Wikipedia

Ero sivun ”Talousmetsä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 109.240.108.71) ja palautettiin versio 18399207, jonka on tehnyt Nitraus: lähteetön
Lisäsin talousmetsistä kertovia yksityiskohtia viittauksineen. Korjasin uudistamisosion tietokirjamaisemmaksi ja totuudenmukaisemmaksi. Lisäsin luonnonhoito-osion, hakkuumäärät ja muita talousmetsiin liittyviä tietoja viittauksineen.
Rivi 1:
[[File:Birch trees in Finland.JPG|thumb|Hybridikoivuja suomalaisessa koivumetsässä.]]
'''Talousmetsä''' on omistuksellisista oloista riippumatta [[metsä]], joka on varattu [[metsätalous|metsätalouden]] harjoittamiseen. TalousmetsänTalousmetsissä vastakohtapuuta kasvatetaan ihmisten tarpeiden täyttämiseen. Talousmetsien käytössä huomionarvoista onkin, että yleensä jokaiselle puulle on [[luonnontilainenkäyttökohde metsä]]tiedossa jo ennen hakkuita. Puusta tehdään esimerkiksi rakennuksia, joskushuonekaluja, myöspapereita, [[aarniometsä]]pakkauskartonkeja, [[ikimetsä]]astioita, taifossiilista [[vanhamuovia metsä]]korvaavia tuotteita, polttoainetta, hammastahnaa, jäätelöä, lääke- ja kosmetiikkateollisuuden tuotteita, rehua ja lukuisia erilaisia komposiittituotteita. MetsänPuu käyttökohteenon takiauudistuvana talousmetsätmateriaalina ovatnähty tavallisiamyös metsiäilmastoratkaisuna<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.metsateollisuus.fi/edunvalvonta/energia-ja-ilmasto/ilmastopolitiikka/metsateollisuus-panostaa-ilmastoratkaisuihin/|nimeke=Metsäteollisuus huomattavastipanostaa köyhempiäilmastoratkaisuihin|tekijä=Ahti Fagerblom Energia-ja ilmastopäällikkö 040 820 9763|julkaisu=Metsäteollisuus|viitattu=2020-04-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Talousmetsien lisäksi Suomessa on [[biodiversiteettiluonnontilainen metsä|biodiversiteetiltäänluonnontilaisia metsiä]], jajoita kokokutsutaan metsäjoskus saattaakinmyös koostua vain yhdestänimillä [[puuaarniometsä]]lajista, jolloin[[ikimetsä|ikimetsää]] voidaan puhuatai [[puupelto|puupellostavanha metsä]].<ref>{{BI3}}</ref> Talousmetsiä ylläpitävät yksityiset metsänomistajat yleensä [[metsänhoitoyhdistys]]ten kautta, valtio [[metsähallitus|metsähallituksen]] kautta sekä suuret metsäyhtiöt. Suurin osa Suomen metsistä on talousmetsiä.<ref name="metsaforest">https://www.metsaforest.com/fi/Pages/default.aspx</ref><ref>http://www.metsa.fi/</ref>
 
== Puun määrä ja puulajit ==
Talousmetsien kasvunopeus ja puumäärä on kasvanut koko ajan jo yli sadan vuoden ajan. Nykyinen puumäärä on noin 2,5 miljardia<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/metsavarat/|nimeke=Metsävarat|julkaisu=Luonnonvarakeskus|viitattu=2020-04-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> kuutiometriä. Määrä on noin 40 % suurempi kuin 1970 -luvulla. Nykyinen kasvunopeus on 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsän kasvua on parantanut erityisesti pitkä metsäntutkimushistoria ja metsäammattilaisten toiminta. Lisäksi kasvua on kiihdyttänyt ilmastonmuutos.
 
Hakkuissa poistuva puumäärä vaihtelee vuosittain. Historian suurin hakkuukertymä oli vuonna 2018 78 miljoonaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.luke.fi/uutinen/runkopuuta-kaatui-2018-enemman-kuin-koskaan/|nimeke=Runkopuuta kaatui 2018 enemmän kuin koskaan|julkaisu=Luonnonvarakeskus|viitattu=2020-04-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> kuutiometriä lähestyen suurinta kestävänä pidettyä hakkuumäärää 84 miljoonaa kuutiometriä. Vuoden 2019 hakkuut jäivät 72 miljoonaan kuutiometriin.
 
== Puulajit ==
Suomessa talousmetsän valtapuuna on [[mänty]], toiseksi tärkein puulaji on [[Metsäkuusi|kuusi]]. Näistä saadaan sekä [[Tukki (puu)|tukkia]] että [[kuitupuu]]ta [[Selluloosateollisuus|selluloosateollisuuden]] tarpeisiin. Jonkin verran on vähintään kokeilumielessä käytetty myös tuotuja puulajeja kuten [[siperianlehtikuusi|siperianlehtikuusen]] ja [[kontortamänty|contortamännyn]] istutuksia. Lehtipuista [[Koivut|koivulla]] katsotaan perinteisesti olevan eniten taloudellista merkitystä.
 
== Uudistaminen ==
[[Tiedosto:Pohled na smrkovou monokulturu z posedu, Protivanov, okres Prostějov.jpg|thumb|Uudistustaimikkoa.]]
Suomen ensimmäinen Metsälaki astui voimaan vuonna 1886<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsatalouden-kestavyys/metsalaki|nimeke=Metsälaki|julkaisu=Maa- ja metsätalousministeriö|viitattu=2020-04-12|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. Lain keskeinen periaate "Metsiä älköön hävitettäkö" on ollut Metsälain uudistuksissa keskeistä myös sen jälkeen. Uudistamisvelvoite on aina maanomistajalla, jonka metsien käsittelyllä on metsän tila saatettu vajaatuottoiseksi.
Metsäteollisuus ja metsänkasvatus on yleensä katsonut kannattavimmaksi viljelykierron, johon kuuluu halutun puulajin istutus, harvennushakkuut sekä päättökorjuun, jolloin kaikki puut korjataan metsästä ja tehdään hakkuuaukko. Tämän jälkeen metsänpohja aurataan ja tehdään jälleen taimikon istutus.<ref name="metsaforest" /> Nykyään on kuitenkin metsänomistajissa herännyt laajenevaa kiinnostusta [[metsien luontainen uudistaminen|metsien luontaiseen uudistamiseen]].<ref>http://riihi.mtk.fi/epaper_AARRE/products/AR_-2012-04-26/pdfs/35.pdf</ref>
 
Uudistaminen voidaan tehdä keinollisesti tai luontaisesti. Keinollista uudistamista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://puuproffa.fi/puutieto/puut-kasvavat/metsan-uudistus/|nimeke=Metsän uudistus|julkaisu=Puuproffa|viitattu=2020-04-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> on istutus ja kylvö. Luontaisessa uudistamisessa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.metsakeskus.fi/taimikon-perustaminen|nimeke=Taimikon perustaminen {{!}} Metsäkeskus|julkaisu=www.metsakeskus.fi|viitattu=2020-04-12}}</ref> käytetään olemassa olevaa puustoa siementämään metsämaa. Hakkuutapoja on esimerkiksi siemenpuuhakkuu ja suojuspuuhakkuu.
 
== Metsänhoito ==
Talousmetsien metsänhoidolla<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.metsanhoitosuositukset.fi/suositukset/metsanhoidon-suositukset/|nimeke=Metsänhoito – Metsänhoidon suositukset|julkaisu=www.metsanhoitosuositukset.fi|viitattu=2020-04-12}}</ref> tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla metsän tuottoa parannetaan. Metsänhoitoa ovat muun muassa maanmuokkaus, taimikonhoito, harvennukset, vesitalouden hoito ja lannoitus. Metsänhoidoksi voidaan lukea myös metsissä tehtävät harvennushakkuut, joilla parannetaan hakkuussa jäljelle jäävien puiden olosuhteita. Nykyisin metsänhoidossa suositaan ns. hallitun hoitamattomuuden periaatetta, jossa tehdään vain välttämättömät toimenpiteet ja jätetään tarpeettomat tekemättä. Tällä parannetaan kannattavuutta ja talousmetsien monimuotoisuutta. Raivaamatta jäävät kohdat lisäävät kerroksellisuutta ja suojapaikkoja, josta hyötyvät monet lajit.
 
== Talousmetsien luonnonhoito ==
Metsätaloudessa havahduttiin 1980 -luvulla metsäluonnon köyhtymiseen ympäristöaktivismin kasvaessa. Metsäsektorin toimijat, viranomaiset, tutkimuslaitokset, yliopistot ja muut tahot alkoivat kehittämään uusia menetelmiä, joilla voidaan puuntuotannon alueilla parantaa myös monimuotoisuuden rakennepiirteitä. Samalla alkoi myös Metsälain ja Luonnonsuojelulain uudistustyö. 1990 -luvulla tuli voimaan uusi Metsälaki ja Luonnonsuojelulaki, joissa oli mittava määrä erilaisia monimuotoisuutta parantavia määräyksiä. Samalla metsänhoitosuosituksiin ja -ohjeisiin tuli kattava valikoima erilaisia toimenpiteitä, joilla nähtiin positiivisia vaikutuksia elonkirjoon. Suomen talousmetsät ovat myös pääosin [[PEFC]] sertifioituja. Viime aikoina myös ympäristöaktivistien kehittämä [[Forest Stewardship Council|FSC]] -sertifiointi on nostanut osuutta. Sertifioinneissa on määritelty myös jatkuvan parantamisen kriteeri luonnonhoitotyössä, jolla taataan koko ajan parempien menetelmien kehittyminen ympäristönäkökulmasta.
 
Koska metsistämme käsitellään vain noin 2% vuosittain, uusien menetelmien tuomat hyödyt tulevat viiveellä. Kuitenkin vaikutukset ovat jo selvästi näkyvissä talousmetsien lajistossa. Uhanalaisten lajien tilasta kertova Punainen kirja<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ymparisto.fi/punainenlista|nimeke=Ymparisto > Suomen lajien Punainen lista 2019|julkaisu=www.ymparisto.fi|viitattu=2020-04-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> osoitti jo 2010 lieviä positiivisia muutoksia, mutta 2019 tulokset olivat jo selviä. Uhanalaisten metsälajien osuus oli vähentynyt kaikista uhanalaisista jopa 5 % ja metsätalouden käyttämissä metsissä muutos oli tätäkin voimakkaampaa. Metsäalan henkilöstö on motivoitunutta parantamaan luonnon monimuotoisuutta. Ilman sitä tuloksia ei olisi voitu saavuttaa.
 
== Kenttäkerros ja muu metsien käyttö ==
[[Tiedosto:Seedling rising on the floor of the spruce-fir forest (7651406002).jpg|thumb|Puuntaimi nousee kenttäkerroksesta.]]
[[Tiedosto:Oncopeltus sp, Burmanbos.jpg|thumb|Kenttäkerroksen eläimistöä.]]
Metsässä kasvaa myös muuta kuin puita, esimerkiksi varpuja, ruohoja, eri eläimiä ja sieniä. Talousmetsien virkistyskäyttö, [[metsästys]], [[sienestys]] ja marjastus ovat mahdollisia talousmetsissä. Suomessa ja eräissä Pohjoismaissa on lailla säädetty [[jokamiehenoikeus]], joka takaa yhdessä metsästyslainsäädännön kanssa nämä toimet.<ref>http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Jokamiehenoikeudet%2816989%29</ref> ToisinaanTalousmetsissä ontaloudellista havaittu,tuottoa ettävoidaan metsääsaada hakataanmyös puuntuotonmuilla perusteellatavoilla, jopakuin sellaisillapuuntuotannolla. Esimerkiksi lohkoillatryffelin, joillapakurin tai muun metsässä kasvatettavan lajin kasvattaminen voi olla puunmyyntituloja parempaa. Esimerkiksi [[sienet|sienisato]] olisivoi olla arvoltaan puun taloudellista tuottoa korkeampi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jouni Issakainen | Nimeke = Sienten biologia| Vuosi = 2013| Luku = Suursienten itiöemien viljely| Sivu = 358| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 978-952-495-29-2| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.10.2015 | Kieli = }}</ref> Vastaavasti esimerkiksi [[korvasieni|korvasienen]] on todettu innostuvan tuottamaan itiöemiä maan pinnan rikkoontuessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mauri Korhonen | Nimeke = Tunnista sieni| Vuosi = 2005| Sivu = 254–256| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 951-1-19892-0| Viitattu = 25.10.2015 }}</ref>
 
== Puupelto ==
[[Tiedosto:Monokultura sosnowa-zima.jpg|thumb|Puupelto talvella.]]
[[Tiedosto:Kuusimetsä1.jpg|thumb|Kuusta kasvava puupelto Porvoossa.]]
Puupellon määritelmä on hieman epätarkka, kyseessä on oikeastaan haukkumasana. Se edellyttää kuitenkin [[monokulttuuri]]a, jossa puut ovat yhtä lajia, samanikäisiä ja kaadetaan samanikäisinä. [[Koillismaa]]lla on tunnettu [[Osaran aukko]], joka oli osittain kokeellinen kahdensadan neliökilometrin suuruinen metsäaukko, joka nyt kasvaa vaihtelevasti puuta. Puupeltoja on esimerkiksi [[Kiina]]ssa, [[Indonesia]]ssa ja Etelä-Amerikassa. Muun muassa [[Argentiina]]n arvostelema [[UPM|UPM:n]] omistama [[Fray Bentosin sellutehdas]] [[Uruguay]]ssa käyttää [[eukalyptus]]ta monokulttuurina. Monokulttuurin ongelmana on biodiversiteetin vakavan heikkenemisen kuten [[linnut|lintupopulaatioiden]] katoamisen ohella viljelmän hyönteis- ja sienituhojen leviäminen koko viljelyalueelle, mikä edellyttää esimerkiksi myrkkyjen lisääntyvää käyttöä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = UPM lisää eukalyptussellun tuotantoa Uruguayssa| Julkaisu = Maaseudun tulevaisuus| Ajankohta = 3.10.2013| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/upm-lis%C3%A4%C3%A4-eukalyptussellun-tuotantoa-uruguayssa-1.48204| Viitattu = 25.10.2015 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff12/ff123200.pdf | Nimeke = Monokulttuurien vaarat – esimerkki Kiinasta| Tekijä = Kari Heliövaara| Ajankohta = 2012| Julkaisu = Metsätieteen aikakauskirja 3/2012| Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 25.10.2015 }}</ref> Monokulttuuriin siirtyminen erityisesti [[sademetsä]]alueilla aiheuttaa myös huomattavia sosiaalisia ongelmia alkuperäisväestön keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoliitto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/varo-sademetsa-puuta-puutarhakalusteissa-61 | Nimeke = Varo sademetsäpuuta puutarhakalusteissa | Tekijä = Luonto-Liitto| Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 25.10.2015 }}</ref>
 
== Talous- ja luonnonmetsän eroavuuksia ==
Talousmetsä eroaa huomattavasti luonnonmukaisesta metsästästä rakenteeltaan ja kehityskulultaan. Talousmetsässä on [[lahopuu]]ta vain 2–10 m³ hehtaarilla, kun vastaava luku on luonnonmetsässä 60–90 m³ hehtaarilla. MerkittävinLahopuun muutosmäärä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/metsavarat/|nimeke=Metsävarat|julkaisu=Luonnonvarakeskus|viitattu=2020-04-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> on talousmetsienollut vanhojenviime puidenvuosina määränkasvussa romahtaminenEtelä-Suomessa. SuomenPohjois-Suomessa lahopuun metsissämäärä on ylilaskenut 150-vuotiaitasekä puitatalousmetsissä, vainettä yhdellä prosentilla koko metsäpinta-alastasuojelualueilla. KuolleidenMetsätalouden jatoimijat lahopuidenlisäävät määränlahopuuta vähentyminenhakkuiden onyhteydessä vaikuttanutmonella merkittävästitavalla. eliölajienEsimerkiksi määrääntekopökkelöiden<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.metsakeskus.fi/tehdaan-tekopokkeloita|nimeke=Tehdään Suomessatekopökkelöitä 5&nbsp;000{{!}} Metsäkeskus|julkaisu=www.metsakeskus.fi|viitattu=2020-04-12}}</ref> eliölajiatekemisellä on riippuvaisialahopuuta metsän kuolleista jasaatu lahonneistalisättyä puistanopeasti.
 
Talousmetsissä ei tapahdu luonnonmetsille ominaisia häiriöitä, kuten [[metsäpalo]]ja määrätyin valiajoin. Voimakkaan metsäpalon jälkeen kuusikko on runsaimmillaan 200–250 vuoden kuluttua. Metsäpalon jälkeen kuusikko taimettuu lehtipuilla, mutta talousmetsässä kaadettu puusto korvataan yleensä samalla puulajilla. Männiköissä on havaittu tapahtuvan lievempiä metsäpaloja noin 70 vuoden välein, mutta niissä metsä ei pala kokonaan, vaan jäljelle jää eläviä mäntyjä, joiden sekaan voi kasvaa muita puulajeja. Luonnontilaisessa usein lievästi palaneessa männikössä on yli 150-vuotiaita puita sata kappaletta hehtaarilla. Männiköissä voi olla useita sukupolvia eri-ikäisiä mäntyjä, jotka ovat palaneet, mutta jatkaneet kasvua hyvinkin vanhoiksi. Talousmetsissä ei tapahdu vastaavia häiriöitä pitkällä aikavälillä. Metsäpalojen yleisyys määrittää sen, hallitseeko metsämaisemaa kuusi- vai mäntyvaltaisuus. Erityyppisten häiriöiden aiheuttamat valoisat luonnonmetsät ovat nykyisin hyvin harvinaisia.▼
 
▲Talousmetsissä ei tapahdu luonnonmetsille ominaisia häiriöitä, kuten [[metsäpalo]]ja määrätyin valiajoin. Voimakkaan metsäpalon jälkeen kuusikko on runsaimmillaan 200–250 vuoden kuluttua. Metsäpalon jälkeen kuusikko taimettuu lehtipuilla, mutta talousmetsässä kaadettuhakkuun puustojälkeen korvataanistutetaan yleensä samallavain puulajillayhtä puulajia. Lehtipuut tulevat luontaisesti ja ensimmäisessä taimikonhoidossa on yleensä jo sekapuusto. Talousmetsissä suositaan sekapuustoa, koska sekapuusto on vähemmän altis tuhoille, lehtikarike parantaa maperän olosuhteita ja se parantaa monimuotoisuutta Männiköissä on havaittu tapahtuvan lievempiä metsäpaloja noin 70 vuoden välein, mutta niissä metsä ei pala kokonaan, vaan jäljelle jää eläviä mäntyjä, joiden sekaan voi kasvaa muita puulajeja. Luonnontilaisessa usein lievästi palaneessa männikössä on yli 150-vuotiaita puita sata kappaletta hehtaarilla. Männiköissä voi olla useita sukupolvia eri-ikäisiä mäntyjä, jotka ovat palaneet, mutta jatkaneet kasvua hyvinkin vanhoiksi. Talousmetsissä eivastaavia tapahduhäiriöitä vastaaviajäljitellään häiriöitähakkuilla pitkälläja aikavälilläkulotuksilla. Metsäpalojen yleisyys määrittää sen, hallitseeko metsämaisemaa kuusi- vai mäntyvaltaisuus. Erityyppisten häiriöiden aiheuttamat valoisat luonnonmetsät ovat nykyisin hyvin harvinaisia.
Metsänhoito vaikuttaa myös puulajisuhteisiin, joista jotkut eliölajit kärsivät.
 
Jos luonnonmetsä on välttynyt metsäpaloilta ja myrskytuhoilta pitkiä aikoja, sen kehitystä ja rakennetta säätelee puiden kuoleminen ja uudistuminen pienalavaltaisesti. Tällaisessa metsässä lahopuuta syntyy hyvin tasaisesti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Uusi Metsäkirja| Vuosi = 2006| Luku = Metsien rakenne ja lajiston monimuotoisuus| Sivu = 235| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 951-662-983-0 }}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Talousmetsä”