Ero sivun ”Alankomaat” versioiden välillä

{{lupaavaLupaava}}

| motto = Je Maintiendrai <br> ({{kK-fi|Minä tulen ylläpitämään}})

| väkiluku = {{Luku|16730632}}<ref name="STATLI" />

| sijainti = [[Tiedosto:EU-Netherlands.svg|300px250px|Alankomaat]] <br> [[Tiedosto:BES islands location map.svg|300px250px|Alankomaiden Karibian alueiden sijainti]]

'''Alankomaat''' eli '''Hollanti'''<ref name=ekso>{{Verkkoviite | Osoite = http://kaino.kotus.fi/eksonyymit/index.php?a=listaus&hakunimi=Alankomaat | Nimeke = Eksonyymit | Selite = Kotuksen ulkomaisten paikannimien tietokanta; haku sanalla Alankomaat tai Hollanti | Ajankohta = 16.4.2019 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 3.12.2019 }}</ref> ({{kK-nl|Nederland}}) on valtio läntisessä [[Eurooppa|Euroopassa]]. Yhdessä [[Curaçao]]n, [[Sint Maarten (Alankomaat)|Sint Maarten]]in ja [[Aruba]]n kanssa se muodostaa [[Alankomaiden kuningaskunta|Alankomaiden kuningaskunnan]]. Maa on yksi [[Euroopan unioni]]n perustajavaltioista. Belgian ja Luxemburgin kanssa se muodostaa niin sanotun [[Benelux-maat|Benelux-maiden]] alueen.

Alankomaat rajoittuu idässä [[Saksa]]an, etelässä [[Belgia]]an ja pohjoisessa sekä lännessä [[Pohjanmeri|Pohjanmereen]]. Lisäksi Alankomailla on maarajaa myös [[Ranska]]n kanssa [[Karibianmeri|Karibianmerellä]] sijaitsevalla Saint-Martinin saarella. Pinta-ala on {{Luku|41526|neliökilometriä}}, ja väkiluku oli marraskuun 2009 alussa {{Luku|16564029}}.<ref name="STATLI">{{Verkkoviite | Osoite = http://statline.cbs.nl/StatWeb/publication/?VW=T&DM=SLNL&PA=71090ned&D1=a&D2=0&D3=0&D4=0&D5=0&D6=a&HD=091201-1451&HDR=T,G3,G1,G2&STB=G4,G5 | Nimeke = Alankomaiden väkiluku 1.11.2009 | Tekijä = Centraal Bureau voor de Statistiek (Alankomaiden tilastokeskus) | Viitattu = 1.12.2009 | Kieli = {{nl}} }}</ref> Alankomaiden pääkaupunki on [[Amsterdam]], mutta hallitus sijaitsee [[Haag]]issa, joka on asukasluvultaan maan kolmanneksi suurin kaupunki. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, [[Rotterdam]]issa, on Euroopan suurin satama. Maan neljänneksi suurin kaupunki on [[Utrecht]]. Maan tiheimmin asuttua aluetta (Amsterdamin, Rotterdamin, Haagin ja Utrechtin kaupungit sekä niiden ympäristö) kutsutaan [[Randstad]]iksi.

Maantieteellisesti Alankomaat on ainutlaatuinen valtio maailmassa, sillä suuri osa siitä sijaitsee [[merenpinnan taso]]n alapuolella. Maapinta-alasta noin {{Luku|20|&nbsp;prosenttia}} sijaitsee ja {{Luku|21|&nbsp;prosenttia}} väestöstä asuu merenpinnan tason alapuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cbs.nl/NR/rdonlyres/D2CE63F9-D210-4006-B68B-98BE079EA9B6/0/2008c167pub.pdf | Nimeke = Milieurekeningen 2008 | Tekijä = Centraal Bureau voor de Statistiek (Alankomaiden tilastokeskus) | Viitattu = 28.7.2010 | Kieli = {{nl}} }}</ref> Noin {{Luku|50|&nbsp;prosenttia}} maapinta-alasta sijaitsee enintään metrin merenpinnan tason yläpuolella.

Alankomaita kutsutaan myös usein nimellä Hollanti, joka varsinaisesti tarkoittaa kahta [[Hollanti (maakunta)|Hollannin]] maakuntaa, [[Etelä-Hollanti|Etelä-]] ja [[Pohjois-Hollanti]]a, jotka kuuluvat maan kahteentoista maakuntaan. [[Kotimaisten kielten keskus|Kotimaisten kielten keskuksen]] ohjeiden mukaan Hollanti on suomen kielessä käytössä oleva nimitys samaan tapaan kuin Alankomaat. Alankomaiden kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten keskuksen mukaan nimellä alankomaalainen tai hollantilainen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160617095144/https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/paikannimijulkaisut/maat_paakaupungit_ja_kansalaisuudet/a_e | Nimeke = Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet | Tekijä = | Selite = arkistolinkki | Julkaisu = Kotus | Ajankohta = | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 1.6.2016}}</ref> Vuodesta 2020 lähtien Alankomaat itse kutsuu maataan virallisesti vain Alankomaiksi, Hollanti-nimi jää pois.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rantapallo.fi/kulttuuri-nahtavyydet/miksi-alankomaat-tunnetaan-paremmin-hollantina-tassa-syy-nimisotkuun/|nimeke=Miksi Alankomaat tunnetaan paremmin Hollantina? Tässä syy nimisotkuun|julkaisu=Rantapallo|viitattu=2020-02-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

[[Tiedosto:Satellite image of the Netherlands in May 2000.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|upright|Alankomaat satelliittikuvassa toukokuussa 2000.]]

[[Tiedosto:Afsluitdijk 1031.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|35 kilometriä pitkä, aikanaan [[Zuiderzee]]n erottanut [[Afsluitdijk]].]]

Pohjanmeren vuoden 1953 [[Pohjanmeren tulva 1953|tulvakatastrofin]] jälkeen kehitettiin mittava patoamissuunnitelma [[Deltawerken]] Zeelandin suistoalueen tulvariskin vähentämiseksi. Työt käynnistettiin 1958, ja ne saatiin suurelta osin päätökseen vuonna 2002. Työmaa oli valtaisa, ensisijaisia ulompia penkereitä kohotettiin 3&nbsp;000&nbsp;{{Luku|3000|kilometrin}} sekä toissijaisia 10&nbsp;000&nbsp;kilometrin matkalta. Uusien riskinhallintamenetelmien kehittämisen jälkeen on penkereitä vahvistettu uudelleen. Deltawerken on yksi suurimmista ihmiskunnan tekemistä rakennelmista.<ref>{{Verkkoviite|viitattu=1.6.2016| kieli = {{en}} |Osoite=http://www.holland.com/global/tourism/article/delta-works.htm|Nimeke=Delta Works|Julkaisu=Official Site of Holland}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.deltawerken.com/English/10.html?setlanguage=en | Nimeke = Delta Works Online | Julkaisija = Deltawerken | Viitattu = 1.6.2016 | Kieli = {{Kielisymbolit|en|es|nl||fr|de}} }}</ref>

Maan jakaa kahteen pääosaan kolme jokea: [[Rein]] ({{kK-nl|Rijn}}), [[Waal]] ja [[Maas]]. Alankomaiden lounaisosa on itse asiassa yksi iso jokien suistoalue.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.inghist.nl/overview/history/en/1953,1953.html| Nimeke = Flood disaster / The Dutch struggle against the waters (1953) | Julkaisu = History of the Netherlands | Julkaisija = Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis | Kieli = {{en}} | Viitattu = 13.3.2011}}</ref>

Alankomaiden vanhimmat kivet ovat peräisin [[kivihiilikausi|kivihiilikaudelta]]. [[Slochteren]]in alueella kivihiilikauden kerrostuman pintakerros on [[hiekkakivi|hiekkakiveä]]. Alue tunnetaan [[maakaasu]]esiintymistään. [[Permikausi|Permikauden]] loppupuolella Alankomaiden pohjoisosiin muodostui suuria [[vuorisuola]]esiintymiä.<ref name="DWG">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.deltawerken.com/Geology-of-the-Netherlands/112.html | Nimeke = Geology of the Netherlands | Julkaisija = Deltawerken | Viitattu = 1.6.2016 | Kieli = {{Kielisymbolit|en|es|nl||fr|de}} }}</ref>

Alankomaita hallitsee [[meri-ilmasto]]. Maa on enimmäkseen tasaista, ja joet ja kanavat tuovat kosteutta ja tasaavat lämpötiloja. Niinpä ilmastolliset erot ovat pieniä. Rannikolla on leudompaa kuin sisämaassa. Esimerkiksi [[Vlissingen]]issä vuoden kylmimmän kuukauden, helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on {{Luku|1,7|&nbsp;astetta}}, ja lämpimimmän kuukauden elokuun keskimääräinen ylin {{Luku|21,3|&nbsp;astetta}}. Sadetta saadaan kuukausittain {{Nowrap|40–80|millimetriä}}, mutta kesällä sadepäiviä on vähemmän ja sade silloin rankempaa.<ref name="BBCW">[http://web.archive.org/web/20051223071537/http://www.bbc.co.uk/weather/world/country_guides/results.shtml?tt=TT005670 Country Guide Netherlands] ''BBC Weather''. BBC. Viitattu 1.6.2016. {{en}}</ref><ref>[http://worldweather.wmo.int/037/c00146.htm Climatological Information for Vlissingen] Royal Netherlands Meteorological Institute / WMO. Viitattu 13.3.2011. {{en}}</ref>

Sisämaata edustavassa [[De Bilt]]issä on helmikuun keskimääräinen alin lämpötila {{Nowrap|&minus;0,1 astetta}}, ja lämpimimmän kuukauden elokuun keskimääräinen ylin {{Luku|22,3|&nbsp;astetta}}. Sadetilastot ovat samansuuntaiset kuin rannikollakin.<ref name="BBCW"/><ref>[http://worldweather.wmo.int/037/c00144.htm Climatological Information for De Bilt] Royal Netherlands Meteorological Institute / WMO. Viitattu 13.3.2011</ref>

Alankomaat kuuluu lauhkeaan [[lehtimetsä]]vyöhykkeeseen. Alkuperäinen kasvillisuus on ollut pyökkivaltaista lehtimetsää, mikä on tyypillinen metsätyyppi Pohjanmeren etelärannikoilla Euroopassa. Seassa kasvavat myös tammi, talvitammi ja saarni. Metsä peittää {{Luku|10|kymmenen prosenttia}} maa-alasta. Lähes puolet metsistä on [[Gelderland]]in ja [[Pohjois-Brabant]]in maakunnissa. Valtion politiikkaan kuuluu edistää metsien monimuotoista käyttöä talouden, virkistyksen, ympäristönsuojelun ja biodiversiteetin näkökulmista. Vuonna 2001 [[Boreaalinen vyöhyke|havumetsää]] oli noin {{Luku|160000|hehtaaria}}, lehtimetsää {{Luku|100000|hehtaaria}}. Havumetsä ei ole Alankomaiden luonnollista kasvillisuutta, vaan se on istutusmetsää. Yleisin havupuulaji on [[mänty]], yleisimmät lehtipuut pyökki ja [[tammi]]. Lähes kaikki metsät ovat istutettuja, useimmat vuosina 1940–1980, ja yli satavuotiaat metsät ovat hyvin harvinaisia.<ref>[http://www.icp-forests.org/pdf/DutchNFI.pdf Dutch forest monitoring network, design and results] Alterra, Green World Research. {{en}} {{Vanhentunut linkki}}</ref>

[[Tiedosto:Van Soest, Four Days Battle.jpg|thumbpienoiskuva|[[Neljän päivän taistelu]] vuonna 1666 toisessa Englannin–Hollannin sodassa.]]

[[Tiedosto:Rotterdam, Laurenskerk, na bombardement van mei 1940.jpg|thumbpienoiskuva|Rotterdam Saksan pommitusten jälkeen vuonna 1940.]]

Varhaiselle [[uusi aika|uudelle ajalle]] saakka [[Alankomaat (alue)|Alankomailla]] tarkoitettiin paljon nykyistä valtiota laajempaa aluetta, joka käsitti myös [[Belgia]]n, [[Luxemburg]]in sekä osia nykyisestä [[Ranska]]sta ja [[Saksa]]sta. Alue oli aiemmin [[keltit|kelttien]] asuttama, mutta 100-luvulla eaa. he joutuivat väistymään germaanikansojen ([[friisit]], [[bataavit]]) tieltä. Alue liitettiin 50-luvulla eaa. [[Rooman valtakunta]]an, ja [[kansainvaellusaika|kansainvaellusten]] myötä se tuli [[frankit|frankkien]] hallintaan. [[Frankkien valtakunta|Frankkien valtakunnan]] vuonna 843 tapahtuneen jaon jälkeen alue pirstoutui vähitellen pieniksi ruhtinaskunniksi, jotka myöhemmin joutuivat [[Burgundi]]n alaisuuteen ja tulivat [[Maksimilian I (keisari)|Maksimilian I:n]] avioliiton myötä vuonna 1477 [[Habsburg]]ien omistukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.inghist.nl/overview/history/en/ontstaan.html | Nimeke = Formation of the Netherlands: 50 BC – 1588 | Julkaisu = History of the Netherlands | Julkaisija = Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis | Kieli = {{en}} | Viitattu = 13.3.2011}}</ref>

Toisen maailmansodan jälkeen Alankomaat on tukeutunut länteen. Alankomaat liittyi [[Nato]]on ja oli [[Euroopan unioni]]n edeltäjän, [[Euroopan hiili- ja teräsyhteisö]]n perustajajäseniä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.inghist.nl/overview/history/en/1914tot1966,1949.html | Nimeke = Farewell to neutrality (1949) | Julkaisu = History of the Netherlands | Julkaisija = Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis | Kieli = {{en}} | Viitattu = 13.3.2011}}</ref> Siirtomaista on enää jäljellä [[Aruba]], [[Curaçao]] ja [[Sint Maarten (Alankomaat)|Sint Maarten]], kun [[Indonesia]] itsenäistyi 1949 ja [[Suriname]] 1975.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/1043528.stm|nimeke=Timeline: The Netherlands|julkaisu=BBC News|julkaisija=BBC|viitattu=1.6.2016|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}} }}</ref>

[[Tiedosto:Willem-Alexander, Prince of Orange.jpg|thumbpienoiskuva|upright|Kuningas [[Willem-Alexander]].]]

[[Tiedosto:Mark Rutte 2015 (1) (cropped).jpg|pienoiskuva|upright|[[Mark Rutte]], Alankomaiden pääministeri vuodesta 2010]]

[[Alankomaiden parlamentti]], ''yleinen säätyjen kokous'' ({{kK-nl|Staten-Generaal}}) on kaksikamarinen ja koostuu alahuoneesta eli [[Edustajainhuone (Alankomaat)|toisesta kamarista]] ({{k-nl|''Tweede Kamer}}'') ja ylähuoneesta eli [[Senaatti (Alankomaat)|ensimmäisestä kamarista]] ({{k-nl|''Eerste Kamer}}''). Toisessa kamarissa on 150&nbsp;jäsentä, jotka valitaan yleisillä vaaleilla joka neljäs vuosi. Ensimmäisessä kamarissa, jolla on vähemmän vaikutusvaltaa kuin toisella kamarilla, on {{Luku|75|&nbsp;jäsentä}}. Sen valitsevat ja nimittävät provinssien parlamentit provinssi-parlamenttivaalien jälkeen nelivuotiskaudelle.<ref name="CIA" />

Vuoden 2017 parlamenttivaaleissa oli ennakoitu oikeistopopulistisen Vapauspuolueen voittoa, mutta sen paikkamäärä jäi kuitenkin 20:een, ja istuvan pääministerin [[Mark Rutte]]n puolueen VVD:n paikkamääräksi tuli 33. Kristillisdemokraattien CDA-puolue ja liberaali D66-puolue saavat kumpikin 19 paikkaa ja sosialistit ja vihervasemmisto GroenLinks saavat kumpikin {{Luku|14|&nbsp;paikkaa}}.<ref>[http://yle.fi/uutiset/3-9515141 Hollannissa kaikki äänet on saatu laskettua] Yle.fi, uutiset 16.3.2017, viitattu 16.3.2017</ref> Monella taholla tulosta luonnehdittiin torjuntavoitoksi, jolla populismin eteneminen pysähtyi.<ref>[http://yle.fi/uutiset/3-9512863 Yle Hollannissa: Tulos on torjuntavoitto päähallituspuolueelle,] Yle.fi Uutiset 15.3.2017, viitattu 16.3.2017</ref>

== Aluejako ==

[[Tiedosto:Map provinces Netherlands-en.svg|thumbpienoiskuva|upright|Alankomaiden kartta.]]

[[Tiedosto:Aruba map.png|thumbpienoiskuva|upright|Aruban kartta.]]

[[Tiedosto:Netherlands Antilles-CIA WFB Map.png|thumbupright|pienoiskuva|Alankomaiden kuningaskunnankuningas&shy;kunnan Karibianmeren alueet.]]

Alankomaiden Euroopassa oleva osa on jaettu kahteentoista provinssiin ({{k-nl|''provincie}}'').<ref name="CIA"/> Vuoden 2010 lopussa Karibialla olevien osien hallintoa muutettiin siten, että [[Alankomaiden Antillit]] hajotettiin, Curaçaosta ja Sint Maartenista tuli autonomisia alueita ja niiden lisäksi muodostettiin [[Alankomaiden Karibia|kolme erityisasemassa olevaa kuntaa]], Bonaire, St Eustatius ja Saba.<ref name=":0" />

! colspan=2 style="background:#cccD7E1EE;"| Provinssi

! style="background:#cccD7E1EE;"| Pääkaupunki

! style="background:#cccD7E1EE;"| Pinta-ala <small>(km&sup2;)</small>

! style="background:#cccD7E1EE;"| Väkiluku <small>(1.1.2010)</small>

| class="unsortable"| [[Tiedosto:Flag Drenthe.svg|20px|border|Drenthen lippu]] || [[Drenthe]] || [[Assen]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|2641}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|490981}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:Flevolandflag.svg|20px|border]] || [[Flevoland]] || [[Lelystad]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|1417}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|387881}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:Frisian flag.svg|20px|border]] || [[Friesland]] || [[Leeuwarden]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|3341}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|646305}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:Gelderland-Flag.svg|20px|border]] || [[Gelderland]] || [[Arnhem]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|4971}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|1998936}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:Flag Groningen.svg|20px|border]] || [[Groningen (provinssi)|Groningen]] || [[Groningen]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|2333}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|576668}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:NL-LimburgVlag.svg|20px|border]] || [[Limburg (Alankomaat)|Limburg]] || [[Maastricht]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|2150}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|1122701}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:North Brabant-Flag.svg|20px|border]] || [[Pohjois-Brabant]] || [[’s-Hertogenbosch]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|4916}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|2444158}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:Flag North-Holland, Netherlands.svg|20px|border]] || [[Pohjois-Hollanti]] || [[Haarlem]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|2671}} || style="text-align:right;" | {{Nts|2669084}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:Flag of Overijssel.svg|20px|border]] || [[Overijssel]] || [[Zwolle]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|3325}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|1130345}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:Utrecht (province)-Flag.svg|20px|border]] || [[Utrecht (provinssi)|Utrecht]] || [[Utrecht]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|1385}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|1220910}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:Flag of Zeeland.svg|20px|border]] || [[Seelanti]] || [[Middelburg]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|1787}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|381409}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:Flag Zuid-Holland.svg|20px|border]] || [[Etelä-Hollanti]] || [[Den Haag]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|2814}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|3505611}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:Flag of Bonaire.svg|20px|border]] || [[Bonaire]] || [[Kralendijk]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|288}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|13389}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:Flag of Sint Eustatius.svg|20px|border]] || [[Sint Eustatius]] || [[Oranjestad (Sint Eustatius)|Oranjestad]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|21}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|2886}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:Flag of Saba.svg|20px|border]] || [[Saba (Karibia)|Saba]] || [[The Bottom]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|13}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|1737}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:Flag of Aruba.svg|20px|border]] || [[Aruba]] || [[Oranjestad]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|193}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|107138}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:Flag of Curaçao.svg|20px|border]] || [[Curaçao]] || [[Willemstad]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|444}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|142180}}

| class="unsortable"| [[Tiedosto:Flag of Sint Maarten.svg|20px|border]] || [[Sint Maarten (Alankomaat)|Sint Maarten]] || [[Philipsburg (Sint Maarten)|Philipsburg]] || style="text-align:=right;" | {{Nts|34}} || stylealign="text-align:right;" | {{Nts|37429}}

Alankomaissa puhutaan pääosin [[hollannin kieli|hollantia]], mutta maan pohjoisosassa on [[friisin kieli|friisinkielinen]] ja eteläisimmässä osassa [[limburgin kieli|limburginkielinen]] vähemmistö. Itärajan tuntumassa puhutaan myös [[saksan kieli|saksaa]]. Noin {{Luku|87|&nbsp;prosenttia}} väestöstä puhuu vieraana kielenä [[englannin kieli|englantia]], {{Luku|70|&nbsp;prosenttia}} [[saksan kieli|saksaa]] ja {{Luku|29|&nbsp;prosenttia}} [[ranskan kieli|ranskaa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_243_en.pdf|nimeke=Europeans and their Languages (s. 13)|julkaisu=|julkaisija=Euroopan komissio|viitattu=29.8.2014|tekijä=|ajankohta=Helmikuu 2006}}</ref>

Vuonna 2006 kolmasosalla Amsterdamin, Rotterdamin ja Haagin asukkaista sukujuuret olivat muualla kuin Euroopassa.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.cbs.nl/en-gb/news/2006/31/half-of-young-big-city-dwellers-have-non-western-background|nimeke=Half of young big-city dwellers have non-western background|tekijä=Statistics Netherlands|julkaisu=Statistics Netherlands|viitattu=2019-09-30|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Puolella Alankomaiden suurten kaupunkien nuorista asukkaista on tausta muualla kuin Euroopassa.<ref name=":1" /> Kaiken kaikkiaan noin 11 &nbsp;prosentilla Alankomaiden asukkaista on juuret muualla kuin Euroopassa.<ref name=":1" /> Vuonna 2005 arvioitiin, että {{Luku|80,9|&nbsp;prosenttia}} alankomaalaisista oli [[hollantilaiset|hollantilaisia]] ja [[friisit|friisejä]], {{Luku|2,4|&nbsp;prosenttia}} oli [[indonesia]]laisia, 2,4&nbsp;prosenttia [[saksalaiset|saksalaisia]], {{Luku|2,2|&nbsp;prosenttia}} [[turkkilaiset|turkkilaisia]], 2,0kaksi prosenttia [[suriname]]laisia, {{Luku|1,9|&nbsp;prosenttia}} [[marokko]]laisia ja muita väestöryhmiä oli {{Luku|6,8|&nbsp;prosenttia}}.<ref>Garssen, Joop & Nicolaas, Han & Sprangers, Arno: [http://www.cbs.nl/NR/rdonlyres/CCD504EA-9D41-40C2-AE28-BFB0A51C2045/0/2005k3b15p096art.pdf/ Demografie van de allochtonen in Nederland]. {{Vanhentunut linkki}}</ref>

Vuonna 2015 Alankomaiden väestöstä enemmistö, {{Luku|50,1|&nbsp;prosenttia}}, on uskontokuntiin kuulumattomia. Katoliseen kirkkoon kuuluu {{Luku|23,7|&nbsp;prosenttia}}. Hollannin protestanttiseen kirkkoon (PKN) kuuluu {{Luku|5,7|&nbsp;prosenttia}} ja muita protestantteja on {{Luku|9,8|&nbsp;prosenttia}}. Muslimeja on {{Luku|4,9|&nbsp;prosenttia}}, hinduja {{Luku|0,6|&nbsp;prosenttia}}, budhalaisia {{Luku|0,4|&nbsp;prosenttia}} ja juutalaisia {{Luku|0,1|&nbsp;prosenttia}}. Muita uskontoja edustaa {{Luku|4,6|&nbsp;prosenttia}} väestöstä.<ref>Schmeets, Hans (december 2016). [https://www.cbs.nl/-/media/_pdf/2016/51/religie-regionaal-2010-2015.pdf De religieuze kaart van Nederland, 2010–2015], Centraal Bureau voor de Statistiek</ref> Vuoden 2005 [[Eurobarometri]]ssä 27&nbsp;prosenttia hollantilaisista kielsi uskovansa minkäänlaiseen jumalaan ja Synovaten vuonna 2009 teettämän tutkimuksen mukaan joka viides uskoi Jumalan luoneen maailman kuudessa päivässä.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=Helsingin Sanomat|Osoite=http://www.hs.fi/nyt/artikkeli/Uskon+paluu/1135256635744|Nimeke=Uskon paluu|Julkaisija=}}</ref>

[[Tiedosto:PanoramaZuidasAmsterdamtheNetherlands.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|[[Zuidas]] on talouskeskus Amsterdamissa.]]

Vuonna 2009 palvelusektori tuotti {{Luku|73,7|&nbsp;prosenttia}} maan bruttokansantuotteesta, teollisuus {{Luku|24,4|&nbsp;prosenttia}} ja maatalous {{Luku|1,9|&nbsp;prosenttia}}. Tärkeimpiä maatalouden tuotteita ovat [[Vilja|viljat]], [[Peruna|perunat]], [[sokerijuurikas]], [[Hedelmä (ruoka)|hedelmät]], [[Vihannes|vihannekset]] ja [[karja]].<ref name=geos>[https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/nl.html Netherlands] ''The World Factbook''. CIA. Viitattu 1.6.2016. {{Enen}}</ref>

2000-luvun alussa Alankomaat tuotti {{Luku|60|&nbsp;prosenttia}} maailman leikkokukista ja {{Luku|65|&nbsp;prosenttia}} kukkasipuleista. Siellä on viljelty kukkasipuleita myyntiin yli {{Luku|400|&nbsp;vuoden}} ajan.<ref>[http://www.tulppaani.info/kauppapuutarhaliitto/tulppaani.nsf/pagebyname/233B6C29EC8C93C1C2256DFC00522708?opendocument Kukkasipulit tulevat Hollannista] Kauppapuutarhaliitto. Viitattu 21.3.2011. {{Vanhentunut linkki}}</ref> Tyypillisiä sipulikasveja ovat [[tulppaanit]], [[narsissit]], [[Miekkaliljat|gladiolukset]], [[liljat]], [[Amaryllis|amaryllikset]] ja [[Sahramit|krookukset]]. Leikkokukiksi kasvatetaan [[Krysanteemit|krysanteemeja]], [[Ruusut|ruusuja]], [[Gerberat|gerberoita]] ja [[Freesiat|freesioita]]. Myös afrikkalaisia leikkokukkia tulee Euroopan markkinoille Alankomaiden kautta suurin määrin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.gardenguides.com/90594-flowers-holland.html|nimeke=Flowers in Holland|julkaisu=Garden Guides|julkaisija=|viitattu=1.6.2016|tekijä=|ajankohta=|kieli= {{en}} }}</ref>

[[Tiedosto:Heumen (Gld, NL), canal lock Maaswaalkanaal.JPG|thumbpienoiskuva|leftvasen|[[Maas–Waal-kanava]]n sulku [[Heumen]]issa.]]

[[Tiedosto:Johannes Vermeer (1632-1675) - The Girl With The Pearl Earring (1665).jpg|thumbpienoiskuva|upright|[[Johannes Vermeer]]in ''[[Turbaanipäinen tyttö]]'' noin vuodelta 1665.]]

Vaikka Alankomaat on Euroopan unionin jäsenvaltio, se kuitenkin poikkeaa näkyvästi muista maista joissain vapaa-ajan viettoon liittyvissä asioissa. Alankomaat on muun muassa ainoa Euroopan maa, jossa [[kannabis]]tuotteiden myynti on sallittua, kuitenkin vain erikoisissa ’[[Coffee shop|coffee shopeissa]]’.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-europe-12006356 | Nimeke = Court backs tourist ban for Dutch cannabis coffee shops | Julkaisu = BBC News | Julkaisija = BBC | Viitattu=1.6.2016 | Tekijä = | Ajankohta = 16.12.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Lisäksi se on yksi harvoista EU-maista, joissa [[Bordelli|bordellit]] ovat sallittuja.<ref>[http://www.amsterdam.info/red-light-district/ Red Light District in Amsterdam] Amsterdam Info</ref>

[[Tiedosto:Speed skating in the Netherlands.jpg|thumbpienoiskuva|Luistelu on suosittua Alankomaissa.]]

[[Jalkapallo]] on Alankomaiden suosituin urheilulaji,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mostpopularsports.net/in/netherlands/ | Nimeke = Most Popular Sports in Netherlands | Viitattu = 21.3.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja sitä pelaa lähes kaksi miljoonaa ihmistä<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.fifa.com/associations/association=ned/countryInfo.html | Nimeke = FIFA – Netherlands: country information | Julkaisija = FIS | Viitattu = 21.3.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>. [[Alankomaiden jalkapallomaajoukkue|Maan miesten maajoukkue]] on saanut hopeaa kolmesti MM-turnauksessa vuosina [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974|1974]], [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1978|1978]] ja [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2010|2010]]. Toukokuussa 2017 se oli [[FIFA-ranking]]issa sijalla 32, mutta parhaimmillaan joukkue on ollut peräti sijalla kaksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.fifa.com/associations/association=ned/index.html|nimeke=Netherlands|julkaisu=|julkaisija=FIFA|viitattu=1.6.2016|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}} }}</ref> Maan kolme suurta jalkapallojoukkuetta ovat [[AFC Ajax]], [[Feyenoord Rotterdam]] ja [[PSV Eindhoven]], ja legendaarisia pelaajia [[Johan Cruijff]], [[Marco van Basten]], [[Frank Rijkaard]] ja [[Ruud Gullit]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.nlplanet.com/nlguides/dutch-sport|nimeke=Sport in the Netherlands|julkaisu=NL Planet|julkaisija=|viitattu=1.6.2016|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}} }}</ref> Alankomaiden pääsarjaa [[Eredivisie]]ta seurasi kaudella 2009–2010 paikan päällä keskimäärin 19&nbsp;668&nbsp;ihmistä ottelua kohden.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://soccernet.espn.go.com/stats/attendance/_/league/ned.1/year/2009/dutch-eredivisie?cc=5739 | Nimeke = Dutch Eredivisie Team Attendance Statistics – 2009–2010 – ESPN Soccernet | Julkaisija = ESPN | Viitattu = 21.3.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Alankomaat on osallistunut olympialaisiin vuodesta [[Kesäolympialaiset 1900|1900]] alkaen. Se isännöi Amsterdamissa pidettyjä [[Kesäolympialaiset 1928|vuoden 1928 kesäkisoja]]. Eniten mitaleita maa on saanut [[Pikaluistelu olympialaisissa|pikaluistelussa]], [[Uinti olympialaisissa|uinnissa]] ja pyöräilyssä. Alankomaiden menestynein olympiaurheilija mitalien määrässä on [[Anky van Grunsven]], jolla on yhdeksän mitalia.<ref>{{Verkkoviite|julkaisija=Sports-Reference.com|Osoite=http://www.sports-reference.com/olympics/countries/NED/|Nimeke=Netherlands|Viitattu=5.3.2016|Kieli={{en}} }}</ref>

Retkiluistelu on suosittu ja perinteikäs harrastus. Alankomaissa on luisteltu kanavia pitkin yli 1&nbsp;000&nbsp;vuotta<ref name="Luisteluhulluus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.time.com/time/world/article/0,8599,1964231,00.html | Nimeke= Sven Kramer Aside, Why the Dutch are Cuckoo for Skating – Time | Julkaisu = Time | Julkaisija = Time Inc | Viitattu = 21.3.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja kun vuonna 2009 kanavat jäätyivät pitkästä aikaa, peräti 2,3 miljoonaa alankomaalaista lähti kanaville luistelemaan.<ref>[http://www.reuters.com/article/2009/01/10/us-dutch-weather-ice-idUSTRE5091H020090110 Dutch take to skates as cold snap freezes canals] ''Reuters''. 10.1.2009. Viitattu 1.6.2016. {{Enen}}</ref> Kuuluisin luistelutapahtuma, 11&nbsp;kaupunkia kiertävä ''Elfstedentocht'', on yritetty järjestää vuodesta 1909 mutta se on onnistunut vasta 15&nbsp;kertaa. Ilmastonmuutoksen myötä tapahtuman ennustetaan muuttuvan yhä harvinaisemmaksi.<ref>[http://seattletimes.nwsource.com/html/nationworld/2008305885_apeunetherlandsicerace.html Global warming affects 120-mile Dutch canal skating race] ''Seattle Times''. 2008 {{en}}</ref> Hollantilaisten aloitteesta vastaavaa kilpailua alettiin järjestää Kuopion seudulla Kallavedellä 1980-luvulla.<ref>[http://www.pohjois-savonliikunta.fi/@Bin/163344/Marathon-historia-160211TO+(3).pdf Finland Ice Marathon 1984–2010] Kuopion Luisteluseura. {{Vanhentunut linkki}}</ref>

Alankomaat on menestynyt pikaluistelumaa ja laji on myös hyvin suosittu siellä. Maa on olympialaisten toiseksi menestynein pikaluistelumaa yhdessä [[Norja]]n kanssa.<ref name="Luisteluhulluus" /> Tunnettuja alankomaalaisia pikaluistelijoita ovat muun muassa miesten 5&nbsp;000&nbsp;metrin maailmanennätystä hallussaan pitävä [[Sven Kramer]]<ref>{{Verkkoviite | Julkaisija = Sports-Reference | Osoite = http://www.sports-reference.com/olympics/athletes/kr/sven-kramer-1.html | Nimeke = Sven Kramer Biography and Olympic Results | Viitattu = 21.3.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja naisten matkoilla menestynyt [[Ireen Wüst]]<ref>{{Verkkoviite | Julkaisija = Sports-Reference | Osoite = http://www.sports-reference.com/olympics/athletes/wu/ireen-wust-1.html | Nimeke = Ireen Wüst Biography and Olympic Results | Viitattu = 21.3.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>.

Myös uinti on tärkeää alankomaalaisille. Alankomaalaisista lapsista 95&nbsp;prosenttia osaa uida<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://static.rnw.nl/migratie/www.radionetherlands.nl/radioprogrammes/dutchhorizons/060823dh-redirected | Nimeke = Swimming is in the blood – Radio Netherlands Worldwide – English | Viitattu = 21.3.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja maa on saanut olympialaisista {{Luku|57|&nbsp;mitalia}}<ref>{{Verkkoviite|julkaisija=Sports-Reference | Osoite = http://www.sports-reference.com/olympics/countries/NED/summer/SWI/ | Nimeke = Netherlands Swimming | Viitattu = 5.3.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Alankomaat on hallinnut varsinkin naisten uintia, jossa se on saanut muun muassa {{Luku|12|&nbsp;olympiamitalia}} {{Nowrap|4 × 100 metrin}} [[Vapaauinti|vapaauinnista]]<ref>{{Verkkoviite | Julkaisija = Sports-Reference | Osoite = http://www.sports-reference.com/olympics/countries/NED/summer/SWI/womens-4-x-100-metres-freestyle-relay.html | Nimeke = Netherlands Swimming Women’s 4 × 100 metres Freestyle Relay Results | Viitattu = 21.3.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja yhdeksän mitalia {{Luku|100|sadan metrin}} vapaauinnin henkilökohtaisesta kilpailusta<ref>{{Verkkoviite | Julkaisija = Sports-Reference | Osoite = http://www.sports-reference.com/olympics/countries/NED/summer/SWI/womens-100-metres-freestyle.html | Nimeke = Netherlands Swimming Women’s 100 metres | Viitattu = 5.3.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>. [[Judo]] on myös suosittua Alankomaissa. Tunnettuja judokoita ovat muun muassa [[Edith Bosch]], [[Henk Grol]], [[Dex Elmont]], [[Guillaume Elmont]] sekä [[Mark Huizinga]].

Alankomaat on erittäin vahvasti näkyvillä [[Potkunyrkkeily|potkunyrkkeilyssä]] ja alankomaalainen potkunyrkkeily onkinon käytännössä tyylisuuntaus potkunyrkkeilyssä. Alankomaalainen potkunyrkkeily on erittäin aggressiivista ja lyönnit ovat tärkeimmässätärkeässä osassa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.effectivemuaythai.com/dutch-style-kickboxing.html|nimeke=Dutch style kickboxing techniques and combinations|julkaisu=Effective Muay Thai|viitattu=2019-05-07}}</ref>

* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.nidi.nl/shared/content/output/2003/nidi-2003-bevolkingsatlas.pdf | Nimeke = Bevolkingsatlas van Nederland; demografische ontwikkelingen van 1850 tot heden | Tekijä = Ekamper, Peter | Tiedostomuoto = PDF | Selite = 20,7 Mt | Julkaisu = | Ajankohta = 27.1.2003 (päivitetty 16.2.2007) | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Nederlands Interdisciplinair Demografisch Instituut | Viitattu = | Kieli = {{nl}} }}