Versio 1. tammikuuta 2020 kello 18.53 muokkaa Vnnen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 32 628 muokkausta Ak: Uusi sivu: '''Pohjankartano''' ({{k-sv\|Pojogård}}) on kylä Salon kaupungin Perniössä. Kylä sijaitsee Perniön pohjoislaidalla Perniönjoen varrella. Pohjankarta...		Versio 9. huhtikuuta 2020 kello 00.25 muokkaa kumoa Kulkevi16 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 7 448 muokkausta Kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Pohjankartano''' ({{k-sv\|Pojogård}}) on kylä [[Salo]]n kaupungin [[Perniö]]ssä. Kylä sijaitsee Perniön pohjoislaidalla [[Perniönjoki\|Perniönjoen]] varrella. Pohjankartano sijaitsee Perniönjoen itäpuolella aivan entisen kunnanrajan tuntumassa. Pohjankartanon kyläalue ulottuu joelta itään aina Tuohitunnummelle saakka. Kylän keskus sijaitsee joen varrella Pohjankosken ja Hamarinkosken välissä. Sen eteläpuolella jokeen laskee Korvenoja, jonka varrella idempänä on kylään kuuluva Korvenkylän kulmakunta. Kyläalueen halki on rakennettu tie, jota kylän pellot ja ~~asutusmyötäilevät~~asutus myötäilevät. Pohjankartanon etelä- ja pohjoisosat ovat lähinnä korkeita metsien peittämiä kallioita, joiden laaksoissa on kosteikkoja, suurimpana Muuransuo.<ref>{{Karttaviite \| Nimeke = Peruskartta\| Mittakaava = 1:20 000\| Lehti =2021 10 \| Julkaisupaikka = Helsinki\| Julkaisija = Karttakeskus \| Ajankohta = 1992\| Selite = \| Tunniste = \| www = http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2021/202110/202110_1992.jpg\| www-teksti = Kartan verkkoversio\| Tiedostomuoto = jpg}}</ref> Perniönjoen laakso on vanhaa asutus- ja kulkuseutua. Pohjankartanonkin asutus lienee hyvin varhaista. Pohjankartanon aateliskartano on peräisin keskiajalta. Kartanon koskissa on ollut myllyjä ja rautatakomo. Takomo tuhoutui [[isoviha]]n aikana, minkä jälkeen kosken voimaa ovat hyödyntäneet saha ja sähkövoimalaitos. Pohjankartanon alueelle syntyikin 1600-luvulla varhainen teollisuuskeskittymä, minkä vuoksi Korvenojan varrelle syntyi työläisasutusta. Kartano myytiin vuonna 1910 ja puolet sen maista palstoitettiin pienviljelijöille.<ref name="sarakum">{{Kirjaviite \| Nimeke = Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti, Perniön kulttuuriympäristö ja arvot\| Sivu = 179\| Vuosi = 2005 \| Julkaisija = Turun maakuntamuseo \| www = https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=116486&ttyyppi=pdf&kansio_id=734\| www-teksti = Teoksen verkkoversio}}</ref>

Ero sivun ”Pohjankartano (Perniö)” versioiden välillä