Ero sivun ”Aarne Saarinen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 25:
Aarne Saarinen syntyi [[Degerby]]n pitäjässä (nyk. [[Inkoo]]) [[ruotsin kieli|ruotsinkielisellä]] [[Uusimaa|Uudellamaalla]] [[1913]]. Hänen isänsä, kivenhakkaaja Armas Saarinen oli räätälin poika [[Nakkila]]sta [[Satakunnan maakunta|Satakunnasta]] ja hänen äitinsä Maria Tomminen oli kotoisin [[Kirvu]]sta [[Etelä-Karjala]]sta. Perhe asui Aarnen lapsuudessa jonkin aikaa [[Säkkijärvi|Säkkijärvellä]]. Armas Saarinen taisteli [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] [[1918]] [[punakaarti|punaisten]] puolella [[Antrea]]n rintamalla ja istui sodan jälkeen vankileirillä.<ref>Aarne Saarinen:''Suomelaisen kommunistin kokemuksia'', s. 14–15. Helsinki: Tammi, 1984.</ref> Aarne Saarinen ryhtyi isänsä jalanjäljissä kivityömieheksi. Saarisen perhe muutti [[Helsinki]]in [[1927]] isä Saarisen saadessa töitä [[eduskuntatalo]]n rakennushankkeesta. Aarne avioitui Helmi Ahon kanssa [[1933]] ja perheeseen syntyi myöhemmin kolme lasta. Saarinen liittyi [[Rakennustyöläisten liitto]]on [[1934]] edeten neljä vuotta myöhemmin Helsingin kivityöntekijäin ammattiosaston sihteeriksi. Saarinen kuului tuolloin [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Sosialidemokraattiseen puolueeseen]] (SDP).
Asevelvollisuutensa Saarinen [[Suomen valkoinen kaarti|Suomen valkoisessa kaartissa]] ollessaan jo aviomies ja yhden lapsen isä. Pääosan tästä ajasta hän palveli kirjurina. Saarisen asevelvollisuusaikana sattui suuren kohun herättänyt luutnantti [[Vilho Pentikäinen|Vilho Pentikäisen]] loikkaus Neuvostoliittoon, ja myös Saarinen joutui mukaan tapauksen selvittelyyn. Sodassa Saarinen taisteli kuulussa helsinkiläisessä [[Ässärykmentti|Ässärykmentissä]]; hän kohosi [[kersantti|kersantiksi]]. Jatkosodassa Saarinen palveli pääasiassa rykmentin talousaliupseerina.<ref>Saarinen: ''Suomalaisen kommunistin kokemuksia'', s. 18–19.</ref>
=== Ura vauhtiin SKP:ssa ===
| |||