Ero sivun ”Uhudin taistelu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pientä muokkausta
Rivi 21:
| muut_taistelut =
}}
'''Uhudin taistelu''' oli islamilaisen perimätiedon mukaan vuonna [[625]] käyty taistelu [[Muhammad|Muhammed]]in johtamien [[Medina]]n [[islam|muslimien]] ja [[Mekka|Mekan]] Quraish -heimon johtajien välillä. Sitä ennen oli käyty muslimien voittoon päättynyt [[Badrin taistelu]]. Uhudissa muslimit vuorostaan kärsivät tappion. SeUhudin taistelu tunnetaan vain islamilaisessa historiankirjoituksessa Ibn Hishamin kertomuksen perusteella.<ref name=":2" /> Erään teorian mukaan Uhudin taistelu ei kuitenkaanollut estänythistoriallinen islamintapahtuma. leviämistäSe on kertomus muslimien tappiosta, silläja sellaista voittoisatolisi mekkalaisettarvittu, eivätkoska osanneetKoraanissa hyödyntääkuvataan saavutustaanjotain tuntematonta tapahtumaa, missä uskovat kääntyivät pakoon (3:121-179).<ref name=":3" />
 
Uhudin taistelu tunnetaan vain islamilaisessa historiankirjoituksessa Ibn Hishamin välittämän kuvauksen perusteella.<ref name=":2" /> Erään teorian mukaan taistelu on keksitty tarina, joka on luotu elävöittämään Koraanissa olevaa kuvausta, missä uskovat kääntyvät pakoon (3:121-179).<ref name=":3" />
 
==Tausta==
Islamilaisen perimätiedon mukaan Muhammed oli vuonna 622 saapunut [[Mekka|Mekasta]] [[Medina]]an mukanaan joitakin pakolaisia. Medina oli keidaskaupunki, jossa vapaata viljelymaata oli vain rajallisesti ja niinpä muslimien oli turvauduttava elinkeinonaan ryöstelyihin. Ryöstöretkiä tehtiin etenkin Mekan valtaheimo [[Quraish]]in karavaaneja vastaan. Muslimit voittivat suuremman mekkalaisjoukon [[Badrin taistelu]]ssa vuonna 624, jonka jälkeen Muhammed oli palannut Medinaan. Mekassa muslimeille tappion kärsinyt yläluokka kokosi armeijan muslimeja vastaan. Se lähti vuonna 625 marssimaan kohti Medinaa [[Abu Sufyan]]in johdolla.<ref name="isl">{{Kirjaviite | Tekijä = Jaakko Hämeen-Anttila | Nimeke = Islamin miekka – Idän ja lännen konfliktien historia | Vuosi = 2012 | Sivu = 13-21 | Selite = Sähköinen versio | Julkaisija = Otava | Isbn = 978-951-1-26819-2 }}</ref><ref name=":4">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.oxfordislamicstudies.com/article/opr/t125/e2412|Nimeke=Uhud, Battle of|Tekijä=|Julkaisu=The Oxford Dictionary of Islam|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Oxford University Press|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=16.4.2018|Kieli=}}</ref>
 
==Taistelu==
Rivi 39 ⟶ 37:
Uhudin taistelu oli ollut muslimien tappio ja Muhammedkin oli selviytynyt vain vaivoin. Mekkalaisten väitettiin silponeen taistelukentällä kaatuneiden muslimien ruumiita. Mekkalaiset eivät kuitenkaan hyödyntäneet voittoaan tehokkaasti ja muslimit saattoivat palata Medinaan. Yhteenotot mekkalaisten ja muslimien välillä jatkuivat pienimuotoisempina, mutta [[islam]]in asema vahvistui hiljalleen monien [[beduiinit|beduiinien]] omaksuessa uuden uskon. Mekkalaiset yrittivät tuhota muslimit vielä kerran vuonna 627 niin sanotussa [[vallihautasota|vallihautasodassa]].<ref name="isl" />
 
[[Koraani]]n suuran 3 jakeet 121-179 käsittelevät Koraanin islamilaisen tulkinnan mukaan Uhudin taistelua. Koraani antaa kuvan tappiosta ihmisten tottelemattomuuden seurauksena sekä koettelemuksena, joka erotti vilpittömät ja välinpitämättömät toisistaan.<ref name="isl" /> [[Jaakko Hämeen-Anttila|Jaakko Hämeen-Anttilan]] mukaan mekkalaisten hyökkäykset johtivat myös siihen, että ''"Profeetta Muhammadille annettiin ohjeet puolustautumiseen".''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/sanomapro/art-2000002806446.html|nimeke=Jos et tiedä Koraanista mitään, opettele edes tämä|tekijä=Tommi Nieminen|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=8.3.2015|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Jumala antoi siis Muhammedille luvan vääräuskoisten surmaamiseen, mikä kirjattiin Koraaniin.
 
== Historiatieteen näkökulma ==
Hämeen-Anttilan esittämä näkemys, Muhammedinettä saamistaMuhammed ohjeistasai onJumalalta luonteeltaanohjeita on uskonnollinen ja sillä tavoinsellaisena tieteen ulkopuolella. Koraanin tutkimus ei liioin ole vahvistanut, että suura 3 käsittelisi juuri Uhudin taistelua eikä jotain muuta taistelua. <ref name=":3" /> Uhudin taistelussa on muitakin ongelmia. Ne liittyvät siihen, että kaikki taistelua koskevat tiedottaistelu perustuvattunnetaan ainoastaanvain myöhäisiinmyöhäisissä islamilaisiinislamilaisissa lähteisiinlähteissä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Islamin käsikirja|Vuosi=2012|Sivu=13|Julkaisija=Otava}}</ref> [[Jaakko Hämeen-Anttila]] on arvioinut niiden yleistä luotettavuutta seuraavasti:<ref name=":0" />
{{sitaatti|''Länsimainen islam-tutkimus on kuitenkin varsinkin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana asettanut tämän aineiston kyseenalaiseksi, sillä Koraania lukuunottamatta kaikki kirjalliset lähteet ovat huomattavasti, osin jopa kaksi vuosisataa profeetta Muhammadin elämää myöhäisempiä. Uusimman tutkimuksen mukaan tiedämme siis yllättävän vähän islamin kaikkein varhaisimmasta historiasta ja profeetta Muhammadin elämästä''.|}}Ignaz Goldziher arvioi vuonna 1890, ettei mikään islamilaisen tarinaperinteen ''(hadith)'' osa täyttänyt tieteellisen tiedon vaatimuksia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://archive.org/details/goldziher-muslim-studies-2cleaned/page/n1|nimeke=Muslim Studies II (Muhammedanische Studien)|tekijä=Ignaz Goldziher|julkaisu=New York Sate University Press|ajankohta=1890/1971|julkaisija=New York Sate University Press|viitattu=}}</ref> Samasta asiasta kirjoittaa Hämeen-Anttila seuraavasti:<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Johdatus Koraaniin|Vuosi=2006|Sivu=182-193|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
 
{{sitaatti|''Perinteinen tietämys 600-luvun tapahtumista perustuu arabiaksi kirjoitettuun keskiaikaiseen materiaaliin, joka on valtaosiltaan aikaisintaan 800- ja 800-luvuilta peräisin, ja vain ani harvoissa tapauksissa700-luvun lopusta. Lisäksi tekstit ovat säilyneet yleensä vain huomattavasti myöhempinä kopioina, joissa interpolaatioiden, myöhempien lisäysten, vaara on huomattava, puhumattakaan tekstin turmeltumisen ja tahallisen muokkaamisen vaaroista. Islamin synnyn ja siitä kertovan lähdeaineiston väliin jää siis parhaassakin tapauksessa viitisen sukupolvea, 150 vuotta''.|}}Hämeen-Anttila katsookatsookin, että ''"Yksinomaan islamilaisten lähteiden varaan rakentuva historiankäsitys on kuin talo, joka seisoo ilman perustaa."''<ref name=":1" />
 
Uhudin taistelusta kirjoittaa ensimmäisen kerran Ibn Hisham Profeetan elämäkerrassa 800-luvun alussa.<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=Ibn Hisham|Nimeke=Profeetta Muhammadin elämäkerta|Vuosi=1999|Sivu=255-284|Julkaisija=Basam Books}}</ref> Esitys on hyvin yksityiskohtainen ja sisältää esimerkiksi pitkiä yksityiskeskusteluja. Uhudin taistelu on mysteeri myös sen takia, että muslimit häviävät sen. Se onkin ainoa taistelu, jonka Muhammedin kerrotaan hävinneen. Orientalisti Hans Jansenin mukaan tämä on ongelma, koska häviö viittaa siihen, että Jumala ei ollut Muhammedin puolella.<ref name=":3">{{Kirjaviite|Tekijä=Jansen. H.|Nimeke=Mohammed. Eine Biographie|Vuosi=2008|Sivu=291|Julkaisija=Verlag C.H. Beck}}</ref> Vastaus löytyy Koraanista Imranin perheen suurasta, jonka myös Ibn Hisham yhdistää kertomaansa Uhudin taisteluun.<ref name=":2" /> Islamilaisen selityskirjallisuuden mukaan suura mainitsee muslimien voiton Badrissa, mutta siirtyy myöhemmin puhumaan heidän tappiostaan ''("Te pakenitte kääntymättä kehenkään päin, vaikka profeetta kutsui teitä teidän takaanne''", 3:153). Koraanin selittäjätselittäjille olisivatoli siten olleettarpeen pakotettujaluoda luomaan kuvauksenperimätietoa jostain sellaisesta taistelusta, jonka muslimit häviävät.<ref name=":3" /> Kaatuneiden muslimien lukumääräksi toisinaan esitetty luku 70 esiintyy useissa yhteyksissä Mooseksen kirjoissa. Muhammedin kokemat vahingot voion yhdistääyhdistetty suuran säkeeseen 144, jossa puhutaan Jumalan lähettilään kuolevaisuudesta.
 
Jansenin mukaan Uhudin taisteluun liittyy yksityiskohtia, jotka voi tulkita abbasidien propagandaksi. Sellainen on tarina, jossa Muhammed teloittaa omin käsin Muawija ibn Mughiran. Tämän kerrotaan olleen umaijadikalifi [[Abd al-Malik ibn Marwan|al-Malikin]] isoisä. Ibn Hishamin kirjoitti teoksensa valtakunnassa, jonka hallitsijoina olivat abbasidit sen jälkeen, kun nämä olivat kukistaneet umaijadikalifit. Uusille hallitsijoille sopi hyvin, että itse Jumalan profeetta oli omin käsin katkaissut kaulan umaijadien esi-isältä.<ref>Jansen, 2008, 290</ref>
 
==Lähteet==