Wikipedia

Ero sivun ”Suomen talous” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kirjoitusvirhe
Rivi 13:
| bkt-aloittain = alkutuotanto 2,8 %<br />jalostus 28,2 %<br />palvelut 69,1 %<ref name="SuoTalous" /> (2017)
| inflaatio = 0,4 % (2016)<ref name="tk14hinnat" />
| köyhyysraja =1&nbsp;170 €/kk; 635&nbsp;000 (2012)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2014/03/20/raja-laski-nailla-tuloilla-olet-nyt-pienituloinen/20143991/139 | Nimeke = Raja laski: Näillä tuloilla olet nyt pienituloinen | Tekijä = | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = Taloussanomat | Viitattu = 17.4.2016 }}</ref>
| gini = 26,1 (2012)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=IDD | Nimeke = Income Distribution and Poverty | Tekijä = | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = OECD.stat | Viitattu = 16.4.2016 }}</ref>
| työvoima = 2&nbsp;685&nbsp;000 (2016)<ref name="tk14työmarkkinat" />
| työvoima-aloittain =
Rivi 33:
| alijäämä =
}}
[[Tiedosto:Eurostat GNP EU28 Finland.png|thumb|Sininen: EU28 Vihreä: Suomi. Reaalisen bruttokansantuotteen vuosimuutos.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&plugin=1&language=en&pcode=tec00115 | Nimeke = Real GDP growth rate – volume | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Eurostat | Viitattu = 24.4.2016 }}</ref>]]
 
'''Suomen talous''' tarkoittaa Suomen [[kansantalous|kansantalouden]] muodostamaa kokonaisuutta, jonka merkittävin osa on yksityinen elinkeinoelämä. Suomi on teollisuusmaa, joka kuuluu [[Euroopan talousalue]]eseen ja käyttää yhteisvaluutta [[euro]]a sekä noudattaa [[Euroopan keskuspankki|Euroopan keskuspankin]] [[rahapolitiikka]]a. Suomen [[bruttokansantuote]] on noin 234 miljardia euroa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://pxnet2.stat.fi:443/PXWebPXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__vtp/statfin_vtp_pxt_001.px/|nimeke=Bruttokansantuote ja -tulo muuttujina Taloustoimi, Vuosi ja Tiedot|julkaisu=Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat|viitattu=2019-05-07}}</ref>. Bruttokansantuote per capita on 42 340 euroa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://pxnet2.stat.fi:443/PXWebPXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__vtp/statfin_vtp_pxt_003.px/|nimeke=Henkeä kohti laskettuja tunnuslukuja muuttujina Taloustoimi ja Vuosi|julkaisu=Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat|viitattu=2019-05-07}}</ref>.
Rivi 39:
Suomen talous on avoin eli maa käy kauppaa ulkomaiden kanssa, ja vienti muodostaa bruttokansantuotteesta merkittävän osan. Suomen talous on [[sekatalous]], jossa osa hyödykemarkkinoista toimii markkinatalouden mukaan, mutta julkinen valta on mukana merkittävässä osassa palvelutuotantoa ja tukemassa hyödyketuotannon edellytyksiä. Suomen valtio omistaa pääasiassa rautatiet ja suuria teollisuusyrityksiä, joita kutsutaan [[Luettelo Suomen valtionyhtiöistä|valtionyhtiöiksi]]. Suomen valtiolla on myös alkoholin vähittäiskauppa- ([[Alko]]) sekä veikkaus- ja rahapelimonopolit ([[Veikkaus]]).
 
Suomessa toteutetaan niin kutsuttua [[pohjoismainen malli|pohjoismaista mallia]], eli [[hyvinvointivaltio]]ta, jossa verotus on kireää, mutta kaikki saavat verovaroin kustannettuja julkisia palveluita edullisesti tai maksutta. Vain osa kansalaisista on järjestelmän nettomaksajia. Suomalaista politiikkaa leimaavat hyvinvointivaltion kannatus ja koko maan asuttuna pitämisen merkitys, jotka huomioidaan talouspolitiikassa. Suomessa kunnat vastaavat merkittävästä osasta palvelutuotantoa. Suomessa on vahvat [[työmarkkinajärjestö]]t, joilla on itsenäistä valtaa sopia palkoista ja työehdoista, mutta valtio on ollut mukana suomalaisessa työmarkkinaneuvottelujen erikoisuudessa: [[tulopolitiikka|tupo-ratkaisussa]].
 
Suomella on merkittävät metsävarat, jotka johtivat metsäteollisuuden kehittymiseen. Metalli-, konepaja- ja öljynjalostusteollisuudet kehittyivät [[Suomen sotakorvaukset|sotakorvausten]] maksamisen ja [[Bilateraalikauppa|Neuvostoliiton bilateraalikaupan]] myötä. 1990-luvun alussa Suomi koki merkittävän laman, joka johtui [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton romahduksesta]] ja epäonnistuneesta [[rahapolitiikka|rahapolitiikasta]]. Suomi elpyi tuhansia yrityksiä kaataneesta lamasta ja suurtyöttömyydestä erityisesti uusien kasvualojen vetämänä: informaatioteknologia, matkapuhelimet ja telekommunikaatiopalvelut siivittivät Suomen talouskasvua. Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995 ja euroon 2001.
Rivi 46:
 
== Kansantalouden piirteitä ==
Suomen talous on tyypiltään [[sekatalous]], toisten tutkijoiden mukaan [[Valtiomonopolistinen kapitalismi|valtiomonopolistinen kapitalistinen]] talousjärjestelmä, mihin kuuluu periaate, että valtiovalta turvaa yksityisen [[Pääoma (taloustiede)|pääoman]] toiminnan esimerkiksi tuottamattomalla perusteollisuudella, liikenneväylillä ja koulutuksella sekä terveydenhuollolla. Osa hyödykemarkkinoista toimii [[vapaat markkinat|vapaiden markkinoiden]] mukaan, mutta [[julkinen valta]] on mukana merkittävässä osassa palvelutuotantoa. Maataloudessa omistus on yksityistä, mutta viljelijöille maksetaan yhteiskunnan [[tuki]]aisia, nykyään [[suora tulotuki|suoraa tulotukea]] elinkeinon ylläpitämiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3212057-kapitalismi-tuli-suomeen-1600-luvulla | Nimeke = Kapitalismi tuli Suomeen 1600-luvulla| Tekijä = Pontus Purokuru| Ajankohta = 10.8.2014| Julkaisu = Kansan Uutiset| Viitattu = 21.4.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eurooppatiedotus.fi/doc/fi/julkaisut/suomi5vuotta/rannikko.html | Nimeke = Suomen maaseutu EU-jäsenyyden aikana | Tekijä = Rannikko P| Ajankohta = 2000 | Julkaisu = SUomi 5 vuotta Euroopan Unionissa | Viitattu = 21.4.2016 }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Eino Nevalainen – Matti Antero Peltonen | Nimeke = Marxilainen kansantaloustiede| Vuosi = 1966| Luku = Kapitalismin monopolinen vaihe| Sivu = 448–449,460–461,475–484| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kansankulttuuri| Tunniste = | Viitattu = 21.4.2016 | Kieli = }}</ref> On myös viitteitä siitä, että Suomi olisi siirtymässä tai siirtynyt tuotantokapitalismista finanssitaloudeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://maailmantalous.net/fi/artikkeli/suomalaisen-tyon-muutos-pellolta-patkahommiin | Nimeke = Suomalaisen työn muutos: pellolta pätkähommiin | Tekijä = Henri Purje| Ajankohta = 2013| Julkaisu = maailmantalous.net| Viitattu = 26.4.2016 }}</ref>
 
Suomessa [[julkisyhteisö]]jen menot ovat suuret verrattuna muihin maihin, julkisten menojen suhde [[Bruttokansantuote|bruttokansantuotteeseen]] (BKT) oli vuonna 2014 korkein EU-maista 58,7&nbsp;%, kun EU-maiden keskiarvo oli 48,1&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/6899478/2-07072015-AP-EN.pdf/797f4af9-c37f-4631-8211-5dd0b32fcb31 | Nimeke = General government expenditure in the EUs |Ajankohta = 7.7.2015| Julkaisija = Eurostat| Viitattu = 20.12.2015| Kieli = {{en}} }}</ref> -- tämä ei tarkoita että yksityiset menot olisivat 40% bruttokansantuotteesta<ref name=mb_tk> {{Lehtiviite |www=http://tietotrenditblogi.stat.fi/mag/article/51 |Otsikko=Miten mitata julkisen sektorin kokoa |Tekijä=Bruun, Marjo |Ajankohta= 27.1.2014 |Julkaisu=Tieto&trendit}} [http://www.webcitation.org/6UGtUGCOC Archived by WebCite®]</ref>. Verojen osuus BKT:sta on 43&nbsp;%, joten siinä Suomi sijoittui [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] ja Keski-Euroopan maiden väliin vuonna 2013.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html#veroaste | Nimeke = Veroaste eräissä maissa | Tekijä = | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Julkinen talous | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 10.4.2016 }}</ref>
 
Suomen bruttokansantuote vuonna 2017 oli 224 miljardia euroa. Viitevuoden 2017 hinnoin se oli edelleen matalampi kuin huippuvuosina 2007 ja 2008.<ref name="SuoTalous">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html | Nimeke = Kansantalous | Ajankohta = 5.2.2019 | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu = 1.3.2019 }}</ref> [[Ostovoima]]korjattu bruttokansantuote henkeä kohti oli vuosina 2011–2015 samaa tasoa kuin esimerkiksi [[Britannian talous|Britanniassa]] tai [[Ranskan talous|Ranskassa]].<ref name="DWBGDP">{{Verkkoviite | Osoite = http://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.PCAP.PP.CD?order=wbapi_data_value_2013+wbapi_data_value+wbapi_data_value-last&sort=desc | Nimeke = GDP per capita, PPP (current international $) | Tekijä = | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = World Bank Data Site | Viitattu = 16.4.2016 }}</ref>
 
Vuonna 2015 kansantalouden arvonlisäyksestä noin 60 % tapahtui yksityisellä sektorilla, 20 % julkisella sektorilla ja 20 % kolmannella sektorilla<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://findikaattori.fi/fi/120 |Sivusto=findikaattori.fi |Viitattu=2016-09-02 |Nimeke=Sektoreiden osuudet kansantalouden arvonlisäyksestä 1975-2015}} [http://www.webcitation.org/6kCrLNtvr Archived by WebCite®]</ref>.
Rivi 60:
Suomen [[vaihtotase]] on ollut alijäämäinen vuodesta 2011 alkaen.<ref name="SuoTalous"/>
 
Maailman talousfoorumin kilpailukykyvertailussa "Global Competitiveness report" Suomi oli vuosina 2013 ja 2014 kolmannella sijalla, mutta putosi vuosina 2015 ja 2016 kahdeksanneksi 140 maan joukossa. Se sai kiitosta julkisen sektorin tehokkuudesta ja läpinäkyvyydestä, koulutuksesta ja innovatiivisuudesta. Valtiontalous ja työmarkkinoiden jäykkyys saivat moitteita.<ref name="KYKY">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suuri_kilpailukykyvertailu_tassa_asiassa_viimeinen-41421 | Nimeke = Suuri kilpailukykyvertailu – tässä asiassa Suomi on viimeisellä sijalla maailmassa | Tekijä = | Ajankohta = 30.9.2015 | Julkaisu = Verkkouutiset | Viitattu = 25.4.2016 }}</ref>
 
=== Rahapolitiikka ja inflaatio ===
Rivi 73:
=== Julkinen sektori ===
{{pääartikkeli|[[Julkinen sektori]]}}
Suomessa on suuri julkinen sektori. Tavallisten julkishallinnon, maanpuolustuksen ja koulutuksen lisäksi suurin osa [[terveydenhuolto|terveydenhuollosta]] on julkista. [[Kunta|Kunnat]] järjestävät myös monia muita palveluja, kuten esimerkiksi lasten ja vanhusten hoitoa sekä kirjastopalveluja. Julkisyhteisöjen menojen suhde bruttokansantuotteeseen on SuomenssaSuomessa maailman suurimpia. Julkisen sektorin kokoa on eri maissa vaikea vertailla, sillä se kattaa eri asioita, Suomessa esimerkiksi ison osan eläkkeistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kuinka_suuri_suomen_julkinen_sektori_oikeastaan_on/7062265 | Nimeke = Kuinka suuri Suomen julkinen sektori oikeastaan on? | Tekijä = | Ajankohta = 31.1.2014 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 25.4.2016 }}</ref> Julkisella sektorilla työskentelee 25&nbsp;% työvoimasta. Kuntasektorilla on 526&nbsp;000 ja valtiolla noin 142&nbsp;000 työntekijää.<ref name="tk14työmarkkinat" />
 
Suomen valtion [[budjetti]]talouden tulopuolesta [[vero]]t ja [[Veronluonteinen maksu|veronluonteiset tulot]] kattavat noin 40 miljardia euroa (2016). Tästä [[tulovero]]a on noin 13 miljardia ja [[liikevaihtovero]]ja noin 18 miljardia. Menopuolella suurimmat pääluokat ovat [[Suomen valtiovarainministeriö|valtiovarainministeriön]] (17,5 mrd.), [[Suomen sosiaali- ja terveysministeriö|sosiaali- ja terveysministeriön]] (13 mrd.) ja [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö|opetus- ja kulttuuriministeriön]] (6,7 mrd.) hallinnonaloihin kuuluvat menot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html | Nimeke = Julkinen talous | Tekijä = | Ajankohta = 8.1.2016 | Julkaisu = Suomi lukuina | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 25.3.2016 }}</ref>
 
Suomessa valtio on mukana monenlaisessa liiketoiminnassa. Sillä on omistuksia monissa entisissä valtion yrityksissä, kuten [[Finnair]]issa, [[Fortum]]issa ja [[TeliaSonera Finland]]issa (ent. Sonera). Lisäksi se omistaa kokonaan yrityksiä, kuten [[VR-Yhtymä]]n, jolla on monopoli rautateiden matkustajaliikenteessä. Lisäksi valtio omistaa kaksi sosiaalisin syin perusteltua [[monopoli]]a: [[Veikkaus]] (rahapelit, raha-automaatit, kasinot ja raviveikkaus) ja [[Alko]] (väkevien alkoholijuomien vähittäismyynti).<ref name="ohjausI">{{Verkkoviite | Osoite = http://vnk.fi/omistajaohjaus/valtioenemmistoiset-yhtiot | Nimeke = Valtioenemmistöiset yhtiöt | Julkaisija = Valtioneuvoston kanslia | Viitattu =28.2.2016 }}</ref><ref name="ohjausII">{{Verkkoviite | Osoite = http://vnk.fi/omistajaohjaus/omistuksen-peruste | Nimeke = Omistuksen peruste | Ajankohta = 1.4.2016 | Julkaisu =Valtioneuvoston kanslia | Viitattu =17.4.2016 }}</ref> Vuoden 2016 alussa valtion yhtiöomistusten arvo oli noin 30 miljardia euroa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1453701048139 | Nimeke = Juha Sipilän 30 miljardin pesänjako – alkaako hallitus myydä valtion omistuksia? | Tekijä = | Ajankohta = 26.1.2016 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 27.1.2016 }}</ref> [[Valtioneuvoston kanslia]] hallitsee suoraan tai sijoitusyhtiö [[Solidium]]in kautta yhtiöitä, joissa valtiolla on sijoittajaintressi, mutta eri ministeirötministeriöt hallinnoivat valtionomistusta erityisyhtiöissä kuten Alkossa.<ref name="ohjausI"/><ref name="ohjausII"/>
 
[[Valtionvelka|Valtion velka]] laski vuonna 2006 noin 59 miljardiin euroon eli 35,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. [[Suomen 1990-luvun alun lama|Laman]] jälkeen sen osuus kävi huipussaan vuonna 1996, jolloin se oli 67&nbsp;%. Vuodesta 2008 velan määrä on kasvanut, vuonna 2012 se oli noin 84 miljardia euroa eli 43,6&nbsp;% bruttokansantuotteesta. Julkisyhteisöjen velka (EDP) oli vuonna 2013 arviolta 110,2 miljardia euroa eli 57&nbsp;% bruttokansantuotteesta.<ref name="tk14julkinen" /> [[Kehitysapu]]a varten Suomi budjetoi vuonna 2016 yhteensä 809 miljoonaa euroa eli 0,38 prosenttia bruttokansantuotteesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=49314&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke =Kehitysyhteistyön määrärahat | Ajankohta = 5.4.2016 | Julkaisu = Ulkoasiainministeriö | Viitattu = 17.4.2016 }}</ref>
Rivi 85:
== Omistaminen ja investoinnit ==
=== Yritykset ja niiden omistuspohja ===
[[File:Länsiväylä pohjoispuolta Keilalahti 23 kesä 2009.jpg|thumb|Suomen suurimpien yritysten konttoreita Espoon Keilalahdessa 2009. Vasemmalta silloinen Nokia, Kone, Neste Oil ja Fortum.]]
Suomessa oli vuonna 2013 noin 280&nbsp;000 yritystä (mukana eivät ole alkutuotannon yritykset kuten maatalousyrittäjät), eli noin 52 yritystä tuhatta asukasta kohti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Kangaspunta Seppo (ohjausryhmän pj.) | Nimeke = Yrityskatsaus 2015 – Haasteena uudistuminen | Vuosi = 2015 | Luku = | Sivu = 19 | Selite = | Julkaisija = Työ- ja elinkeinoministeriö | Tunniste = ISBN 978-952-327-039-8 | www = https://www.tem.fi/files/43806/TEMjul_55_2015_web_01102015.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu =10.4.2016 }}</ref> Liikevaihdoltaan suurin yritys vuonna 2014 oli [[Neste (yritys)|Neste Oil]]. Toisella sijalla oli [[Nokia (yritys)|Nokia]], jonka odotettiin nousevan taas suurimmaksi [[Alcatel-Lucent]]-oston myötä. Kaksi metsäyhtiötä, [[Stora Enso]] ja [[UPM-Kymmene]], ovat sijoilla kolme ja neljä. Viidentenä oli vähittäiskauppaa harjoittava [[Kesko]].<ref name="TE500">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/suuryhtiot-puristivat-vahemmasta-liikevaihdosta-enemman-voittoa-3365520 | Nimeke = Talouselämä 500, kymmenen suurinta | Tekijä = | Ajankohta =29.5.2015 | Julkaisu = Talouselämä | Viitattu =27.2.2016 }}</ref>
 
Rivi 94:
Suomessa [[osuuskunta|osuuskunniksi]] tunnistetaan parhaiten [[Osuuspankki (yhtiömuoto)|osuuspankit]], [[Osuuskauppa|osuuskaupat]] sekä osuustoimintataustaiset metsä- ja elintarvikealan yritykset. Osuuskuntia toimii kuitenkin lähes kaikilla toimialoilla. Vakuutusalalla keskinäiset yhtiöt ja vakuutusyhdistykset toimivat samalla perusperiaatteella kuin osuuskunnat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pellervo.fi/kirjasto/text/Osuustoiminta%20vastuullista.pdf | Nimeke = Osuustoiminta, vastuullista suomalaista omistajuutta | Tekijä = | Ajankohta = 2005 | Julkaisu = Pellervo | Viitattu =2.3.2016 }}</ref> Suuria osuustoiminallisia yrityksiä ovat [[S-ryhmä|S-kaupparyhmä]], [[Osuuspankkien Keskuspankki|osuuspankkiryhmä]] ja [[Metsäliitto]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.osuustoimintakeskus.net/osuustoiminta/ | Nimeke = Sinivalkoista osuustoimintaa jo yli 100 vuotta| Ajankohta = 2012 | Julkaisu = Tampereen seudun osuustoimintakeskus| Viitattu = 2.3.2016 }}</ref>
 
[[Helsingin pörssi]] on perustettu vuonna 1912. Se kuuluu nykyään ruotsalaiseen [[OMX]]-konserniin, joka puolestaan on [[Yhdysvallat|yhdysvaltalaisen]] [[Nasdaq]]in omistuksessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://sijoitusrahastot.org/osakesijoittaminen/helsingin-porssi-omxh/ | Nimeke = Tietoa Helsingin Pörssistä (OMXH) | Ajankohta = 1.11.2012 | Julkaisu = Sijoitusrahastot | Viitattu = 2.3.2016 }}</ref> Pohjoismaisille pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettu kauppapaikka NASDAQ OMX [[First North]] toimii myös Helsingissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nasdaqomxnordic.com/about_us/firstnorth | Nimeke = First North | Julkaisu = NASDAQ OMX Nordic | Viitattu = 2.3.2016 }}</ref>
Ulkomaalaisten sijottajiensijoittajien osuus pörssiyhtiöiden omistuksesta on vaihdellut 2000-luvulla paljon. Vuosituhannen alussa Nokian suuruuden aikana se oli yli 70 prosenttia. Vuoden 2015 lopussa kaikkien Helsingin pörssissä listattujen osakkeiden yhteenlaskettu markkina-arvo oli 187 miljardia euroa. Ulkomaisten sijoittajien omistusosa oli siitä tasan puolet. Lukua voivat vääristää kotimaisten sijoittajien ulkomaiset sijoitusyhtiöt. Suurin ulkomaalaisten omistusosuus on Cityconissa (85,6 %), Nokiassa (80,6 %), Rapalassa (72,9 %) ja Nokian Renkaissa (72,5 %).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porssisaatio.fi/blog/2016/03/21/puolet-omistuksista-ulkomailla/ | Nimeke = Pörssiyhtiöiden omistuksista puolet on ulkomaisten sijoittajien hallussa. | Tekijä = Juha Europaues | Ajankohta = 21.3.2016 | Julkaisu = Pörssisäätiö | Viitattu = 29.4.2016 }}</ref>
 
=== Investoinnit ===
Rivi 102:
Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus investoinneista on noussut. Vuonna 2014 ne olivat 6,5 miljardia euroa, eli noin 3,4&nbsp;% bruttokansantuotteesta. Yritysten panostus tutkimukseen ja kehitykseen on kansainvälistä tasoa.<ref name="EK15">{{Verkkoviite | Osoite = http://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/3998-2/ | Nimeke =Tuotanto ja investoinnit | Ajankohta = 2015/2016 | Julkaisu = Tietoa Suomen taloudesta | Julkaisija =Elinkeinoelämän Keskusliitto | Viitattu =17.4.2016 }}</ref>
 
Pankkisektori on merkittävä yritystoiminnan rahoittaja. Vuonna 2014 yritykset saivat ylivoimaisesti eniten uutta rahoitusta pankeilta (22&nbsp;000 miljoonaa euroa) kun taas joukkovelkakirjoilla ne keräsivät vain 2&nbsp;800 miljoonaa euroa.<ref name="KARINIEMI">{{Verkkoviite | Osoite = http://docplayer.fi/5209837-Pankkisektori-suomessa.html | Nimeke = Pankkisektori Suomessa | Tekijä = Kariniemi Pauli | Ajankohta = 18.9.2015 | Julkaisu = Talousvaliokunnan kuuleminen | Julkaisija = Valtiovarainministeriö | Viitattu = 29.4.2016 }}</ref>
 
Pankkisektoria hallitsee kaksi toimijaa, [[Nordea]], [[OP (finanssiryhmä)|Osuuspankkiryhmä]], joiden sekä luotot että talletukset olivat 50-65 miljardia euroa vuonna 2013. [[Danske Bank]] on kooltaan näistä noin kolmanneksen, muut toimijat vielä pienempiä.<ref name="KARINIEMI"/> Suomen pankkimaailma on Euroopan keskittyneimpiä. OECD ja Euroopan komissio ovat ilmaisseet huolensa kilpailun vähyydestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2013/12/17/oecd-suomen-pankkisektori-euroopan-keskittyneimpia/201317495/12 | Nimeke = OECD: Suomen pankkisektori Euroopan keskittyneimpiä | Tekijä = | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = Taloussanomat | Viitattu = 29.4.2016 }}</ref>
 
=== Maanomistus ===
Perinteistä keskiaikaista [[sarkajako]]a sovellettiin Suomessa vain etelän tiheään asutuilla viljelysmailla. Muualla oli käytössä [[lohkojako]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/maanjaot/sarkajako.htm | Nimeke = Sarkajako | Julkaisu = Historiallinen maatalous | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Helsingin yliopisto, Kansatiede | Viitattu = 21.3.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/maanjaot/lohkojako.htm | Nimeke = Lohkojako | Julkaisu = Historiallinen maatalous | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Helsingin yliopisto, Kansatiede | Viitattu =21.3.2016 }}</ref> [[Isojako]] 1700-luvulla ja uusjako 1800-luvun puolivälissä yrittivät estää tilusten lohkomista elinkelvottomiin osiin perinnönjaon yhteydessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/maanjaot/isojako.htm | Nimeke =Isojako | Julkaisu = Historiallinen maatalous | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Helsingin yliopisto, Kansatiede | Viitattu =21.3.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/maanjaot/uusjako.htm | Nimeke = Uusjako. Halkominen ja lohkoaminen | Julkaisu = Historiallinen maatalous | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Helsingin yliopisto, Kansatiede | Viitattu =21.3.2016 }}</ref>
 
Suomen itsenäistyttyä [[Laki vuokra-alueiden lunastamisesta|torpparilaki]] salli [[Torppari|torppareiden]] ja [[Mäkitupalainen|mäkitupalaisten]] oikeudesta lunastaa vuokra-alueensa. Se laajensi Suomen itsenäistä pienviljelijäluokkaa. [[Lex Kallio]] auttoi viljelijöitä hankkimaan itselleen lisämaita pientilojensa elinkelpoistamiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://itsenaisyys100.fi/asutuslait-taydensivat-torpparivapautusta-ja-olivat-tarkea-osa-nuoren-tasavallan-maaseutuun-nojannutta-yhteiskuntapolitiikkaa/ | Nimeke = Asutuslait täydensivät torpparivapautusta – ja olivat osa maaseutuun nojannutta politiikkaa | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Itsenäisyys 100 | Julkaisija = Helsingin Suomalainen Klubi | Viitattu =3.4.2016 }}</ref> Toisen maailmansodan aikana [[pika-asutuslaki]] ja vuoden 1945 [[maanhankintalaki]] Karjalan evakkojen asuttamiseksi lisäsivät pienmaanomistusta. Maanhankintalain nojalla Suomeen syntyi 45&nbsp;000 uutta maatilaa ja 56&nbsp;000 asuintilaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.museoraitti.fi/museot/suomen-asutusmuseo/ | Nimeke = Asutustilojen historiaa | Tekijä = | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Museoraitti | Viitattu =1.4.2016}}</ref>
Asutuslait täydensivät torpparivapautusta – ja olivat osa maaseutuun nojannutta politiikkaa | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Itsenäisyys 100 | Julkaisija = Helsingin Suomalainen Klubi | Viitattu =3.4.2016 }}</ref> Toisen maailmansodan aikana [[pika-asutuslaki]] ja vuoden 1945 [[maanhankintalaki]] Karjalan evakkojen asuttamiseksi lisäsivät pienmaanomistusta. Maanhankintalain nojalla Suomeen syntyi 45&nbsp;000 uutta maatilaa ja 56&nbsp;000 asuintilaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.museoraitti.fi/museot/suomen-asutusmuseo/ | Nimeke = Asutustilojen historiaa | Tekijä = | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Museoraitti | Viitattu =1.4.2016}}</ref>
 
Yksityiset ihmiset omistavat nykyään 60 prosenttia maasta. Maanomistusoikeus on perustuslain turvaama.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://mtk.fi/ymparisto/omistusoikeus/fi_FI/maanomistus_suomessa/ | Nimeke = Maanomistus Suomessa| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = MTK| Viitattu = 26.4.2016 }}</ref> Kasvava osa metsänomistajista on kaupunkilaisia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.worldcat.org/title/kaupunkilaismetsanomistajat-puun-myyjina-ja-kasvattajina-suur-helsingin-alueella-ja-tampereella-asuvia-metsanomistajia-koskeva-haastattelututkimus/oclc/12668298&referer=brief_results | Nimeke = Kaupunkilaismetsänomistajat puun myyjinä ja kasvattajina| Tekijä = Veli-Pekka Järveläinen| Ajankohta = 1983| Julkaisu = worldcat.org| Julkaisija = Helsingin yliopiston Kansantaloudellisen metsäekonomian laitos| Viitattu = 26.4.2016 }}</ref> Valtio sekä metsäyhtiöt UPM-Kymmene ja [[Tornator]] olivat Suomen suurimmat metsänomistajat vuoden 2014 lopulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hs.fi/talous/a1418701076249 | Nimeke =Suomalaisesta Tornatorista tulee Viron suurin yksityinen maanomistaja | Tekijä =Iivonen, Jyrki | Julkaisu =hs.fi | Ajankohta =16.12.2014 | Julkaisija =Sanoma Oyj | Viitattu =26.4.2016}}</ref> [[Metsähallitus]] on valtion liikelaitos, jonka hoidossa on 125 380 neliökilometriä aluetta, mikä vastaa noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Metsähallituksen omistuksista 91 210 neliökilometriä on maata ja 34 170 neliökilometriä vettä. Sen maaomistukset sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2008 | Nimeke = Metsähallituksen vuosi ja vastuullisuus 2015 | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = sivut 7–9 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Metsähallitus | Viitattu = 26.4.2016 | Kieli = }}</ref>
Rivi 117 ⟶ 116:
Suomessa on [[Tilastokeskus|Tilastokeskuksen]] mukaan noin 2,54 miljoonaa työntekijää (vuonna 2018)<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://pxnet2.stat.fi:443/PXWebPXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti__vv/statfin_tyti_pxt_11pr.px/|nimeke=Palkansaajat ja yrittäjät, 15-74-vuotiaat muuttujina Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot|julkaisu=Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat|viitattu=2019-05-07}}</ref>. Naiset osallistuvat työmarkkinoille aktiivisesti. Palkansaajista 59,4 % on järjestäytynyt eli kuuluu [[ammattiliitto]]on.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161433|nimeke=Palkansaajien järjestäytyminen vuonna 2017|tekijä=Lasse Ahtiainen|julkaisu=julkaisut.valtioneuvosto.fi|ajankohta=2019-03-11|viitattu=2019-05-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Palkansaaja voi hankkia kahden vuoden [[ansiosidonnainen työttömyysturva|ansiosidonnaisen työttömyysturvan]] ammattiliiton kautta tai kuulumalla [[Yleinen työttömyyskassa|ammattiliitoista riippumattomaan työttömyyskassaan]]. Yrittäjiä tai yrittäjäperheeseen kuuluvia vuonna 2018 oli 335&nbsp;000.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://pxnet2.stat.fi:443/PXWebPXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti__vv/statfin_tyti_pxt_11pr.px/|nimeke=Palkansaajat ja yrittäjät, 15-74-vuotiaat muuttujina Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot|julkaisu=Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat|viitattu=2019-05-07}}</ref>
 
Ennen 1990-luvun lamaa Suomen työttömyysaste oli 3,2 prosenttia vuonna 1990. Siitä se nousi enimmillään 16,6 prosenttiin vuonna 1994. Vuoteen 2008 tultaessa työttömyys laski alimmillaan 6,4 prosenttiin, mutta on sittemmin noussut 9,4 prosenttiin vuonna 2015.<ref name="tk14työmarkkinat" /> Käytännössä työttömien osuus oli vieläkin suurempi, sillä moni siirtyi työvoiman ulkopuolelle huonon työmarkkinatilanteen seurauksena. Nämä niin sanotut piilotyöttömät eivät näy työvoimaviranomaisten tilastoissa työttöminä työnhakijoina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloustieto.fi/tt_2007.pdf | Nimeke =Suuri työttömyyshaaste | Ajankohta =2007 | Julkaisu = Taloustieto | Viitattu =5.12.2015 }}</ref> Suomessa on käytössä hyvin aktiivinen työvoimapolitiikka. Tämä tarkoittaa, että työllistymistä pyritään edesauttamaan aktivointitoimenpiteillaaktivointitoimenpiteillä, kuten koulutuksella ja tukityöllistämisellä. [[Työttömyysturva]] jakaantuu [[Työmarkkinatuki|työmarkkinatukeen]] ja työttömyyspäivärahaan, joka on ansiosidonnaista riippuen työssäoloehdon täyttymisestä ja työttömyyskassan jäsenyydestä. Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 päivän ajan viideltä päivältä viikossa eli noin kahden vuoden ajan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ytk.fi/nuorille/tyottomyyspaivaraha | Nimeke = Työttömyyspäiväraha | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = YTK | Viitattu =24.1.2016 }}</ref>
 
Suomen työmarkkinoiden erikoisuus on ollut [[tulopolitiikka|tulopoliittinen kokonaisratkaisu]] eli TUPO ja alakohtaiset [[työehtosopimus|työehtosopimukset]]. TUPOssa ammattiyhdistysliike ja työnantajajärjestöt pyrkivät sopimaan vuosittaiset palkankorotukset ja työmarkkinalainsäädännön muutokset. Suoranaista [[vähimmäispalkka]]a ei ole määritelty, vaan se määräytyy alakohtaisesti työehtosopimusten perusteella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/etujarjestot/suomen-tyomarkkinamalli/ | Nimeke =Suomen työmarkkinamalli | Tekijä = Kauppinen T | Ajankohta = 2006 | Julkaisu =Suomen poliittinen järjestelmä | Viitattu =24.1.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://virtuallawyer.fondiatools.com/Sivut/Ty%C3%B6ehtosopimusten%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4yksi%C3%A4.aspx | Nimeke = 2.1.2.3.3 Työehtosopimusten määräyksiä | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Virtuaalilakimies | Viitattu =24.1.2016 }}</ref>
Rivi 132 ⟶ 131:
{{Pääartikkeli|[[Suomen maatalous]]}}
[[Kuva:Valtra T183 turning.JPG|thumb|[[Valtra T183]] -traktori äestämässä peltoa Lemillä.]]
Alkutuotanto koostuu [[Maatalous|maataloudesta]], [[Metsätalous|metsätaloudesta]] ja [[Kalatalous|kalataloudesta]]<ref name=TOL2008>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/kasikirja.pdf | Nimeke = Toimialaluokitus TOL 2008 | Tiedostomuoto = pdf | Selite = Tilastokeskuksen julkaisu toimialaluokituksesta | Ajankohta = 2008 | Viitattu = 15.4.2016 }}</ref>.
 
Vuonna 2016 Suomessa oli 50 388 [[maatila]]a, joista noin 86 % ovat perhetiloja. Tilojen määrä väheni noin 600 kappaletta vuodesta 2015. Yleisin tuotantosuunta on viljanviljely ja suurin kotieläinsektori [[lypsykarja]]. Tiloilla oli keskimäärin käytössä olevaa maatalousmaata 45 hehtaaria.<ref>{{Verkkoviite|tekijä=Jaana Kyyrä|Osoite=http://stat.luke.fi/tilasto/32|Nimeke=Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne|Ajankohta=29.03.2017|Julkaisu=|Julkaisija=Luonnonvarakeskus|Viitattu=21.3.2016}}</ref> Vuonna 2013 suomalaistiloilla oli keskimäärin 42 hehtaaria käytössä olevaa maatalousmaata, kun EU:n 28 jäsenmaan keskiarvo oli 16 hehtaaria. Yhdeksässä jäsenvaltiossa ([[Tšekki]], [[Yhdistynyt kuningaskunta]], [[Slovakia]], [[Tanska]], [[Luxemburg]], [[Ranska]], [[Saksa]], [[Viro]] ja [[Ruotsi]]) tilojen keskikoko on suurempi kuin Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/images/9/91/Farm_structure_YB2016.xlsx | Nimeke = Farm structure statistics | Tekijä = | Tiedostomuoto = XLSX | Selite = Figure 2: Average utilised agricultural area per holding, 2010 and 2013 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Statistics Explained | Julkaisija = Eurostat | Viitattu = 26.4.2016 | Kieli = }}</ref>
Rivi 141 ⟶ 140:
{{Pääartikkeli|[[Suomen teollisuus]]}}
[[Kuva:Allure of the Seas valmis.JPG|thumb|[[M/S Allure of the Seas]] rakenteilla [[Pernon telakka|Pernon telakalla]] lokakuussa 2010.]]
Toimialana jalostus sisältää kaiken teollisen toiminnan: eri teollisuuden alat, kaivostoiminnan, rakentamisen, energiahuollon sekä vesi- ja jätehuollon<ref name=TOL2008 />.
 
Teknologiateollisuus on kasvanut 1990-luvun alun laman jälkeen nopeasti ja on nykyään suurin teollisuuden ala. Siihen lasketaan elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus, joista osuuttaan on kasvattanut lähinnä elektroniikka- ja sähköteollisuus. Teollisuuden myydyn tuotannon arvo jakaantui nimikkeiden toimialan mukaan vuonna 2013 suurimmilla aloilla seuraavasti:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tilastokeskus.fi/til/tti/2013/tti_2013_2014-12-10_tie_001_fi.html | Nimeke = Teollisuustuotanto 2013 | Ajankohta = 2013-2014 | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu =9.7.2015 }}</ref>
Rivi 197 ⟶ 196:
[[Vesihuolto|Vesihuollon]] järjestäminen jakaantuu Suomessa useille toimijoille: yleinen järjestäminen on kuntien vastuulla, [[ELY-keskus|ELY-keskukset]] kehittävät ja suunnittelevat, [[Suomen ympäristökeskus]] tekee tutkimusta ja ohjeita, [[Suomen maa- ja metsätalousministeriö|maa- ja metsätalousministeriö]] ja [[Suomen ympäristöministeriö|ympäristöministeriö]] valmistelevat lainsäädännön ja sosiaali- ja terveysministeriö määrää [[talousvesi|talousveden]] laatuvaatimuksista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/vesihuolto | Nimeke = Vesihuolto | Julkaisu = Ympäristö.fi | Viitattu = 12.4.2016 }}</ref>
 
Noin 90 prosenttia suomalaisista saa [[Talousvesi|talousvetensä]] vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostosta. Vesilaitosten toimittamasta vedestä on pintavettä noin 39&nbsp;% ja pohjavettä 61&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vvy.fi/vesihuolto_linkit_lainsaadanto/talousvesi | Nimeke = Talousvesi | Julkaisu = Vesilaitosyhdistys | Viitattu = 12.4.2016 }}</ref> Yli 80 prosenttia suomalaisista on keskitetyn viemäröinnin ja jätevedenkäsittelyn piirissä. Taajamissa [[Jätevesi|jätevedet]] kootaan vesihuoltolaitoksen viemäreihin johdettaviksi edelleen käsitteltäviksikäsiteltäviksi [[jätevedenpuhdistamo]]ille. Suomessa puhdistuksen taso on hyvin korkea. Keskimäärin puhdistamoilla poistetaan sinne tulevasta orgaanisesta aineksesta noin 97&nbsp;%, fosforista 96&nbsp;% ja typestä 56&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vvy.fi/vesihuolto_linkit_lainsaadanto/jatevedet | Nimeke = Jätevesien käsittely | Ajankohta = 2012 | Julkaisu = Vesilaitosyhdistys | Viitattu = 12.4.2016 }}</ref>
 
Suomen jätelainsäädäntö seuraa EU:n jätepolitiikan periaatteita: ehkäistään jätteen syntyä, pilaaja ja tuottaja maksavat kulut, ennakoidaan riskejä ja käsitellään jätteet lähellä niiden syntypaikkaa, suomalaiset jätteet Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_ja_jatehuolto | Nimeke =Jätteet ja jätehuolto | Julkaisu = Ympäristö.fi | Viitattu = 12.4.2016 }}</ref>
 
[[Yhdyskuntajäte|Yhdyskuntajätteestä]] noin neljännes päätyy [[Kaatopaikka|kaatopaikalle]], osuus pieneni puoleen vuosina 2008–2013. Jätettä hyödynnetään entistä enemmän kierrätysmateriaalina tai energiana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Luonnonvarat/Noin_neljannes_yhdyskuntajatteesta_paaty%2827828%29 | Nimeke = Noin neljännes yhdyskuntajätteestä päätyy enää kaatopaikalle | Tekijä = | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Ymparisto | Viitattu = 12.4.2016 }}</ref> Kaikista Suomen jätteistä valtaosa on peräisin kaivostoiminnasta, rakennussektorilta ja teollisuudesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/3ad384c5-23a8-4303-84f8-399175f7b448/yhdyskunta-ja-teollisuusjatteet.html | Nimeke = Jätteiden energiahyödyntämisellä voidaan vähentää päästöjä kaatopaikoilta tai energiantuotannosta | Julkaisu = Ilmasto-opas | Viitattu = 12.4.2016 }}</ref>
 
=== Energia ===
Rivi 220 ⟶ 219:
Suomen vienti lisääntyi 1990-luvun laman jälkeen ja erityisesti vuonna 2000 sekä vuosina 2004–2007. Vienti romahti 2009, mutta nousi pian 56&nbsp;000 miljoonan euron tasolle. Vuonna 2014 tavaraviennin kokonaisarvo oli 55&nbsp;829 miljoonaa euroa ja tavaratuonnin puolestaan 57&nbsp;608 miljoonaa euroa. Tärkeimpiä vientituotteita olivat kemian teollisuuden tuotteet, kuten polttoaineet, ja metsäteollisuuden tuotteet. Myös metallit ja metallituotteet, koneet ja laitteet sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet muodostivat huomattavan osan viennistä.<ref name="Ulkomaankauppa"/><ref>{{Verkkoviite|nimeke = Tilastokeskus – Ulkomaankauppa|osoite = http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_ulkomaankauppa.html|Ajankohta=2006|julkaisu = www.stat.fi|viitattu = 29.12.2015}}</ref>
 
Saksa on aina ollut Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita, ja vuonna 2014 se kohosi Ruotsin ohi Suomen suurimmaksi vientimaaksi, ja Venäjän ohi suurimmaksi tuontimaaksi. Laivojen ja autojen vienti Saksaan on kasvanut; Suomessa kootut autot viedään Saksaan sieltä edelleen markkinoitaviksi. Vastaavasti Saksasta tuodaan Suomeen muun muassa autojen osia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2015/03/02/saksa-nousi-jalleen-suomen-suurimmaksi-vientimaaksi/ | Nimeke = Sak­sa nousi jälleen Suo­men suu­rim­mak­si vien­ti­maak­si | Tekijä = | Ajankohta = 2.3.2015 | Julkaisu = Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Viitattu = 26.4.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppatilastot/katsaukset/maat/saksa15/index.html | Nimeke = Saksa nyt sekä suurin vienti- että tuontimaamme | Tekijä = | Ajankohta = 17.6.2015 | Julkaisu = Tulli | Viitattu = 26.4.2016 }}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/ | Nimeke = Ul­ko­maan­kaup­pa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Viitattu = 26.4.2016 }}</ref>
 
Suurimmat kauppakumppanit vuonna 2014:<ref name="Ulkomaankauppa"/>
Rivi 247 ⟶ 246:
|}
 
Vienti tuoteluokittain vuonna 2015<ref name="VTKUVAT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/grafiikkaa/liitteet/Kuviot_2015FI.pdf | Nimeke = Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Tulli | Viitattu = 26.4.2016 }}</ref>
 
{| class="wikitable" border="1"
! Tuoteluokka !! Osuus viennistä
|-
|Kemian teollisuuden tuotteet ||18,8 %
|-
|Metsäteollisuuden tuotteet ||21,5%
|-
|Metallituotteet ||14,7%
|-
|Konetuotteet ||21%
|-
|Sähkötuotteet ||12%
|-
|Muut tuotteet ||12%
|}
 
Rivi 268 ⟶ 267:
 
{| class="wikitable" border="1"
! Tuoteluokka !! Osuus viennistä
|-
|Investointitavarat ||21,9 %
|-
|Energiatuotteet ||13,9 %
|-
|Kestokulutustavarat ||8%
|-
|Muut kulutustavarat ||20,6%
|}
 
Rivi 296 ⟶ 295:
1800-luvun puolivälissä Suomi oli yksi Euroopan köyhimmistä maista. Sen talouskasvua vuosina 1860-2010 on tutkittu laajassa tutkimushankkeessa, jonka tulosten mukaan tuolla jaksolla talous kasvoi 24-kertaiseksi ja itsenäisyyden aikana 15-kertaiseksi. Kasvuvauhti on ollut Japanin jälkeen maailman toiseksi nopein.<ref name="HJERPPE">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.acadsci.fi/vuosikirja/2010/hjerppe_esitelma.pdf | Nimeke = Suomen talouden kasvun vaiheet ja vaihtelut 1860–2010 | Tekijä = Riitta Hjerppe | Ajankohta = 2010 | Julkaisu = Academia Scientium Fennica Vuosikirja | Viitattu = 23.2.2016 }}</ref>
 
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] syttyminen vaikeutti Suomen ulkomaankauppaa, kun rintamalinjat katkaisivat viennille ja tuonnille tärkeitä länsiyhteyksiä. Sodan pitkittyessä metalliteollisuus hyötyi kasvaneesta kysynnästä. Vuonna 1916 Venäjän valtion teettämät työt keskeytettiin ja sotatarviketuotanto pieneni, mikä johti työttömyyteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://itsenaisyys100.fi/suuriruhtinaskunnan-paakaupunki-helsinki-nousi-itsenaistymisvaiheiden-tarkeimmaksi-nayttamoksi/ | Nimeke = Suuriruhtinaskunnan pääkaupunki Helsinki nousi itsenäistymisen tärkeimmäksi näyttämöksi | Ajankohta = 2016 | Julkaisu =Suomi 100 | Julkaisija = Helsingin Suomalainen Klubi | Viitattu =24.2.2016 }}</ref>
 
=== Itsenäinen Suomi ===
Sisällissodan jälkeisinä vuosina Suomi sai Yhdysvalloista lainaa nälänhädän estämiseen vuonna 1919.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://itsenaisyys100.fi/suomi-pelastui-kevaalla-1919-nalanhadalta-ottamalla-syomavelkaa/ | Nimeke =Suomi pelastui keväällä 1919 nälänhädältä ottamalla syömävelkaa | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Itsenäisyys100 | Julkaisija = Helsingin Suomalainen Klubi. | Viitattu =24.2.2016 }}</ref> 1930-luvulla talouskasvu jatkui ja bruttokansantuote henkeä kohti lähestyi länsieurooppalaista tasoa.<ref name="HJERPPE"/>
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen talous oli kriisissä. [[Suomen sotakorvaukset|Sotakorvaukset]] veivät suuren osan vientipotentiaalista, mutta toisaalta vauhdittavat teollistumista. Niihin pohjautuen 1950-luvulla metalliteollisuuden vienti Neuvostoliittoon jatkui kuitenkin lähes ilman kilpailua muista länsimaista. Vienti länteen, etenkin Länsi-Saksaan ja Britanniaan, alkoi kasvaa 1960-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historiaaabille.fi/kurssi4/kurssi4_kokoava2.html | Nimeke = Suomen talouskasvun keskeiset linjat | Tekijä = Jaana Nieminen | Ajankohta = 2008 | Julkaisu = Historiaa Abille | Viitattu = 10.4.2016 }}</ref> Neuvostoliitosta muodostui Suomelle merkittävä kauppakumppani, ja Neuvostoliitto kävi [[bilateraalikauppa]]a sosialistisen valtioiden lisäksi vain Suomen ja [[Intia]]n kanssa. Suomi oli ajoittain Neuvostoliiton toiseksi suurin länsimainen kauppakumppani bilateraalikaupan ansiosta Saksan liittotasavallan ollessa kaikkein suurin. Neuvostoliitosta bilateraalikaupassa vastineeksi saatua öljyä Suomi jalosti [[Neste (yritys)|Neste Oy:n]] öljynjalostamoilla ja vei öljyjalosteita länsimaihin. [[Finn-Stroi]] oli suomalaisten rakentajien Neuvostoliittoon suuntautuvia rakennushankkeita varten perustama yhteenliittymä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sitra.fi/julkaisut/Raportti66.pdf | Nimeke = Russia in the Finnish Economy | Tekijä = Simon-Erik Ollus & Heli Simola | Ajankohta = 2006 | Julkaisu = Sitra | Viitattu = 25.4.2016 }}</ref>
 
Suomi liittyi [[OECD]]hen vuonna 1969.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlandunesco.org/public/default.aspx?nodeid=34689&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke = Tietoa OECD:stä | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja Unescossa | Julkaisija = Suomen ulkoasiainministeriö | Viitattu = 26.4.2016 }}</ref>
 
[[Urho Kekkonen|Kekkosen]] johtama Maalaisliitto oli 1950-luvulla valmis tinkimään valtionyhtiöiden liiketaloudellisisitaliiketaloudellisista tavoitteista yhteiskunnallisten päämäärien edistämiseksi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Rytteri Teijo | Otsikko = Valtionyhtiön yhteiskunnallinen hyväksyttävyys – tapaus Kemijärven sellutehdas | Julkaisu = Terra | Ajankohta = 2009 | Vuosikerta = | Numero = 121:4 | Sivut = 273-285 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = https://www2.uef.fi/documents/1336630/1336643/ARytteri.pdf/d1fcf9e8-a9bf-4dfb-a385-ebf61a15bad9 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.4.2016 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Koko asuttuna pitämisen takia Pohjois-Suomen teollistuminen oli tärkeää. Tähän tarvittiin Kekkosen mukaan julkisen sektorin väliintuloa, metästeollisuutta, liikenneolojen parantamista, kaivostoimintaa ja energiantuotantoa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Niittykangas Hannu | Nimeke = Yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toiminnasta | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = 33-36 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto | Tunniste = | www = https://www.jyu.fi/jsbe/tutkimus/julkaisut/workingpaper/wp368 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.4.2016 | Kieli = }}</ref>
 
[[1980-luku|1980-luvulla]] Suomessa vapautettiin rahamarkkinoita ja vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Termi [[kasinotalous]] kuvasi lainarahalla ja sijoittamisella rikastumista.<ref name="KIANDER">{{Kirjaviite | Tekijä =Kiander, Jaakko – Vartia, Pentti | Nimeke =Suuri lama. Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu | Vuosi =1998 | Sivu = | Julkaisija =ETLA | Tunniste = | Viitattu =25.2.2016 }}</ref> Luottokuplan puhkeamisesta seurasi [[Suomen pankkikriisi|pankkikriisi]], joka myllersi täydellisesti Suomen rahoitusjärjestelmän perinteiset rakenteet ja leirit ja ajoi kansantalouden maan taloushistorian syvimpään [[Suomen 1990-luvun alun lama|lamaan]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20070930165104/http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2000-06-09,104:2:49742,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = SKOP näytteli keskeistä osaa pankkikriisissä | Tekijä = | Ajankohta =9.6.2000 | Julkaisu = Turun Sanomat | Viitattu =25.2.2016 }}</ref><ref name="TS2000">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2000/02/03/vanha-kiinteistokupla-varjostaa-yha/200020244/12 | Nimeke =Vanha kiinteistökupla varjostaa yhä | Tekijä = | Ajankohta = 2000 | Julkaisu = Taloussanomat | Viitattu =25.2.2016}}</ref>
Rivi 316 ⟶ 315:
Suomi liittyi 1995 [[Euroopan unioni]]in. Ennen sitä Suomi oli mukana tammikuun 1. päivästä 1994 [[Euroopan talousalue]]essa (ETA). Vuonna 2002 käyttöön tuli yhteinen [[valuutta]] [[euro]], yhteinen tullipolitiikka sekä tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuminen.<ref name="EULII">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92690&contentlan=1#.VptI2vHSGRs | Nimeke =Suomen tie EU:n jäseneksi | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Eurooppatiedotus | Julkaisija = Ulkoasiainministeriö | Viitattu =17.1.2016 }}</ref> Liittyminen [[Euroopan talous- ja rahaliitto]]on poisti Suomelta mahdollisuuden itsenäiseen rahapolitiikkaan, ja [[Suomen Pankki|Suomen Pankille]] jäi tehtäväksi ensisijaisesti hintavakauden ylläpitäminen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980214 | Nimeke = Laki Suomen Pankista| Tekijä = | Ajankohta = 1998| Julkaisu = Finlex| Viitattu = 22.4.2016}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/eurojarjestelma/pages/talous_ja_rahaliitto_emu.aspx | Nimeke = Talous- ja rahaliito EMU| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Suomen Pankki| Viitattu = 22.4.2016 }}</ref> Koska monista muista asioista oli sovittu jo ETA-neuvotteluissa, EU-liittymisneuvottelujen keskeinen osa oli maatalouden asema.<ref name="EULII"/> Ennen EU-jäsenyyttä suomalaisten viljelijöiden elintaso pyrittiin turvaamaan kansallisen hinta- ja tukipolitiikan avulla. Viljelijöiden saamat tuottajahinnat olivat lähes kaksinkertaiset EU:ssa maksettuihin tuottajahintoihin verrattuna. Kotimaisten tuotteiden kysyntä turvattiin tuontirajoituksilla ja mahdollinen ylituotanto vietiin vientitukien turvin ulkomaille. Jäsenyysneuvotteluissa Suomi vaati koko maata pohjoisen tuen sekä epäsuotuisten alueiden tuen (LFA) piiriin. Tämä hyväksyttiin vain maan pohjoisosan osalta, lisäksi Suomi sai luvan maksaa sopeutumista helpottavaa siirtymäkauden tukea viiden vuoden ajan. Jäsenyyden myötä maataloustuotteiden markkinahinnat laskivat. Maataloustuotanto ei silti romahtanut. Siirtymäkauden jälkeen viljelijät saavat suoraa tulotukea, jota ei ole sidottu korkeisiin tuottajahintoihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eurooppatiedotus.fi/doc/fi/julkaisut/suomi5vuotta/rannikko.html | Nimeke =Suomen maaseutu EU-jäsenyyden aikana | Tekijä = Rannikko, Pertti | Ajankohta = 2000 | Julkaisu = Suomi 5 vuotta Euroopan Unionissa | Julkaisija = Eurooppatiedotus, Ulkoasiainministeriö | Viitattu =16.4.2016}}</ref>
 
EU:n jäsenenä Suomesta tuli myös [[WTO]]:n jäsen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.wto.org/english/thewto_e/countries_e/finland_e.htm | Nimeke = Finland and the WTO | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = The World Trade Organization (WTO) | Viitattu = 26.4.2016 }}</ref>
 
Ensimmäisen kymmenen EU-jäsenyysvuoden aikana ulkomaalaiset investoinnit kasvoivat Suomessa selvästi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j42.pdf | Nimeke = Suomen taloudellinen kehitys EU-kaudella | Tekijä = Romppainen Antti | Tiedostomuoto =PDF | Selite = s. 36 | Ajankohta =2005 | Julkaisija =VATT | Viitattu =27.2.2016 }}</ref> Yritysten näkökulmasta EU-jäsenyyteen liittyvä vapaa liikkuvuus ja yhteismarkkinat ovat auttaneet kansainvälistymisessä. Myös tukia on saatavana. Toisaalta byrokratian koetaan lisääntyneen, viranomaistehtävien siirtyneen yrittäjille itselleen ja lakiasioiden, kuten arvonlisäverotuksen muuttuneen vaikeammiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/eu-jasenyys_toi_vapaan_liikkuvuuden_ja_suomea_suuremmat_markkinat/7531538 | Nimeke =EU-jäsenyys toi vapaan liikkuvuuden ja Suomea suuremmat markkinat | Tekijä = | Ajankohta =16.10.2014 | Julkaisu = Yle | Viitattu =10.4.2016 }}</ref>
Rivi 349 ⟶ 348:
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|Economy of Finland}}
*[http://findikaattori.fi/fi/2 Tilastokeskus Findikaattori.fi: Bruttokansantuote asukasta kohti alkaen vuodesta 1975]
*[https://atlas.media.mit.edu/en/profile/country/fin/ Observatory of Economic Complexity: Finland] {{en}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous”