Ero sivun ”Henning Karström” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
p wl
Rivi 24:
| alaviitteet =
}}
'''Henning Mauritz Karström''' ([[10. toukokuuta]] [[1899]] [[Urjala]] – [[1. joulukuuta]] [[1989]] [[Tukholma]], [[Ruotsi]])<ref name="KB">{{Kansallisbiografia | id = 4762| nimi = Karström, Henning (1899 - 1989)| vapaa = | ajankohta = 6.9.2001| tekijä = Määttä, Vesa}}</ref> oli suomalainen [[biokemisti]]. Hän oli [[Nobel-palkinto|Nobel-palkitun]] [[A. I. Virtanen|A. I. Virtasen]] lähin työkumppani, joka oli kehittämässä [[AIV-rehu]]a. Karström teki rehun kehittämisessä ratkaisevan tutkimuksen, joka varmisti tarvittavan [[pH|pH-arvon]]. Hän jäi 1930-luvulla kuitenkin varsinaisen tutkimustyön ulkopuolelle, kun Virtanen joutui siirtämään hänet vastaamaan AIV-rehun patenttihakemuksista. Uskoontulonsa ja patenttitaisteluiden takia Karströmin kiinnostus tiedeuraan alkoi hiipua, ja hän jätti Virtasen laboratorion vuonna 1946. Karström toimi myöhemmin kahden kristillisen koulun rehtorina ja oli aktiivinen [[Kansanterveys|kansanterveyden]] puolestapuhuja.
 
== Nuoruus ja opiskelu ==
Rivi 31:
Karström liittyi lukion viimeisellä luokalla salaiseen tiedusteluosastoon, jonka tehtävänä oli seurata punaisten ja venäläisten liikkeitä. [[Suomen sisällissota|Sisällissota]] oli Karströmille raskas kokemus, sillä hän joutui huomaamaan, kuinka sota-aikana ihmisen [[moraali]]käsitys höltyi. Karström oli mukana saaristolaisten neljännessä komppaniassa, joka etsi punaisia [[Toijalan rata|Toijalan radalta]]. [[Loimaa]]lla komppania joutui pieneen kahakkaan, ja kerran Karström joutui osallistumaan neljä miestä ampuneeseen teloitusryhmään.<ref name="leisola53">Leisola, s. 53.</ref>
 
Karström valmistui keväällä 1918 Turun ruotsalaisesta lyseosta vuoden 1917 joulutodistuksen perusteella, koska keväällä ei sodan takia voitu järjestää kirjoituksia.<ref name="leisola53"/> Samana vuonna hän aloitti opinnot [[Helsingin yliopisto]]ssa.<ref name="annala55"/> Karström saapui Helsinkiin[[Helsinki]]in myöhässä eikä voinut aloittaa [[agronomi]]n opintoja. Proviisorin avustuksella hän kirjautui opiskelemaan [[kemia]]a. Opiskeluaikojen rankin kokemus oli vuoden 1919 [[espanjantauti]]epidemia, jonka aikana Karström joutui taudin takia sotilassairaala [[Tilkka|Tilkan]] ”kuolinhuoneeseen”.<ref name="leisola53"/>
 
Karström valmistui maisteriksi 1924 ja otti professori [[Ossian Aschan]]in neuvosta yhteyttä [[A. I. Virtanen|A. I. Virtaseen]], joka etsi nuorta apulaista [[Valio]]n laboratorioon. Virtanen valitsi ensin Niilo Purasen, mutta vielä kesän aikana Puranen ilmoitti, ettei aio jatkaa laboratoriossa. Karström otti uudestaan yhtettä Virtaseen ja aloitti Valiolla elokuussa.<ref name="perko99">Perko, s. 99.</ref>