Ero sivun ”Italian kristillisdemokraattinen puolue” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähde takaisin, antikommunismi, Prodi ei kuulunut kansanpuolueeseen olleessaan pääministerinä, joten ei kuulu tänne |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 32:
Puolueen perustaja [[Alcide De Gasperi]] oli nuoruudessaan aktiivinen [[fasismi]]n vastustaja, ja joutui vankeuteen vuonna 1926 julkaistuaan hallitusta arvostellutta lehteä. Kristillisdemokraattisen puolueen perustaminen tuli mahdolliseksi vuoden 1943 lopussa [[Benito Mussolini|Mussolini]]n kukistuttua. Jo joulukuussa 1945 De Gasperi nousi maan pääministeriksi ja puoli vuotta myöhemmin Italiasta tuli tasavalta (lopullisesti vuoden 1948 alusta uuden perustuslain myötä). De Gasperi toimi pääministerinä vuoteen 1953.<ref name="osm">{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 18. Jakautunut maailma| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1986| Tekijä = Ole Kristian Grimnes| Suomentaja = | Luku = | Sivu = 67| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = 951-1-09319-3}}</ref>
Puolueen aatteellinen perusta muodostui [[roomalaiskatolisuus|roomalaiskatolisuuden]], [[antikommunismi]]n, [[Sosiaalireformismi|sosiaalisen kehityksen]] sekä [[Markkinaliberalismi|vapaan kilpailun]] ympärille.
Myöhempiä Italian kristillisdemokraattisia johtomiehiä olivat [[Amintore Fanfani]], [[Aldo Moro]] ja [[Giulio Andreotti]] sekä kylmän sodan jälkeisten vuosien [[Romano Prodi]]. Puolue yhdistettiin 1990-luvulla moniin [[korruptio]]skandaaleihin, esimerkiksi Andreotti oli syytteessä mafiayhteyksistä. Samanlaisia syytteitä esitettiin tosin jo 1960-luvulla.
| |||