Ero sivun ”Antiikin Rooman tekniikka” versioiden välillä

moro kaikki mää oon pertti Roomalaisten akveduktit olivat sillan kaltaisia vesijohtoja, useiden kilometrien pituisia, kaksi metriä kilometriä kohti laskevia rakennelmia, jotka toivat kaupunkeihin puhdasta vettä vuoristolähteistä, joista ja järvistä. Kaikkiaan vesijohtoja oli valtakunnassa noin 500 kilometriä, ja suurimmat akveduktit kuljettivat vuorokaudessa 190&nbsp;000 kuutiometriä vettä. Tavallisesti vesi kulki maan pinnalle tai maan alle muuratuissa kouruissa, mutta paikoitellen akveduktit olivat jopa kolmikerroksisia rakennelmia, joita kannattelivat kivestä muuratut kaaret. [[Betoni]] oli akveduktien tärkein rakennusmateriaali. Jotkin roomalaisten vesijohtotyöt olivat käytössä vielä 1800-luvulla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Christensen, Else & Moll, Jakob & Mosbech, Hakon | Nimeke = Rooma – antiikin suurvalta | Vuosi = 2011 | Sivu = 92–93 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bonnier | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-82-535-3200-4 }}</ref>