Ero sivun ”Lapuanliike” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Turhan viitteen poisto (tupla)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Rivi 211:
Lopulta presidentinvaalien kolmannella kierroksella Svinhufvud valittiin äänin 151–149.<ref>Vares & Uola & Majander 2006 s. 226</ref> Väistyvä presidentti Relander piti tulosta helpotuksena ja kirjoitti päiväkirjaansa, miten "isänmaan asia tuli pelastetuksi". Myöhemmin on tultu siihen tulokseen, että Ståhlbergin valinta olisi saattanut nostaa uuden laittomuusaallon.<ref>Niinistö 2003, s. 10–137</ref><ref name="laine_pre">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.vapaamielistenklubi.fi/lapuanliike.htm#Presidentinvaalit_1931_ja_tilanteen_rauhoittuminen | Nimeke =Lapuanliike ja IKL 1929–1944: Presidentinvaalit 1931 ja tilanteen rauhoittuminen| Tekijä =Risto Laine | Selite = | Julkaisu =Vapaamielisten klubi | Ajankohta =28.11.2005 | Julkaisija =Risto Laine | Viitattu =4.5.2008 }}</ref>
 
Lapuanliikkeen kannatus laski nyt entisestään kun sen viimeinenkin laajasti kannatettu tavoite oli saavutettu. Liike kuitenkin keskittyi seuraavaan tavoitteeseensa sosiaalidemokratian kitkemiseen. Marraskuussa Lapuan Liike Ry:n perustamiskokouksessa se oli ottanut viralliseksi tavoitteekseen SDP:n lakkauttamisen. Sosiaalidemokratian hävittämistä perusteltiin sillä, että SDP oli äänestänyt tasavallan suojelulakia vastaan ja yrittänyt hidastaa kommunistilainsäädännön toimeenpanemista. Liikkeessä katsottiin, että kommunistit tai muut äärivasemmistolaiset olivat soluttautuneet ainoaan jäljelle jääneeseen vasemmistopuolueeseen ja oli tarpeellista hävittää koko vasemmisto. Ääriradikaalit suunnittelivat myös SDP:n kanssa yhteistyössä olleesta laillisuusrintamasta eroon pääsyä. Suomalaisten enemmistö ei kuitenkaan pitänyt sosiaalidemokraatteja uhkana. Lapuanliike hiljenikin seuraavaksi puoleksi vuodeksi.<ref>Niinistö 2003, s. 10–137</ref>
 
=== Syksy 1931–kevät 1932: Tilanteen kärjistyminen ja lapuanliikkeen loppu ===