Ero sivun ”Slovakian tasavalta (1939–1945)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
vaihdettu lukujen järjestys |
||
Rivi 61:
Maaliskuussa 1939 Saksa [[Tšekkoslovakian miehitys (1939)|miehitti]] Tšekko-Slovakian haltuun jääneet Böömin ja Määrin ja kehotti Slovakiaa julistautumaan itsenäiseksi. Saksa piti kuitenkin Slovakian vahvassa vaikutuksessaan. [[Adolf Hitler]] kutsui [[Jozef Tiso]]n [[Berliini]]in 13. maaliskuuta 1939 ja suostutteli tämän julistamaan Slovakian itsenäiseksi. Samaan aikaan Hitler hyväksyi Unkarin vaatimukset Slovakian itäosiin, niin sanottuun [[Rutenia|Karpato-Rutenia]]an. 15. maaliskuuta 1939 Unkari miehitti koko 13 000 km²:n Rutenian, jonka väestö oli enimmäkseen [[ruteenit|ruteeneja]].
==Sisäpolitiikka==▼
[[Tiedosto:Slovak Republic 1939 45 Administrative Map.png|pienoiskuva|Hallinnollinen jako]]▼
Maassa vallitsi yksipuoluejärjestelmä ja johtajaperiaate. Presidentti Josef Tiso halusi maan olevan sisäisesti vakaa, kansallinen, uskonnollinen ja korporatiivisesti ohjattu. Pääministeri [[Vojtech Tuka]] ja [[sisäasiainministeri]] [[Alexander Mach]] halusivat maasta [[kansallissosialismi|kansallissosialistisemman]] ja Saksa halusi sen olevan Saksan talouteen integroitu mallivaltio. Presidenttiä kannattava puoli voitti syventämällä johtajaperiaatetta ja ottamalla tiukemman kannan Slovakian juutalaisiin, joita oli 90 000 eli noin 4 % väestöstä. Saksan malliin heiltä poistettiin ensin taloudelliset oikeudet ja sitten kansalaisoikeudet ja lopulta 58 000 Slovakian juutalaista lähetettiin saksalaisille keskitysleireille 1942. Syyskuussa 1944 siirrettiin tai surmattiin 13 000 Slovakian juutalaista.▼
Vuoden 1943 lopulla [[Slovakian kansallisneuvosto]]ksi järjestäytyi oppositio, jossa oli monta suuntausta. Tavoitteena oli syrjäyttää epädemokraattinen hallinto ja tukea [[Tšekkoslovakia]]n uudelleen perustamista, mutta siten, että slovakeilla olisi tšekkeihin nähden tasa-arvoinen asema. Slovakian kansallisneuvosto valmisteli kapinan 29. elokuuta 1944, joka kattoi 2/3 Slovakian pinta-alasta ja noin 1 700 000 ihmisen asuinalueen. Slovakian kansallisneuvosto julisti Tšekkoslovakian uudelleen perustetuksi ja toimi toimeenpanevana ja päättävänä organisaationa. Kapinaan osallistui 60 000 Slovakian armeijan sotilasta ja 18 000 partisaania, jotka kykenivät taistelemaan kaksi kuukautta. Joukkojen rippeet taistelivat pieninä osastoina toisen maailmansodan loppuun.<ref name="mzv.sk"/>▼
Taloudellisesti Slovakia kärsi toisen maailmansodan ajan verrattain vähän syksyyn 1944 saakka, koska Saksan sodankäynti piti talouselämän liikkeellä eikä työttömyyttä ollut.<ref name="mzv.sk"/>▼
==Sotatoimet==
Slovakian tasavalta osallistui Saksan 1. syyskuuta 1939 aloittamaan [[Puolan offensiivi|hyökkäykseen Puolaa vastaan]], johon [[Neuvostoliitto]] liittyi 17. syyskuuta 1939 oman ilmoituksensa mukaan suojellakseen slaaveja (valkovenäläisiä ja ukrainalaisia). ⇒ [[Slovakian tasavallan hyökkäys Puolaan 1939]]
Rivi 69 ⟶ 76:
Lisäksi Slovakia julisti Saksan tapaan joulukuussa sodan [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneelle kuningaskunnalle]] ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloille]]. Näin ollen [[liittoutuneet]] ilmoittivat sodanpäämääräkseen [[Tšekkoslovakia]]n palauttamisen, jolloin itsenäiselle Slovakian valtiolle Saksan hävittyä toisen maailmansodan ei ollut edellytyksiä länsiliittoutuneiden eikä Neuvostoliiton kannattamana.
▲==Sisäpolitiikka==
▲[[Tiedosto:Slovak Republic 1939 45 Administrative Map.png|pienoiskuva|Hallinnollinen jako]]
▲Maassa vallitsi yksipuoluejärjestelmä ja johtajaperiaate. Presidentti Josef Tiso halusi maan olevan sisäisesti vakaa, kansallinen, uskonnollinen ja korporatiivisesti ohjattu. Pääministeri [[Vojtech Tuka]] ja [[sisäasiainministeri]] [[Alexander Mach]] halusivat maasta [[kansallissosialismi|kansallissosialistisemman]] ja Saksa halusi sen olevan Saksan talouteen integroitu mallivaltio. Presidenttiä kannattava puoli voitti syventämällä johtajaperiaatetta ja ottamalla tiukemman kannan Slovakian juutalaisiin, joita oli 90 000 eli noin 4 % väestöstä. Saksan malliin heiltä poistettiin ensin taloudelliset oikeudet ja sitten kansalaisoikeudet ja lopulta 58 000 Slovakian juutalaista lähetettiin saksalaisille keskitysleireille 1942. Syyskuussa 1944 siirrettiin tai surmattiin 13 000 Slovakian juutalaista.
▲Vuoden 1943 lopulla [[Slovakian kansallisneuvosto]]ksi järjestäytyi oppositio, jossa oli monta suuntausta. Tavoitteena oli syrjäyttää epädemokraattinen hallinto ja tukea [[Tšekkoslovakia]]n uudelleen perustamista, mutta siten, että slovakeilla olisi tšekkeihin nähden tasa-arvoinen asema. Slovakian kansallisneuvosto valmisteli kapinan 29. elokuuta 1944, joka kattoi 2/3 Slovakian pinta-alasta ja noin 1 700 000 ihmisen asuinalueen. Slovakian kansallisneuvosto julisti Tšekkoslovakian uudelleen perustetuksi ja toimi toimeenpanevana ja päättävänä organisaationa. Kapinaan osallistui 60 000 Slovakian armeijan sotilasta ja 18 000 partisaania, jotka kykenivät taistelemaan kaksi kuukautta. Joukkojen rippeet taistelivat pieninä osastoina toisen maailmansodan loppuun.<ref name="mzv.sk"/>
▲Taloudellisesti Slovakia kärsi toisen maailmansodan ajan verrattain vähän syksyyn 1944 saakka, koska Saksan sodankäynti piti talouselämän liikkeellä eikä työttömyyttä ollut.<ref name="mzv.sk"/>
==Aluemuutokset==
| |||