Ero sivun ”Baijerin perimyssota” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 12:
Sodan ollessa käynnissä aloitti Maria Teresia rauhantunnustelut lopettaakseen mielestään tarpeettoman sodan. Hän lähetti ministerinsä von Kaunitzin salaisiin neuvotteluihin. Fredrik Suuri veti suurimman osan joukoistaan kotiin, samoin Joosef II. Äitinsä salaisia neuvotteluja ja äkillistä rauhansolmimista Joosef II piti nöyryytyksenä. <ref> Friedell, E: Uuden ajan kulttuurihistoria, WSOY, kirjapainoyksikkö, Juva 1999, s.333 </ref>
Rauhansopimuksessa Itävalta sai itselleen vain pienen [[Innviertel]]in alueen. Saksille myönnettiin rahallinen korvaus sen armeijan ylläpitämisestä ja Fredrik Suuren vaatimus [[Ansbach]]iin myönnettiin oikeutetuksi. Rauhaa valvomaan asetettiin Ranska ja Venäjä. Kumpikin osapuoli menetti sodassa 10 000 miestä, lähinnä nälkään ja sairauksiin. Sotaan osallistuneet kertoivat myöhemmin, että heidän aikansa meni lähinnä ruoan etsimiseen. Kansan parissa sota sai nimen "perunasota".<ref> runeberg.org/nfbb/0383.html </ref>
== Seuraukset ==
Baijerin perimyssotaa on pidetty viimeisenä vanhan tyylin eurooppalaisena konfliktina, missä armeijat taistelevat toisiaan vastaan ja diplomaatit vehkeleivät kulissien takana yrittäen ratkoa kuninkaallisten aiheuttamia ongelmia. Samaan aikaan ovat kuriirit kiirehtineet pääkaupungista toiseen vieden uusia ohjeita neuvotteluihin. Vaikka sota oli melko lyhyt se maksoi paljon sekä rahassa että ihmishengissä. Itävaltalaisten ja saksalaisten historioitsijoiden mukaan kyseessä on melkeinpä parodia 1700-luvun sodista.
| |||