Ero sivun ”Margareta Momma” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 40:
== Ura ==
Momma kirjoitti suositun, ruotsinkielisen esseelehden ''[http://runeberg.org/argiskugga/ Samtal emellan Argi Skugga och en obekant Fruentimbers Skugga]'' eli ''Samtal'', jonka 10 eri numeroa julkaistiin valtiopäivien yhteydessä vuosina 1738–1739. ''Samtal'' herätti suurta huomiota silloin Ruotsissa, mutta oman elämänsä aikana sen kirjoittaja eli nimettömänä ja tuntemattomana. Myöhemmin paljastui, että sen oli kirjoittanut Momma ja tästä teoksesta häntä parhaiten tunnetaan. [[Esseelehti|Esseelehdet]] olivat uusia tiedotusvälinemuotoja senaikaisessa Euroopassa, ja hänen esseelehtensä oli niistä ensimmäisiä Ruotsissa. Muita vastaavia ruotsalaisia esseelehtiä siitä ajasta on mm. ''Skuggan Af den döda Argus'', ''Samtal, I Dödas Rijke, Emellan Den Sedo-Lärande Mercurius'' ja ''Den Swänska Argus.'' Momman esseelehti on todennäköisesti saanut näistä vaikutteita.
''Samtal''-esseelehti käsitteli ulkopolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, moraaleja ja itsenäisyyttä, [[Valistus|valaistumisen]] aiheita sekä muita ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Jokainen numero on kirjoitettu fiktiivisen [[Argumentatiivinen keskustelu|argumentatiivisen keskustelun]] muodossa kahden kuvitteellisen hahmon välissä: miespuolisen ''Argi skugga'' (''Argin'' varjo) ja naispuolisen ''Fruentimbers skugga'' (Naisen varjo) välissä. Toisinaan keskusteluun osallistuvat muut hahmot kuten ''Muselmanen'' (Muslimi) ja ''Philosophen'' (Filosofi). Usein esitettiin kritiikkiä katolisen kirkon vastaan valaistumisen näkökulmasta. Tällaista kritiikkiä oli yleistä Alankomaissa, mutta ei Ruotsissa. Esseen keskusteluissa edistettiin [[Sananvapaus|sananvapautta]] ja [[Uskonnonvapaus|uskonnonvapautta]], kehotettiin kääntämään tekstejä ruotsin kielelle eikä vain yliopistoissa käytössä oleville kielille, jotta tieto levisi useammalle ihmiselle sekä todettiin, että naisten tulisi myös saada korkea-asteen koulutusta ja osallistua julkiseen keskusteluun. Lukijoilta tuli palautetta, joissa he arvostelivat filosofiaa käsittelevää naista, ja Momma satirisoi tätä palautetta lehdessä. ''Samtal''iin vaikuttivat voimakkaasti Manner-Euroopan valaistumisen ideat ja sitä pidettiin radikaalina ja progressiivisena, minkä takia se oli ristiriidassa silloisten sensuurilakien kanssa. Sensuuri ei kuitenkaan kieltänyt sitä ja lehti lopetettiin tuntemattomista syistä vain kymmenen numeron jälkeen vuonna 1739, vaikka uusia aiheita oli suunnitteilla.
Rivi 46:
1700-luvun [[Vapauden aika|vapauden]] ja [[Ruotsin historia#Vapauden aika ja kustavilainen aika|kustavilaisen aikoina]] Ruotsissa oli useita julkaisuja, joita naiset kirjoittivat ja toimittivat tai joita kirjoitettiin naisia varten. Näissä julkaisuissa paitsi käsiteltiin [[Valistus|valaistumisen aikakauden]] yleisempiä aiheita, niissä myös keskusteltiin ja kyseenalaistettiin naisten oikeuksia ja asemaa yhteiskunnassa usein esseinä, kirjeinä ja kuvitteellisina keskusteluina. Momma oli todennäköisesti ensimmäinen, joka rupesi julkaisemaan tällaisia<!-- Ruotsissa vai koko Euroopassa vai missä? -->. Suurin osa 1700-luvun Ruotsin naistoimittajista ja kirjailijoista kirjoitti salanimellä (yleensä ranskankielisellä nimellä), minkä takia heidän oikea nimensä on harvoin tiedossa. Tässäkin suhteessa Momma poikkeaa valtavirrasta, koska tiedämme hänen olleen Ruotsin ensimmäisiä naistoimittajia.
On myös tullut ilmi, että Momma toimitti ranskankielistä lehtiä ''Stockholm Gazette'' vuosina 1742–1752. Vuonna 1772 hän
== Mommapriset ==
| |||