Ero sivun ”Aarne Saarinen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 35:
Koko Saarisen puheenjohtajakautta leimasivat SKP:n enemmistön ja vähemmistön väliset riidat. Saarinen pyrki pitämään puolueensa irrallaan [[NKP]]:n käskyvallasta ja ajamaan riippumatonta, kansallista ja rauhanomaista kommunismia. [[Varsovan liitto|Varsovan liiton]] suorittama [[Tšekkoslovakia]]n miehitys ([[1968]]) sai Saarisen SKP:lta julkisen tuomion ja puolueen maltillinen enemmistö asettui puheenjohtajansa taakse. [[Taisto Sinisalo]]n johtama puolueen oppositio sen sijaan tuki miehitystä varauksetta. SKP:n enemmistöläisten lisäksi myöskään [[Ele Alenius|Ele Aleniuksen]] johtama [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]] ei tukenut Varsovan liiton maiden (Romaniaa lukuun ottamatta) tekemää miehitystä.
Vuonna [[1969]] SKP oli lähellä hajoamista, kunnes Saarinen taipui sopimukseen [[oppositio]]n kanssa [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] uhattua puolue- ja valtiosuhteiden katkaisemisella. Ylimääräisessä edustajakokouksessa [[1970]] tehdyssä ns. osapuolisopimuksessa oppositio sai kiintiöpaikat SKP:n johtoon ja puolue pysyi muodollisesti yhtenäisenä. Saarisen puheenjohtajakautta luonnehti yritys tasoitella enemmistön ja [[taistolaisuus|taistolaisiksi]] 1970-luvun alussa nimetyn vähemmistön mielipide-eroja, mitä hän myöhemmin luonnehti taisteluksi tuulimyllyjä vastaan.
Kun poliittisiin piireihin levisi 1980-luvun alussa tietoja presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] kunnon heikkenemisestä, [[Koiviston II hallitus|Koiviston hallituksen]] ulkoministeri [[Paavo Väyrynen]] yritti saada Saariselta lupausta SKDL:n tuesta [[Ahti Karjalainen|Ahti Karjalaisen]] presidenttiehdokkuudelle. Saarinen kuitenkin kieltäytyi tästä jyrkästi toisaalta siksi, että Karjalaisen [[alkoholismi|alkoholiongelma]] oli yleisesti tiedossa, toisaalta siksi, että SKDL joka tapauksessa aikoi asettaa seuraavaan presidentinvaaliin oman ehdokkaansa.<ref>Saarinen: ''Suomalaisen kommunistin kokemuksia'', s. 176–177.</ref>
Vuoden [[1981]] lopussa, kun [[Urho Kekkonen|presidentti Kekkosen]] pitkä kausi oli selkeästi jo loppumassa, Saarista ehdotettiin [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]:n presidenttiehdokkaaksi; hän kieltäytyi jyrkästi ja antoi tukensa [[Kalevi Kivistö]]n ehdokkuudelle. Kun [[Suomen presidentinvaali 1982|1982 presidentinvaaleissa]] jo valitsijamiesvaalien tuloksen perusteella tuli selväksi, että [[Mauno Koivisto]] voittaisi, Saarinen käski väkensä äänestää tätä jo ensimmäisellä kierroksella. [[Taisto Sinisalo]]n johtama vähemmistö kieltäytyi, ja SKDL:n 32:sta valitsijamiehestä 11 äänesti Kalevi Kivistöä, koska hänen hyväkseen oli tehty vaalityötä.
| |||