Ero sivun ”Roland af Hällström” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tarkennus |
wf |
||
Rivi 30:
== Ura ==
Af Hällström toimi 1920-luvun lopussa ''[[Aamulehti|Aamulehden]]'' ja 1930-luvulla ''[[Elokuva-Aitta|Elokuva-Aitan]]'' kriitikkona. Vuonna 1936 hän julkaisi ensimmäisen Suomessa ilmestyneen elokuvan olemusta käsittelevän kirjan ''Filmi, aikamme kuva''. [[Väinö Mäkelä (opettaja)|Väinö Mäkelä]] tarjosi af Hällströmille tilaisuuden kokeilla taitojaan elokuvaohjaajana. Af Hällström ohjasi ensimmäisen elokuvansa ''[[Paimen, piika ja emäntä]]'' vuonna 1938.<ref>[http://urn.fi/URN:NBN:fi:sls-5093-1416928957699 Pekka Kaarninen: Roland af Hällström, Biografiskt lexikon för Finland]</ref> Seuraavaksi hän ohjasi [[Jäger-Filmi]]lle historiallisaiheisen elokuvan ''[[Simo Hurtta (elokuva)|Simo Hurtta]]'' (1940). [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana af Hällström toimi [[STT|STT:ssä]] [[Yleisradio]]n uutistenlukijana.<ref name=elonet/>
Af Hällströmin ura jatkui vuonna 1943 [[Teuvo Tulio]]n apulaisohjaajana elokuvassa ''[[Sellaisena kuin sinä minut halusit]]''. Hän siirtyi [[Fenno-Filmi|Oy Fenno-Filmin]] palvelukseen vuonna 1946 ja ohjasi yhtiölle kuusi elokuvaa. Af Hällströmin luottokuvaaja oli [[Esko Töyri]]. Merkittäviä ohjauksia Fenno-Filmillä olivat [[film noir]]-sävytteinen rikoselokuva ''[[Houkutuslintu (elokuva)|Houkutuslintu]]'' (1946) ja kohtalodraama ''[[Pikajuna pohjoiseen]]'' (1947), josta af Hällström palkittiin parhaan ohjauksen ja käsikirjoituksen [[Jussi (palkinto)|Jussi-patsaalla]].<ref name=elonet/>
Vuonna 1950 Fenno-Filmin tuotanto-osasto yhdistyi vastaavan [[Adams-Filmi]]n osaston kanssa [[Fennada-Filmi|Fennada-Filmi Oy:ksi]]. Af Hällström jatkoi uuden yhtiön pääohjaajana vuoteen 1956 asti, jolloin hän kuoli kirjaimellisesti työnsä ääreen. Fennadalle hän ehti ohjata yhteensä 11 elokuvaa, muun muassa ''[[Tukkijoella (vuoden 1951 elokuva)|Tukkijoella]]'' (1951), ''[[Noita palaa elämään (elokuva)|Noita palaa elämään]]'' (1952), ''[[Putkinotko (elokuva)|Putkinotko]]'' (1954) ja ''[[Ryysyrannan Jooseppi (elokuva)|Ryysyrannan Jooseppi]]'' (1955). Jälkimmäisestä af Hällström sai yhdessä [[Urpo Lauri]]n kanssa Jussi-patsaan parhaasta käsikirjoituksesta.<ref name=elonet/> [[Mika Waltari]]n näytelmään perustuva ''Noita palaa elämään'' sai myös kansainvälistä huomiota; alastonkohtaustensa ansiosta se myytiin [[Saksan liittotasavalta]]an sekä [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_123239 | Nimeke = "Noita palaa elämään" | Selite = Taustaa-osio | Julkaisu = Elonet | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Viitattu = 6.4.2020}}</ref>
Rivi 46:
*''[[Simo Hurtta (elokuva)|Simo Hurtta]]'' (1940)
*''[[Sellaisena kuin sinä minut halusit]]'' (1944, apulaisohjaaja)
*''[[Houkutuslintu (elokuva)|Houkutuslintu]]'' (1946)
*''[[Pikajuna pohjoiseen]]'' (1947)
*''[[Läpi usvan]]'' (1948)
| |||