Ero sivun ”Antiikin tiede” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.87.152 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jnovikov tekemään versioon. |
p kirjoitusvirhe |
||
Rivi 120:
Thaleen mukaan maailmankaikkeus perusrakenne oli vettä. Hänen aikalaisensa [[Anaksimandros|Anaksimandroksen]] mukaan näin ei ollut, mutta myönsi veden tärkeyden elämän olemassaololle. Hän jopa esitti varhaisia evoluutioteoreettisia ajatuksia, joiden mukaan elämä oli saanut alkunsa vedestä ja Maan kuivuessa elämän oli sopeuduttava kuivalla maalla elämiseen. Anaksimandroksen mukaan ihminen oli kehittynyt pitkän ajan saatossa kaloista tai kalaa muistuttavista eläimistä.<ref name="Science and Its Times, s. 238"/>
Biologiassa Aristoteleen ansioihin kuuluu eliöiden tieteellisen luokittelun aloittaminen. Kaiken kaikkiaan hän tunnisti 495 eri eläinlajia.<ref>Science and Its Times, s. 118</ref> Elollisen luonnon täydellisemmäksi eliöksi hän määritteli ihmisen ja kaikkein epätäydellisimmät olivat kasveja. Eläimet hän jakoi verettömiin ja verellisiin, jotka vastaavat nykyajan selkärangattomia ja selkärankaisia, jotka hän ryhmitteli vielä kaloihin, matelijoihin, nisäkkäisiin, lintuihin ja sammakoihin. Hän tutki myös elämään liittyviä ilmiöitä, kuten eliöiden kasvua. Kasvun Aristoteles selitti ”potentiaalin aktualisoitumisella”. Hänen mukaansa kaikkiin eläviin kappaleisiin oli varastoitunut tietynlainen potentiaali, joka tuli hiljalleen voimaan. Näin hän kiersi paradoksin, jossa kasvua olisi tapahtunut ikään kuin tyhjästä.<ref>McClellan, s. 76–77</ref> Aristoteleen voidaan katsoa myös aloittaneen vertailevan sikiötutkimuksen tutkimalla
Aristoteleen jalanjälkiä seurasi hänen oppilaansa [[Theofrastos]], joka kehitti kasvien luokittelua. Tämän vuoksi Theofrastosta pidetään botaniikan eli kasvitutkimuksen perustajana.<ref name="history60"/> Apunaan hän oli käyttänyt aiempien ajattelijoiden kirjoituksia sekä maanviljelijöiden ja lääkäreiden kokemuksia. Hän tunnisti noin 550 kasvilajia.<ref>Science and Its Times, s. 120</ref> Roomalainen [[Lucretius]] ehdotti noin vuonna 50 eaa. kirjoitetussa ''[[Maailmankaikkeudesta (Lucretius)|De rerum natura]]'' -runoelmassaan, että eläimille oli kehittynyt ympäristössä elämiseen edullisia sopeutumia ja lisäsi, että ne yksilöt joilta sopeutuma puuttui, kuolivat pois.
| |||