Ero sivun ”Kiiski” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p ohjeen mukaan lähteetön-mallinetta ei käytetä lyhyissä artikkeleissa
Pientä parantelua, lisätty synonyymit
Rivi 15:
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] Chordata
| alajakso = [[Selkärankaiset]] Vertebrata
| yläluokka = [[Luukalat]] Osteichthyes
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] Actinopterygii
Rivi 22:
| alalahko = [[Percoidei]]
| heimo = [[Ahvenet]] Percidae
| alaheimo = [[Percinae]]
| suku = [[Kiisket]] ''Gymnocephalus''
| laji = ''cernuuscernua''
| kaksiosainen = Gymnocephalus cernuuscernua
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758)
| jako = Synonyymit<ref name="fb">{{FishBase|Gymnocephalus|cernua|24.4.2020}}</ref>
| wikispecies =Gymnocephalus cernuus
| jaot =
* ''Acerina cernua'' <small>(Linnaeus, 1758)</small>
* ''Holocentrus post'' <small>[[Bernard Germain de Lacépède|Lacépède]], 1802</small>
* ''Cernua fluviatilis'' <small>Fleming, 1828</small>
* ''Acerina vulgaris'' <small>[[Georges Cuvier|Cuvier]], 1829</small>
* ''Acerina fischeri'' <small>[[Karl Eduard von Eichwald|Eichwald]], 1873</small>
* ''Acerina czekanowskii'' <small>[[Benedykt Dybowski|Dybowski]], 1874</small>
* ''Acerina cernua essipovi'' <small>Burmakin, 1941</small>
| wikispecies = Gymnocephalus cernuuscernua
| commonscat = Gymnocephalus cernuus
}}
'''Kiiski''' (''Gymnocephalus cernua,'' ent. ''Gymnocephalus cernuus'') on [[Ahvenet|ahventen]] (Percidae) heimoon kuuluva pienikokoinen [[kala]]laji.
'''Kiiski''' (''Gymnocephalus cernua,'' ent. ''Gymnocephalus cernuus'') on pieni, pohjalla viihtyvä [[kala]]. Kiiski syö pääasiassa [[surviaissääski|surviaissääsken]] toukkia, mutta myös [[vesikirppu|vesikirput]], [[hankajalkainen|hankajalkaiset]] ja kalan [[mäti]] kelpaavat. Täysikasvuiset kiisket syövät myös kalanpoikasia. Täysikasvuinen kiiski on kooltaan 7-15 cm, harvoin kookkaampi<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/kiiski|nimeke=Kiiski, Gymnocephalus cernuus - Kalat - LuontoPortti|julkaisu=www.luontoportti.com|viitattu=2017-08-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Painoa aikuisella kiiskellä on 10 grammasta parhaimmillaan jopa 300 grammaan, joskin tiettävästi suurin Suomesta saatu kiiski on painanut vain 285 grammaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.lapinkalatalouskeskus.net/hauska-tietaeae/kiiski/|nimeke=Kiiski » Lapin kalatalouskeskus|julkaisu=Lapin kalatalouskeskus|viitattu=2017-08-21|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. Kiisken hyviä tuntomerkkejä ovat yhteen kasvaneet [[selkäevä]]t, tylppä kuono, suuret silmät ja evien pienet pisteet.
 
== Koko ja ulkonäkö ==
Kiisken piikeistä huolimatta petokalat saalistavat sitä. Kiiski soveltuu hyvin syöttikalaksi [[made|mateen]] pyynnissä.
Täysikasvuisena kiiski on tavallisesti 7–15 senttimetrin mittainen ja harvoin tätä suurempi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/kiiski | Nimeke = Kiiski, lukeutuuGymnocephalus samaancernuus ahvenkalojen| heimoonJulkaisu = LuontoPortti | Viitattu = 2017-08-21}}</ref> Painoa aikuisella kiiskellä on 10 grammasta parhaimmillaan jopa 300 grammaan, joskin tiettävästi suurin Suomesta saatu kiiski on painanut vain 285 grammaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lapinkalatalouskeskus.net/hauska-tietaeae/kiiski/ | Nimeke = Kiiski | Julkaisija = Lapin kalatalouskeskus | Viitattu = 2017-08-21}}</ref> Kiisken hyviä tuntomerkkejä ovat yhteen kasvaneet [[ahvenselkäevä]]ent, tylppä kuono, suuret silmät ja [[kuha]]nevien pienet kanssapisteet. Kiisken etummaisessa, piikikkäässä selkäevässä ei ole selvästi erottuvaa mustaa täplää kuten ahvenella. Kiiski viihtyy pohjalla. Kiisken pää on litistynyt. Pään alapuolella on liman täyttämiä kuoppia. Silmät ovat suuret ja sijaitsevat pään selkäpuolella lähellä toisiaan. Kiisken selkäevät ovat kasvaneet yhteen, mutta erottuvat selvästi toisistaan. Ruumiin muoto kaikilla kalalajeilla on perusteiltaan sama, mutta elintavat poikkeavat runsaasti toisistaan. Väriltään kala on selän ja kylkien puolelta vihreä tai hieman ruskea, vatsa on vaaleanharmaa. Kiiski on parvikala ja kiiskiä löytyy melkein koko Suomesta.
 
== Ravinto ja elintavat ==
Kiiski lukeutuu samaan ahvenkalojen heimoon [[ahven]]en ja [[kuha]]n kanssa. Kiisken etummaisessa, piikikkäässä selkäevässä ei ole selvästi erottuvaa mustaa täplää kuten ahvenella. Kiiski viihtyy pohjalla. Kiisken pää on litistynyt. Pään alapuolella on liman täyttämiä kuoppia. Silmät ovat suuret ja sijaitsevat pään selkäpuolella lähellä toisiaan. Kiisken selkäevät ovat kasvaneet yhteen, mutta erottuvat selvästi toisistaan. Ruumiin muoto kaikilla kalalajeilla on perusteiltaan sama, mutta elintavat poikkeavat runsaasti toisistaan. Väriltään kala on selän ja kylkien puolelta vihreä tai hieman ruskea, vatsa on vaaleanharmaa. Kiiski on parvikala ja kiiskiä löytyy melkein koko Suomesta.
Kiiski syö pääasiassa [[surviaissääski|surviaissääsken]] toukkia, mutta myös [[vesikirppu|vesikirput]], [[hankajalkainen|hankajalkaiset]] ja kalan [[mäti]] kelpaavat. Täysikasvuiset kiisket syövät myös kalanpoikasia. Kiiski on parvikala ja kiiskiä löytyy melkein koko Suomesta. Kiiski viihtyy pohjalla. Kiisket nousevat [[kutu|kudulle]] huhti–toukokuussa jäiden lähdön jälkeen. Kutualueet sijaitsevat suhteellisen matalassa.
 
== Merkitys ja käyttö ==
Kiisket nousevat [[kutu|kudulle]] huhti–toukokuussa jäiden lähdön jälkeen. Kutualueet sijaitsevat suhteellisen matalassa.
Kiiskellä ei ole pienen kokonsa vuoksi merkitystä ruokakalana, vaikka sen makua on verrattu jopa kuhaan. Venäläisten mielestä kiiskiliemi on [[kalakeitto]]jen aatelia. Muualla kiisken käyttö ruokakalana on vähäistä. Kiiskikeitto ei kuitenkaan ole täysin vieras ruoka suomalaisillekaan ja mädin makua pidetään hyvänä. Lientä voidaan käyttää kastikepohjana myös muissa kalaruoissa. Kiisken piikeistä huolimatta petokalat saalistavat sitä. Kiiski soveltuu hyvin syöttikalaksi [[made|mateen]] pyynnissä.
 
Kiiskellä ei ole pienen kokonsa vuoksi merkitystä ruokakalana, vaikka sen makua on verrattu jopa kuhaan. Venäläisten mielestä kiiskiliemi on [[kalakeitto]]jen aatelia. Muualla kiisken käyttö ruokakalana on vähäistä. Kiiskikeitto ei kuitenkaan ole täysin vieras ruoka suomalaisillekaan ja mädin makua pidetään hyvänä. Lientä voidaan käyttää kastikepohjana myös muissa kalaruoissa.
 
== Kulttuurissa ==
Kansansadussa kiiski on järven pieni kuningas, kenties kruunua muistuttavan selkäevänsä takia. Sanonta ''”vastarannan kiiski”'' tarkoittaa henkilöä, joka innokkaasti vastustaa toisten ihmisten ehdotuksia ja mielipiteitä.
Rivi 46 ⟶ 58:
== Aiheesta muualla ==
* [http://laji.fi/taksoni/MX.53317?locale=fi Laji.fi: Kiiski (''Gymnocephalus cernua'')]
* [http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/kiiski Luontoportti: Kiiski (''Gymnocephalus cernuus'')]
* [http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/kiiski/ Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kiiski (''Gymnocephalus cernuus'')]
* [http://yle.fi/uutiset/vastarannan_kiiski_on_ollut_hankalan_maineessa_jo_sata_vuotta/3242042 Vastarannan kiiski on ollut hankalan maineessa jo sata vuotta]. Yle Uutiset, 6.3.2012.
* [http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=168520 ITIS: Gymnocephalus cernuus] {{en}}
* {{FishBase|Gymnocephalus|cernuus}}
* [https://www.cabi.org/isc/datasheet/80729 Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Gymnocephalus cernuus (ruffe)] {{en}}
 
Rivi 58 ⟶ 68:
 
[[Luokka:Ahvenet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiiski