinmeno hoidettiin maistraatissa näytelmän harjoitustauolla. Tuore aviopari suuntasi [[Oulu]]un: Eino Jurkka oli saanut paikan Oulun Työväen Näyttämön johtajana ja Emmi Jurkka sai kiinnityksen samaisen teatterin näyttelijäksi.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 39, 43</ref>
 
Jurkkien esikoinen, [[Sakari Jurkka|Heikki Sakari]], syntyi Oulussa syyskuussa 1923. Seuraavana vuonna Emmi ja Eino Jurkka saivat näyttelijänpaikat [[Viipurin kaupunginteatteri|Viipurin Näyttämö]]ltä. [[Viipuri]] oli eloisa teatterikaupunki ja huomattavasti Oulua suurempi ja kansainvälisempi.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 48, 49</ref> Viipurin Näyttämölle Emmi Jurkka oli kiinnitettynä vuosina 1924–1928. Työtahti oli hektinen, kuten suomalaisissa teattereissa ylipäätään. Jurkka näytteli muun muassa suosikkinäytelmässä ''[[Pohjalaiset]]'' ja ''Bajadeerissa'', missä hän vuorotteli Marietten roolissa kälynsä [[Santa Tuomi|Santa Tuomen]] kanssa. Kymmenvuotistaitelijajuhlassaan Jurkka näytteli operetissa ''Iloinen leski'' Hanna Glavarin osassa.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 57, 58, 63</ref> Eino Jurkan ohjaama ''[[Peer Gynt]]'' oli sekä kaupallinen että taiteellinen napakymppi: näytelmää esitettiin yli&nbsp;70&nbsp;kertaa, Emmi Jurkalla oli Vihreäpukuisen rooli vuorotellen [[Elli Ranta|Elli Rannan]] kanssa.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 68</ref> ''Peer Gyntin'' kesäkiertueen aikana Emmi Jurkka löysi oman puheäänensä, matalan ja täyteläisen, siihen saakka hänen äänensä oli ollut aavistuksen kypsymätön.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 70</ref>
 
Viipurin vuosina, marraskuussa 1927, syntyi Jurkkien tytär [[Vappu Jurkka|Vappu Sinikka]].
 
Kun Eino Jurkan johtajanpesti Viipurin Näyttämöllä päättyi, pariskunta muutti [[Turku]]un. [[Turun Teatteri]] oli juuri saanut uuden, [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] suunnitteleman rakennuksen. Jurkkien kuopus, [[Jussi Jurkka|Jussi Tapani]], syntyi kesäkuussa 1930. Turun kausi kesti vuodesta 1928 vuoteen 1931. Ensimmäisessä suomalaisessa näyttelijämatrikkelissa, joka ilmestyi 1930, Emmi Jurkkaa luonnehdittiin "luonne- ja tyttöosien näyttelijättäreksi".<ref>Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, s. 110</ref> Turusta Jurkat siirtyivät Helsinkiin. Eino Jurkka oli saanut johtajan paikan Koiton Näyttämöltä, josta oli tehty ammattiteatteri. Emmi Jurkka kiinnitettiin näyttelijäksi samaiseen teatteriin.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 97</ref> Koitossa Emmi Jurkka sai merkittäviä rooleja ja tässä vaiheessa uraa kriitikot tunnustivat hänen taiteellisen lahjakkuutensa. Hän näytteli muun muassa [[Leo Tolstoi|Tolstoi]]n ''Ylösnousemuksessa'' Katjušaa.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 101</ref> Eino ja Emmi Jurkka ottivat avioeron vuonna 1931, mutta heidän yhteistyönsä näyttämöillä ja elokuvissa jatkui vielä pitkään.
 
Emmi Jurkka siirtyi [[Suomen Kansallisteatteri]]in vuonna 1933. Hän sai suuria rooleja, kuten Ingerin osan [[Kaj Munk]]in näytelmässä ''Sana'', mutta ei kokenut teatterin ilmapiiriä omakseen.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 115, 118</ref> [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi 1934 näyteltiin ''Seitsemän veljestä'', ''[[Kullervo (Kiven näytelmä)|Kullervo]]'' sekä ''[[Yö ja päivä (näytelmä)|Yö ja päivä]]''. Jurkka oli mukana jokaisessa. Hänen viimeisiä roolejaan kansallisella päänäyttämöllä oli Ginan osa [[Henrik Ibsen]]in klassikossa ''Villisorsa''.<ref name=ilona>{{Verkkoviite|osoite = http://ilona.tinfo.fi/tekija_tieto.aspx?id=15764 | nimeke = Jurkka Emmi | tekijä = | julkaisu = "Ilona" | ajankohta = | julkaisija = Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo | viitattu = 24.3.2019}}</ref>
 
Jurkka jätti Kansallisteatterin 1935, jonka jälkeen hän aloitti työt [[Helsingin Kansanteatteri]]ssa. Siellä hän näytteli muun muassa [[Maria Stuart]]in roolin ja pääosan [[Aino Kallas|Aino Kallaksen]] ''[[Sudenmorsian|Sudenmorsiamessa]]''.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 130, 131</ref> [[Hella Wuolijoki|Hella Wuolijoen]] ''[[Niskavuoren naiset|Niskavuoren naisissa]]'' Jurkka teki Telefuuni-Santran roolin ja sai yleisön ratkeamaan riemusta.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 134</ref>
 
Kaksikymmenvuotistaiteilijajuhlassaan Emmi Jurkka näytteli nimiosan Wuolijoen ''[[Juurakon Hulda]]ssa''. Kappale oli sekä yleisö- että arvostelumenestys.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 135, 136</ref> Jurkan Kansanteatterin kausi päättyi vuonna 1940.
 
Eino ja Emmi Jurkka olivat viettäneet kesälomiaan sukuloiden Jämsässä ja Oulussa. Varsinainen kesäparatiisi löytyi kuitenkin [[Terijoki|Terijoelta]] 1920-luvun puolivälissä. Terijoella kesiään viettivät myös näyttelijäpariskunta Joel ja Rosi Rinne sekä Arvi Tuomi perheineen. Avioliittonsa kariuduttua 1930-luvulla Emmi Jurkka hankki huvilan Terijoelta ja vietti kesälomansa siellä. Jurkan lapsikatraalle Terijoki oli erinomaisen virikkeellinen kesänviettopaikka.<ref>Meri, s. 50–68</ref>
Rivi 105 ⟶ 91:
=== 1940-luku ===
 
[[Talvisota|Talvisodan]] kuukausina Emmi Jurkka lapsineen oli evakossa [[Jämsä]]ssä.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 137</ref> Perheellä oli paikkakunnalle verisiteitä, sillä Eino Jurkan äiti Rosa oli sikäläisen Saaren kartanon tytär.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 33</ref> [[Jatkosota|Jatkosodan]] vuosina Emmi Jurkka näytteli [[Tampereen Teatteri]]n riveissä. Hän sai hyviä roolitehtäviä, mutta ei viihtynyt [[Tampere]]ella. Tällöin lapsista nuorin, Jussi, muutti hänen mukanaan kaupunkiin.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 142, 146, 147</ref> Samaan ajankohtaan sattui Emmi Jurkan rakkaussuhde taiteilija Arvid Bromsin kanssa. Suhde kuitenkin kariutui.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 148</ref>
 
Jurkan viisihenkinen perhe teki ensimmäisen ja ainoan yhteisen kesäkiertueensa 1945. Näytelmänä oli ''[[Isontalon Antti ja Rannanjärvi]]'' ja se menestyi erinomaisesti.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 156, 157</ref> Kaudella 1944–1945 Emmi Jurkka näytteli vierailijana veljensä Arvi Tuomen luotsaamassa [[Helsingin Työväenteatteri]]ssa ja kaudella 1945–1946 niin ikään vieralijana Suomen Työväen Teatterissa. Lisäksi hän kierteli ympäri Suomea pienimuotoisten [[monologi]]esitysten merkeissä, jotka eivät saavuttaneet yleisön suosiota.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 159, 162</ref>
 
1940-luvun loppu oli Emmi Jurkalle vaikeaa aikaa. Hän oli perheensä päähuoltaja ja ainaisten taloushuolien rasittama. Hänen pestinsä Suomen Työväen Teatterissa päättyi siihen, kun ex-puoliso Eino Jurkka jätti teatterin.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 179</ref> Vuosina 1947–1948 Emmi Jurkalla oli kiinnitys [[Radioteatteri]]in, joka oli hänelle eräänlainen säännölliset ansiot taannut hätäapu. Radiossa hän esitti erinäisiä monologeja.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 180, 181</ref>
 
Emmi Jurkka oli mukana perustamassa [[Intimiteatteri]]a 1940-luvun lopulla. Hankkeen alkuunpanija oli [[Mauno Manninen]]. Myös Jussi Jurkka liittyi samaan teatteriin; äidin ja pojan rooliasetelma oli useissa teoksissa äiti ja poika, kuten [[Jean Cocteau]]n tragikomediassa ''Kurittomat vanhemmat''. He näyttelivät erinomaisesti yhteen, eikä nuori Jussi Jurkka tullut missään vaiheessa liian riippuvaiseksi äidistään, kuten eräät kriitikot varoittelivat. ''Kurittomien vanhempien'' ensi-ilta on mainittu yhdeksi Suomen teatterihistorian odotetuimmista ja siihen oli ladattu suuret ennakko-odotukset.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 205</ref> Vastaanotto oli lopulta tyly, ainoastaan näyttelijät saivat myönteistä kritiikkiä.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 206</ref>
 
Näytelmässä ''Britannicus'' Emmi Jurkka näytteli Agrippinaa. ''Britannicus'' sai ristiriitaiset arviot; Emmi ja Jussi Jurkan näyttelijäntyöt arvioitiin jälleen erinomaisiksi, amatööri Jouni Kaarnakari ei sen sijaan vakuuttanut pääosassa. Ohjaaja Mauno Manninen oli matkustanut Emmi Jurkan, Jussi Jurkan ja [[Tiina Rinne|Tiina Rinteen]] kanssa [[Rooma]]an hakemaan syvyyttä ''Britannicuksen'' tulkintaan, mutta näytelmästä ei muotoutunut Mannisen toivomaa merkkitapausta.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 214, 216</ref> Emmi Jurkan Intimiteatterin kautta kesti vuodesta 1949 vuoteen 1953.
 
=== Teatteri Jurkka ===
 
{{Sitaatti2|center|”KylläKyllä Teatteri Jurkka on ollut minun neljästä lapsestani se kaikkein rakkain.”|Emmi Jurkka kirjassa ''Rakas Emmi, s. 229}}
 
Oma teatteri oli siintänyt Emmi Jurkan mielessä tuon tuostakin: Huoneteatteri Jurkka aloitti toimintansa Helsingin [[Kruununhaka|Kruununhaassa]] vuonna 1953. Intimiteatterissa Jurkka oli tuossa vaiheessa lähinnä vieraileva tähti. Teatteri Jurkka sai alkusysäyksensä puolestaan siitä, että näytelmälle ''[[Neiti Julie (näytelmä)|Neiti Julie]]'' tarvittiin esityspaikka.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 230</ref> Teatteri Jurkan perustamisen keskeisiä syitä olivat niin ikään riittävän harjoitusajan ja näyttelijän sisäisen näkemyksen turvaaminen.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 63</ref> ''Neiti Julien'' ensi-ilta 9. marraskuuta 1953 oli menestyksekäs.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 231</ref> Teatteri Jurkalle Emmi Jurkka asetti vain yhden päämäärän: tehdä mahdollisimman hyvää teatteria omilla ehdoillaan.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 233</ref>
 
Teatteri Jurkan virallinen avajaisnäytelmä oli komedia ''Että en unohtuisi''.<ref>''Rakas Emmi''Pakkanen, s. 247.</ref> Emmi Jurkka teki teatterissaan melko rohkeita näytelmävalintoja, kuten [[Eino Leino]]n lähes tuntemattomaksi jääneen teoksen ''Johan Wilhelm''. Lisäksi hän teki ennakkoluulottomia sovituksia yhdysvaltalaisista nykydraamoista. Nelikymmenvuotistaitelijajuhlansa näytelmäksi Jurkka valitsi Leinon monologinäytelmän ''Puolan paanit'' ja sai jälleen taiteellisen voiton roolityöstään.<ref>''Rakas Emmi''Pakkanen, s. 256, 259.</ref>
 
1960-luvulla Teatteri Jurkasta puhuttiin usein ”Emmin teatterina”. Emmi Jurkan saamat arvostelut olivat lähes yksinomaan myönteisiä.<ref>''Rakas Emmi''Pakkanen, s. 264.</ref> 1970-luvun taitteessa Jurkka teki jälleen rohkean valinnan. Hän näytteli [[primadonna]] Sylva Varescun osan [[Emmerich Kálmán]]in [[Operetti|operetissa]] ''[[Mustalaisruhtinatar]]''. Operetin soveltuvuutta huoneteatteriin epäiltiin, mutta siitä tuli suuri menestys. Jurkan vastanäyttelijänä oli [[Ossi Ahlapuro]]. [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] [[Sole Uexküll]] kirjoitti: "Verraton, uskomaton Emmi! Teatterin suurkaupungeissa hänen Sylva Varescunsa myytäisiin yks' kaks' loppuun kuukausimääriksi. Kiiruhtakaa jonoon Vironkadulle!"<ref>''Rakas Emmi''Pakkanen, s. 268–269268, 269.</ref>
 
Emmi Jurkka peräänkuulutti näyttelijäntyöltä vaistonvaraista herkkyyttä, jota hänen mielestään ei enää ollut sen enempää teatterikoulutuksessa kuin esityksissäkään. Hänen mukaansa useat hyvätkin näyttelijät tulkitsivat pitkistä harjoitusajoista huolimatta lähinnä omia ajatuksiaan, eivät kirjailijan luomaa henkilöä. Teatteri Jurkassa oli paljon nuoria näyttelijöitä, joille oli annettava koulutusta työn ohessa. Eräässä vaiheessa Jurkka kaavaili oman teatterikoulun perustamista ohjaaja [[Verna Piponius|Verna Piponiuksen]] kanssa, mutta suunnitelmat eivät edenneet.<ref>''Rakas Emmi''Pakkanen, s. 270–271270, 271.</ref>
 
Uransa lopussa Emmi Jurkka näytteli yhden naisen näytelmässä ''Hummeri''. Arvostelut olivat totuttuun tapaan ylistäviä. Kesäkuussa 1980 hän halvaantui onnettomuudessa [[Ohkola]]n mökillään ja teatteriura sai jäädä.<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 290, 291</ref> Hän menetti liikuntakykynsä ja vietti viimeiset vuotensa sairaalassa, kunnes kuoli 91-vuotiaana 17. &nbsp;lokakuuta 1990.
 
=== Elokuvaura ===
Emmi Jurkka näytteli lähes 40 elokuvassa. Hänen elokuvatyönsä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta lähinnä pienehköjä sivuosia. Jurkan elokuvaura alkoi lastenhoitajan osalla mykkäelokuvassa ''[[Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa]]'' (1921).<ref>Rakas Emmi, s. 94</ref> Kymmenen vuotta myöhemmin hän näytteli äänielokuvassa ''[[Sano se suomeksi]]''. Elokuvasta on säilynyt vain jokunen leikkauspoisto.<ref>{{Elonet|id=117477|nimi=Sano se suomeksi}}</ref> Vuonna 1935 Jurkka teki Kyllikki Mattlerin osan [[Valentin Vaala]]n komediassa ''[[Kun isä tahtoo...|Kun isä tahtoo]]''. Myöhemmin hän näytteli sivurooleja useissa Vaalan elokuvissa. Lisäksi hän näytteli parissa entisen puolisonsa Eino Jurkan ohjaamassa teoksessa ja poikansa Sakari Jurkan ohjaamassa elokuvassa ''[[Helunan häämatka]]'' (1955). Emmi Jurkka näytteli valkokankaalla useaan otteeseen myös [[Lasse Pöysti]]n, [[Toivo Särkkä|Toivo Särkän]], [[Aarne Tarkas|Aarne Tarkaksen]] ja [[Jack Witikka|Jack Witikan]] ohjauksessa. Vuonna 1949 Jurkka sai hyvät arviot suorituksestaan rouva Kolkkulana harvoin esitetyssä [[komedia]]elokuvassa ''[[Keittiökavaljeerit]]''.<ref>{{Elonet|id=122347|nimi=Keittiökavaljeerit}}</ref>▼
 
▲Emmi Jurkka näytteli lähes 40 elokuvassa. Hänen elokuvatyönsä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta lähinnä pienehköjä sivuosia. Jurkan elokuvaura alkoi lastenhoitajan osalla mykkäelokuvassa ''[[Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa]]'' (1921).<ref>Rakas EmmiPakkanen, s. 94</ref> Kymmenen vuotta myöhemmin hän näytteli äänielokuvassa ''[[Sano se suomeksi]]''. Elokuvasta on säilynyt vain jokunen leikkauspoisto.<ref>{{Elonet|id name=117477|nimi=Sano"Elonet117477" se suomeksi}}</ref> Vuonna 1935 Jurkka teki Kyllikki Mattlerin osan [[Valentin Vaala]]n komediassa ''[[Kun isä tahtoo...|Kun isä tahtoo]]''. Myöhemmin hän näytteli sivurooleja useissa Vaalan elokuvissa. Lisäksi hän näytteli parissa entisen puolisonsa Eino Jurkan ohjaamassa teoksessa ja poikansa Sakari Jurkan ohjaamassa elokuvassa ''[[Helunan häämatka]]'' (1955). Emmi Jurkka näytteli valkokankaalla useaan otteeseen myös [[Lasse Pöysti]]n, [[Toivo Särkkä|Toivo Särkän]], [[Aarne Tarkas|Aarne Tarkaksen]] ja [[Jack Witikka|Jack Witikan]] ohjauksessa. Vuonna 1949 Jurkka sai hyvät arviot suorituksestaan rouva Kolkkulana harvoin esitetyssä [[komedia]]elokuvassa ''[[Keittiökavaljeerit]]''.<ref>{{Elonet|id name=122347|nimi=Keittiökavaljeerit}}<"Elonet122347" /ref>
Elokuvatöiden suhteen Jurkan aktiivisimpia aikoja olivat toisen maailmansodan vuodet ja 1950-luvun puoliväli. Vaikka Jurkka ei juuri näytellyt elokuvien pääosissa, hänen roolinsa olivat varsin monipuolisia. Hän näytteli vahvoja kansannaisten osia niin [[draamaelokuva|draamoissa]] kuin [[komediaelokuva|komedioissa]]kin. Tunnetuimpia ovat Hilda Husson rooli [[Erik Blomberg]]in elokuvassa ''[[Kun on tunteet]]'' (1954) ja tupakkakauppiaan rooli Tarkaksen elokuvassa ''[[Jokin ihmisessä (elokuva)|Jokin ihmisessä]]'' (1956). [[Jorma Nortimo]]n farssielokuvassa ''[[Oi, muistatkos...]]'' (1954) Jurkalla oli pääosa Emma Mäkisenä. Jurkan ainoaksi värielokuvaksi ja samalla viimeiseksi elokuvaksi jäi taiteellisilta ansioiltaan köykäinen ''[[Iloinen Linnanmäki]]'', joka kuvattiin kesällä 1960.<ref>{{Elonet|id=117497|nimi=Iloinen Linnanmäki}}</ref>▼
 
▲Elokuvatöiden suhteen Jurkan aktiivisimpia aikoja olivat toisen maailmansodan vuodet ja 1950-luvun puoliväli. Vaikka Jurkka ei juuri näytellyt elokuvien pääosissa, hänen roolinsa olivat varsin monipuolisia. Hän näytteli vahvoja kansannaisten osia niin [[draamaelokuva|draamoissa]] kuin [[komediaelokuva|komedioissa]]kin. Tunnetuimpia ovat Hilda Husson rooli [[Erik Blomberg]]in elokuvassa ''[[Kun on tunteet]]'' (1954) ja tupakkakauppiaan rooli Tarkaksen elokuvassa ''[[Jokin ihmisessä (elokuva)|Jokin ihmisessä]]'' (1956). [[Jorma Nortimo]]n farssielokuvassa ''[[Oi, muistatkos...]]'' (1954) Jurkalla oli pääosa Emma Mäkisenä. Jurkan ainoaksi värielokuvaksi ja samalla viimeiseksi elokuvaksi jäi taiteellisilta ansioiltaan köykäinen ''[[Iloinen Linnanmäki]]'', joka kuvattiin kesällä 1960.<ref>{{Elonet|id=117497|nimi name=Iloinen"Elonet117497" Linnanmäki}}</ref>
== Televisioura ==▼
 
[[Tiedosto:Emmi-Jurkka-1966.jpg|upright|pienoiskuva|Emmi Jurkka vuonna 1966.]]▼
▲=== Televisioura ===
Suomalainen televisiotoiminta sai alkunsa 1950-luvulla. Teatteri Jurkan tulovirrasta suuri osa oli peräisin maaseutukiertueilta, joiden suosio väheni televisiovastaanottimien yleistyttyä. Emmi Jurkka näki television mahdollisuutena esittää Teatteri Jurkan näytelmiä.<ref>Meri, s. 351</ref> Menopuolelta jäivät pois kiertueiden aiheuttamat kustannukset harvaanasutussa maassa. Televisio taltioi useita hänen yhden naisen esityksiään, muun muassa [[Walentin Chorell]]in näytelmän ''Kissantassu''. 1960-luvun suositussa televisiosarjassa ''[[Asemahotelli]]'' oli mukana lähes koko Jurkkien perhe: Emmi, Jussi ja Sakari. Teatteri Jurkka ja Sakari Jurkan perustama Arena-Jurkka esittivät television alkuaikoina suoria televisionäytelmiä.<ref>''Rakas Emmi'', s. 265–266.</ref>▼
 
▲[[Tiedosto:Emmi-Jurkka-1966.jpg|upright|pienoiskuva|upright|Emmi Jurkka vuonna 1966.]]
▲Suomalainen televisiotoiminta sai alkunsa 1950-luvulla. Teatteri Jurkan tulovirrasta suuri osa oli peräisin maaseutukiertueilta, joiden suosio väheni televisiovastaanottimien yleistyttyä. Emmi Jurkka näki television mahdollisuutena esittää Teatteri Jurkan näytelmiä.<ref>Meri, s. 351</ref> Menopuolelta jäivät pois kiertueiden aiheuttamat kustannukset harvaanasutussa maassa. Televisio taltioi useita hänen yhden naisen esityksiään, muun muassa [[Walentin Chorell]]in näytelmän ''Kissantassu''. 1960-luvun suositussa televisiosarjassa ''[[Asemahotelli]]'' oli mukana lähes koko Jurkkien perhe: Emmi, Jussi ja Sakari. Teatteri Jurkka ja Sakari Jurkan perustama Arena-Jurkka esittivät television alkuaikoina suoria televisionäytelmiä.<ref>''Rakas Emmi''Pakkanen, s. 265–266265, 266.</ref>
 
Mainos-TV aloitti Teatterituokionsa syksyllä 1962. Ohjelmapaikalla esitettiin säännöllisesti kokoillan näytelmiä ja ohjelmisto oli alussa nimen omaan Emmi Jurkan varassa. Hän teki pääroolit ja ohjasi ensimmäisiä Teatterituokio-näytelmiä.<ref>Meri, s. 351</ref>
Rivi 144 ⟶ 132:
== Filmografia ==
=== Elokuvat ===
{{PalstoitusDiv alkaacol|3}}
* [[Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa]] <small>(nimellä Emmi Tuomi), (1921)</small>
* [[Kun isällä on hammassärky]] <small>(1923)</small>
* [[Sano se suomeksi]] <small>(1931)</small>
* [[Kun isä tahtoo...]] <small>(1935)</small>
* [[Kaikenlaisia vieraita]] <small>(1936)</small>
* [[Herrat ovat herkkäuskoisia]] <small>(1939)</small>
* [[Eteenpäin – elämään]] <small>(1939)</small>
* [[Miehen tie (elokuva)|Miehen tie]] <small>(1940)</small>
* [[Ketunhäntä kainalossa]] <small>(1940)</small>
* [[Herra johtajan "harha”harha-askel"askel”]] <small>(1940)</small>
* [[Eulalia-täti]] <small>(1940)</small>
* [[Suomisen perhe]] <small>(1941)</small>
* [[Varaventtiili]] <small>(1942)</small>▼
{{Palstanvaihto}}
* [[Puck (elokuva)|Puck]] <small>(1942)</small>▼
 
* [[Maskotti (elokuva)|Maskotti]] <small>(1943)</small>▼
▲* [[Varaventtiili]] <small>(1942)</small>
* [[Keinumorsian]] (1943)
▲* [[Puck (elokuva)|Puck]] <small>(1942)</small>
* [[Suurin voitto]] (1944)
▲* [[Maskotti (elokuva)|Maskotti]] <small>(1943)</small>
* [[KeinumorsianKilroy sen teki]] <small>(19431948)</small>
* [[Suurin voittoRosvo-Roope]] <small>(19441949)</small>
* [[Keittiökavaljeerit]] <small>(1949)</small>▼
* [[Kilroy sen teki]] <small>(1948)</small>
* [[Rosvo-RoopeYö on pitkä]] <small>(19491952)</small>
* [[...ja Helena soittaa (vuoden 1952 elokuva)|...ja…ja Helena soittaa]] <small>(1952)</small>▼
▲* [[Keittiökavaljeerit]] <small>(1949)</small>
* [[YöOlemme onkaikki pitkäsyyllisiä]] <small>(19521954)</small>
▲* (''[[Oi, muistatkos...]]'' (1954)
▲* [[...ja Helena soittaa (vuoden 1952 elokuva)|...ja Helena soittaa]] <small>(1952)</small>
* [[OlemmeKun kaikkion syyllisiätunteet]] <small>(1954)</small>
* [[Oi,Minäkö muistatkos...isä!]] <small>(1954)</small>
* [[Tähtisilmä]] (1955)
{{Palstanvaihto}}
* [[Säkkijärven polkka (vuoden 1955 elokuva)|Säkkijärven polkka]] (1955)
 
* [[KunHelunan on tunteethäämatka]] <small>(19541955)</small>
* [[Silja – nuorena nukkunut]] <small>(1956)</small>▼
* [[Minäkö isä!]] <small>(1954)</small>
* [[TähtisilmäRintamalotta]] <small>(19551956)</small>
* [[SäkkijärvenJokin polkkaihmisessä (vuoden 1955 elokuva)|SäkkijärvenJokin polkkaihmisessä]] <small>(19551956)</small>
* [[Pää pystyyn Helena]] <small>(1957)</small>▼
* [[Helunan häämatka]] <small>(1955)</small>
* [[Asessorin naishuolet (vuoden 1958 elokuva)|Asessorin naishuolet]] <small>(1958)</small>▼
▲* [[Silja – nuorena nukkunut]] <small>(1956)</small>
* [[Iloinen Linnanmäki]] <small>(1960)</small>▼
* [[Rintamalotta]] <small>(1956)</small>
{{Div col end}}
* [[Jokin ihmisessä (elokuva)|Jokin ihmisessä]] <small>(1956)</small>
▲* [[Pää pystyyn Helena]] <small>(1957)</small>
▲* [[Asessorin naishuolet (vuoden 1958 elokuva)|Asessorin naishuolet]] <small>(1958)</small>
▲* [[Iloinen Linnanmäki]] <small>(1960)</small>
{{Palstoitus loppuu}}
 
== Lähteet ==
 
*{{Kirjaviite | Nimeke = Rakas Emmi | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1984 | Tekijä = Pakkanen, Outi | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-1-08104-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = MeriPakkanen, LauriOuti | Nimeke = TuntematonRakas tähti : Jussi JurkkaEmmi | SuomentajaJulkaisupaikka = | Vuosi = 2015Helsinki | LukuJulkaisija = | Sivu =Otava | SeliteVuosi = | Julkaisupaikka =1984 | JulkaisijaIsbn = Kustannusosakeyhtiö Otava | Tunniste = ISBN 978-951-1-2659608104-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = 7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin - Inhemska scenkonstnärer i ord ochMeri, bildLauri | SuomentajaNimeke = |Tuntematon Vuositähti =: 1930Jussi | Luku = | Sivu = | Selite =Jurkka | Julkaisupaikka = Viipuri | Julkaisija = KustannusliikeKustannusosakeyhtiö OpasOtava | TunnisteVuosi = 2015 | wwwIsbn = | www978-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = 951-1-26596-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Veistäjä, Verneri | Nimeke = TeatterinKotimaisia maailmanäyttämötaiteilijoita - Maamme teatteritsanoin ja niidenkuvin taiteilijat– |Inhemska Suomentajascenkonstnärer =i |ord Vuosioch = 1950 | Luku = | Sivu = | Selite =bild | Julkaisupaikka = HelsinkiViipuri | Julkaisija = SuomenKustannusliike Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 5Opas | TunnisteVuosi = | www =1930 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | KieliTunniste = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Veistäjä, Verneri | Nimeke = Teatterin maailma 1965– -Maamme Suomen teatterilaitosteatterit ja teatteriväkiniiden | Suomentaja = | Vuosi = 1965 | Luku = | Sivu = | Selite =taiteilijat | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 85 | TunnisteVuosi = | www =1950 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | KieliTunniste = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = MartinVeistäjä, Timo; Niemi, Pertti; Tainio, IlonaVerneri | Nimeke = SuomenTeatterin teatteritmaailma ja1965 teatterintekijät– -Suomen Yhteisö-teatterilaitos ja henkilöhakemisto | Suomentaja = | Vuosi = 1974 | Luku = | Sivu = | Selite =teatteriväki | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisujulkaisuja n:o 288 | TunnisteVuosi = ISBN 951-30-2505-51965 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | KieliTunniste = }}
* {{Kansallisbiografia | id = 5083 | nimi = Jurkka, Emmi (1899–1990). | tekijä = Helavuori, Hanna-Leena | ajankohta = 7.3.2008 }}▼
* {{Kirjaviite | Tekijä = Martin, Timo & Niemi, Pertti & Tainio, Ilona | Nimeke = Suomen teatterit ja teatterintekijät – Yhteisö- ja henkilöhakemisto | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28 | Vuosi = 1974 | Isbn = 951-30-2505-5}}
 
=== Viitteet ===
 
{{Viitteet|sarakkeet}}|viitteet=
 
<ref name="Ilona">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilona.tinfo.fi/tekija_tieto.aspx?id=15764 | nimeke = Jurkka Emmi | Julkaisu = Ilona | Julkaisija = Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo | Viitattu = 24.3.2019}}</ref>
 
<ref name="Elonet117477">{{Elonet|id=117477|nimi=Sano se suomeksi}}</ref>
 
<ref name="Elonet122347">{{Elonet|id=122347|nimi=Keittiökavaljeerit}}</ref>
 
<ref name="Elonet117497">{{Elonet|id=117497|nimi=Iloinen Linnanmäki}}</ref>
}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
▲* {{Kansallisbiografia | id=5083 | nimi=Jurkka, Emmi (1899–1990). | tekijä=Helavuori, Hanna-Leena | ajankohta=7.3.2008 }}
{{Commonscat-rivi}}
* [http://www.hs.fi/muistot/art-2000002625744.html Emmi Jurkan muistokirjoitus ''Helsingin Sanomissa''.]▼
* [http://www.jurkka.fi/ Teatteri Jurkka.]
▲* [http://www.hs.fi/muistot/art-2000002625744.html Emmi JurkanJurkka] (muistokirjoitus) ''Helsingin SanomissaSanomat''.]
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Jurkka, Emmi}}
 
[[Luokka:Suomalaiset näyttelijät]]
[[Luokka:Pro Finlandia -palkitut]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Emmi_Jurkka”