Ero sivun ”Alaskanlammas” versioiden välillä

| leveys =

Ohutsarvilampaiden naaraat ovat uroksia pienempiä. Urokset painavat 73-114 kg ja naaraat 45-50 kg. Urosten säkäkorkeus on 91-109 cm ja ruumiin pituus 130-180 cm. Naaraiden vastaavat lukemat ovat 78-89 cm ja 130-160 cm. ''O. d. stonei'' on hieman alalajia ''O. d. dalli'' suurempi. Turkki on yleensä pääosin valkoinen, joskin väritys saattaa vaihdella jonkin verran. Hännässä saattaa olla mustaa karvoitusta. Naarailla ja uroksilla kasvaa sarvet, jotka naarailla ovat tosin pienemmät. Urosten suuret sarvet kiertyvät. Vanhemmilla uroksilla ne kasvavat koko kierroksen verran kartuenkaartuen lopulta kärjestä ulospäin.<ref name="bovid" />

Ohutsarvilammasta tavataan [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] [[Alaska]]ssa ja [[Kanada]]n [[Brittiläinen Kolumbia|Brittiläisen Kolumbian]], [[Yukon]]in ja [[Luoteisterritoriot|Luoteisterritorioiden]] alueella. Alalaji ''O. d. dalli'' esiintyy Alaskasta [[Mackenzie]]joen länsipuolelle ja etelässä Brittiläisen Kolumbian luoteiskärkeen saakka. Alalaji ''O. d. stonei'' esiintyy vain kanadassaKanadassa.<ref name="IUCN"/>

Ohutsarvilampaan elinympäristö käsittää pääasiassa vuoristoseutuja arkitsellaarktisella ja subarktisella alueella. Tyypillisesti niitä on kuivilla vuoristoseuduilla ruohikkoa kasvavilla vuoristoniityillä tai pensaikkoalueilla. Pedoilta suojautuakseen ne tarvitsevat jyrkkiä kallionrinteitä. Talvisin ne viihtyvät parhaiten alueilla, joilla lumisateet jäävät vähäiseksi ja tuuli paljastaa ravintoa lumen alta.<ref name="IUCN"/>

Naaraat esiintyvät yleensä muita naaraita ja niiden jälkikasvua käsittävissä laumoissa. Täysikasvuiset uroslampaat muodostavat omia poikamieslaumojaan. UorksetUrokset ja naaraat ovat tekemisissä toistensa kanssa vain lisääntymiskaudella. Uroslaumoissa yksilöt kamppailevat kesäisin keskenään asremastaanasemastaan lauman hierarkiassa. Hallitsevaksi urokseksi kohoaa yleensä kookkain yksilö. Yhteenotot koostuvat agressiivisistaaggressiivisista eleistä, potkuista, hypyistä ja sarvilla toista iskemisestä. Urokset saattavat esimerkiksi pudota kallioilta yhteenottojen aikana.<ref name="bovid" />

[[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] eli IUCN on määritellyt ohutsarvilampaan [[elinvoimainen laji|elinvoimaiseksi lajiksi]]. Lajia tavataan laajalla alueella, eikä sen kantojen uskota olevan laskussa. Yhdysvaltojen kannan kooksi on arvioitu 70&nbsp;000–75&nbsp;000 yksilöä ja Kanadan 41&nbsp;500 yksilöä. Lajia metsästetään, mutta metsästystä säännöstellään ja valvotaan tarkasti. Lajia esiintyy useilla eri suojelluilla alueilla. Kanadassa joillakin [[intiaanit|intiaaneilla]] on oikeus metsästää niitä suojelluillakin alueilla, mutta metsästyksellä ei uskota olevan huoamttavaahuomattavaa vaikutusta kantaan.<ref name="IUCN"/>