Wikipedia

Ero sivun ”Roland af Hällström” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Navigaatiomallineen lisääminen
EmzQh (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
11 350 muokkausta
infoa ja viitteitä lisätty
Rivi 1:
{{Ohjaaja
{{Lähteetön}}
[[Tiedosto:Roland | afnimi = Hällström.jpg|thumb|220px|Roland af Hällström]]
| kuva = Roland af Hällström.jpg
'''Gustaf Gabriel Roland af Hällström''' ([[23. elokuuta]] [[1905]] [[Lempäälä]] – [[21. helmikuuta]] [[1956]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[elokuvaohjaaja]]. Käsikirjoittajana hän käytti salanimeä '''Viljo Hela'''.
| kuvankoko =
| kuvateksti =
| syntymäaika = [[23. elokuuta]] [[1905]]
| syntymäpaikka = [[Lempäälä]]
| aktiivisena = 1936–1956
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|23|8|1905|21|2|1956}}
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]
| oikea nimi = Gustaf Gabriel Roland af Hällström
| muut nimet = Viljo Hela
| ammatti = [[elokuvaohjaaja]]
| puoliso = [[Elvi Saarnio]]
| kotisivu =
| tunnetuimmat ohjaukset= ''[[Pikajuna pohjoiseen]]''<br />''[[Noita palaa elämään]]''<br />''[[Ryysyrannan Jooseppi (elokuva)|Ryysyrannan Jooseppi]]''
| imdb =
| elonet =
| palkinnot =
| ehdokkuudet =
}}
 
'''Gustaf Gabriel Roland af Hällström''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|23|8|1905|[[Lempäälä]]|21|2|1956|[[Helsinki]]}}) oli [[Suomi|suomalainen]] [[elokuvaohjaaja]], -[[elokuvakäsikirjoittaja|käsikirjoittaja]] ja [[journalisti]]. Hän ohjasi vuosina 1938–1956 kaikkiaan 21&nbsp;elokuvaa, joista useisiin laati myös käsikirjoituksen nimimerkillä Viljo Hela.
Roland af Hällströmin vanhemmat olivat arkkitehti [[Arthur af Hällström]] (1867–1933) ja Natalia Lovisa Karsten (1875–1951).<ref>{{Lehtiviite| Tekijä = Helenius, Kyllikki | Otsikko = Arkkitehti Arthur af Hällström | Julkaisu = Tammerkoski | Ajankohta = 1988 | Numero = 3 | Sivut = 13 | Osoite= | Kieli = }}</ref> Hän oli 1930-luvulla elokuva-arvostelijana ''[[Aamulehti|Aamulehdessä]]'' ja ''[[Elokuva-Aitta]]''-lehdessä sekä toimi myös teatteriohjaajana. Vuonna 1936 af Hällström julkaisi ensimmäisen Suomessa ilmestyneen elokuvaa käsitelleen kirjan ''Aikamme kuva'', ja ensimmäisen elokuvansa ''[[Paimen, piika ja emäntä]]'' hän ohjasi 1938.<ref>[http://urn.fi/URN:NBN:fi:sls-5093-1416928957699 Pekka Kaarninen: Roland af Hällström, Biografiskt lexikon för Finland]</ref>
 
== Perhetausta ==
Af Hällström oli [[Fenno-Filmi]]n ja [[Fennada-Filmi]]n pääohjaaja vuosina 1946–1956. Hän ohjasi uransa aikana 20 kokoillan elokuvaa, joista tunnetuimpia ovat ''[[Pikajuna pohjoiseen]]'' (1947), ''[[Läpi usvan]]'' (1948), ''[[Tukkijoella (vuoden 1951 elokuva)|Tukkijoella]]'' (1951), ''[[Noita palaa elämään (elokuva)|Noita palaa elämään]]'' (1952), ''[[Putkinotko (elokuva)|Putkinotko]]'' (1954) ja ''[[Ryysyrannan Jooseppi (elokuva)|Ryysyrannan Jooseppi]]'' (1955).
 
Roland af Hällströmin vanhemmat olivat arkkitehti [[Arthur af Hällström]] (1867–1933) ja Natalia Lovisa Karsten (1875–1951).<ref>{{Lehtiviite| Tekijä = Helenius, Kyllikki | Otsikko = Arkkitehti Arthur af Hällström | Julkaisu = Tammerkoski | Ajankohta = 1988 | Numero = 3 | Sivut = 13 | Osoite= | Kieli = }}</ref> Hänen vanhempi veljensä [[Raoul af Hällström]] oli kulttuuritoimittaja, kriitikko ja teatterinjohtaja.<ref name=elonet>{{Verkkoviite | Osoite = https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=author2_id_str_mv%3Akavi.elonet_henkilo_107884 | Nimeke = "Roland af Hällström" | Tekijä = Uusitalo, Kari | Julkaisu = Elonet | Ajankohta = | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Viitattu = 6.4.2020}}</ref> He kuuluivat suomalaiseen [[af Hällström]]in aatelissukuun.
Af Hällström kuoli [[Sydäninfarkti|sydänkohtaukseen]] vuonna 1956 kesken ''[[Lain mukaan]]'' -elokuvan kuvausten. Elokuva esitettiin seuraavana vuonna [[Moskovan elokuvajuhlat|Moskovan filmijuhlilla]]{{Selvennä|Moskovan festivaali alkoi vasta 1959}}, ja se sai huomiota. Huonon tiedonkulun vuoksi Moskovassa pahoiteltiin, kuinka nuori ohjaajalupaus oli kuollut ennen kuin tämän ura oli päässyt kunnolla alkuun – Hällström oli kuollessaan 50-vuotias.
 
Af Hällströmin veli [[Raoul af Hällström|Raoul]] tunnettiin teatteriarvostelijana. Af Hällström oli naimisissa näyttelijä [[Elvi Saarnio]]n kanssa. Ohjaaja [[Arto af Hällström]] on heidän poikansa. He kuuluvat suomalaiseen aatelissukuun [[af Hällström]].
 
== Ura ==
 
Af Hällström toimi 1920-luvun lopussa ''[[Aamulehti|Aamulehden]]'' ja 1930-luvulla ''[[Elokuva-Aitta|Elokuva-Aitan]]'' kriitikkona. Vuonna 1936 hän julkaisi ensimmäisen Suomessa ilmestyneen elokuvan olemusta käsittelevän kirjan ''Filmi, aikamme kuva''. [[Väinö Mäkelä]] tarjosi af Hällströmille tilaisuuden kokeilla taitojaan elokuvaohjaajana. Af Hällström ohjasi ensimmäisen elokuvansa ''[[Paimen, piika ja emäntä]]'' vuonna 1938.<ref>[http://urn.fi/URN:NBN:fi:sls-5093-1416928957699 Pekka Kaarninen: Roland af Hällström, Biografiskt lexikon för Finland]</ref> Seuraavaksi hän ohjasi [[Jäger-Filmi]]lle historiallisaiheisen elokuvan ''[[Simo Hurtta (elokuva)|Simo Hurtta]]'' (1940). [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana af Hällström toimi [[STT|STT:ssä]] [[Yleisradio]]n uutistenlukijana.<ref name=elonet/>
 
Af Hällströmin ura jatkui vuonna 1943 [[Teuvo Tulio]]n apulaisohjaajana elokuvassa ''[[Sellaisena kuin sinä minut halusit]]''. Hän siirtyi [[Fenno-Filmi|Oy Fenno-Filmin]] palvelukseen vuonna 1946 ja ohjasi yhtiölle kuusi elokuvaa. Af Hällströmin luottokuvaaja oli [[Esko Töyri]]. Merkittäviä ohjauksia Fenno-Filmillä olivat [[film noir]]-sävytteinen rikoselokuva ''[[Houkutuslintu]]'' (1946) ja kohtalodraama ''[[Pikajuna pohjoiseen]]'' (1947), josta af Hällström palkittiin parhaan ohjauksen ja käsikirjoituksen [[Jussi (palkinto)|Jussi-patsaalla]].<ref name=elonet/>
 
Vuonna 1950 Fenno-Filmin tuotanto-osasto yhdistyi vastaavan [[Adams-Filmi]]n osaston kanssa [[Fennada-Filmi|Fennada Filmi Oy:ksi]]. Af Hällström oli jatkoi uuden yhtiön pääohjaajana vuoteen 1956 asti, jolloin hän kuoli kirjaimellisesti työnsä ääreen. Fennadalle hän ehti ohjata yhteensä 11&nbsp;elokuvaa, muun muassa ''[[Tukkijoella (vuoden 1951 elokuva)|Tukkijoella]]'' (1951), ''[[Noita palaa elämään (elokuva)|Noita palaa elämään]]'' (1952), ''[[Putkinotko (elokuva)|Putkinotko]]'' (1954) ja ''[[Ryysyrannan Jooseppi (elokuva)|Ryysyrannan Jooseppi]]'' (1955). Jälkimmäisestä af Hällström sai yhdessä [[Urpo Lauri]]n kanssa Jussi-patsaan parhaasta käsikirjoituksesta.<ref name=elonet/> [[Mika Waltari]]n näytelmään perustuva ''Noita palaa elämään'' sai myös kansainvälistä huomiota; alastonkohtaustensa ansiosta se myytiin [[Saksan liittotasavalta]]an sekä [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_123239 | Nimeke = "Noita palaa elämään" | Selite = Taustaa-osio | Julkaisu = Elonet | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Viitattu = 6.4.2020}}</ref>
 
Af Hällströmin omimmiksi aiheiksi valikoituivat klassikkokirjailijoiden, kuten [[Teuvo Pakkala]]n, Mika Waltarin, [[Ilmari Kianto|Ilmari Kiannon]] ja [[Minna Canth]]in tekstien pohjalta tehdyt filmatisoinnit. Hän osallistui useimpien elokuviensa käsikirjoitustyöhön käyttäen Viljo Hela-nimimerkkiä. Kuvauspaikalla af Hällström tunnettiin voimakastahtoisena ja persoonallisena ohjaajana. [[Aarre Elo]]n mukaan hänen ”massiivinen, lihavahko olemuksensa ja viuhova kävelytyyli saivat kummasti vipinää aikaan kuvausporukassa”.<ref name=elonet/>
 
== Kuolema ==
 
Af Hällström kuoli [[Sydäninfarkti|sydänkohtaukseen]] 21.&nbsp;helmikuuta 1956 Fennadan studiossa ''[[Lain mukaan]]'' -elokuvan kuvauspaikalla. Hänen kuluttava elämäntapansa vaikutti varhaiseen kuolemaan.<ref name=elonet/> Kun ''Ryysyrannan Jooseppi'' sai muistopalkinnon [[Karlovy Vary]]ssa kesällä 1956, huonon tiedonkulun vuoksi af Hällström oli ymmärretty nuoreksi ohjaajalupaukseksi – hän oli kuollessaan 50-vuotias.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_124683 | Nimeke = "Ryysyrannan Jooseppi" | Selite = Taustaa-osio | Julkaisu = Elonet | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Viitattu = 6.4.2020}}</ref>
 
== Kirjallista tuotantoa ==
* ''Filmi-, aikamme kuviakuva. Filmin historiaa, olemusta ja tehtäviä''. Ihminen ja maailma, Gummeruksen tietosarja n:o 2. Gummerus 1936.
* ''Seuranäyttämöiden opas. Ohjeita seuranäytelmien valitsijoille ja näyttelijöille''. Gummerus 1938.
 
Rivi 26 ⟶ 58:
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Elonet-h|id=he2b8s|nimi=Roland af Hällström}}
* {{IMDb-h|id=0405509|nimi=Roland af Hällström}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Roland_af_Hällström”