Ero sivun ”Hovioikeus” versioiden välillä

297 merkkiä lisätty ,  9 kuukautta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Lisäsin ruotsinkielisen sanan "hovrätt" alussa.)
 
Suomen valtioneuvosto asetti 22. lokakuuta 1953 [[Toivo Tarjanne|Toivo Tarjanteen]] johtaman komitean tutkimaan hovioikeuksien aluerajoja.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Harjulehto, Seppo | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1955 | Vuosi = 1954 | Sivu = 15 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref>
 
Hovioikeutta johtaa [[Hovioikeuden presidentti|presidentti]] ja oikeuden jäsentä kutsutaan hovioikeudenneuvokseksi. Hovioikeuden jaosta johtavaa tuomaria kutsutaan hovioikeudenlaamanniksi. Lisäksi esittelijänhovioikeudessa tehtävissäon toimii [[viskaali|viskaaleja]]esittelijöitä ja tuomioistuinharjoittelua suorittavia käräjänotaareita, minkä lisäksi hovioikeudessa voi olla [[asessori|asessoreja]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160673|nimeke=Tuomioistuinlaki (25.8.2016/673)|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|selite=3 luku 8 § sekä 19 luku 1 §, 4 §|viitattu=}}</ref>
 
Pääsäännön mukaan mistä tahansa käräjäoikeuden tekemästä pääasiaratkaisusta voi valittaa hovioikeuteen. Hovioikeus voi kuitenkin joissain tapauksissa lopettaa valituksen enemmän käsittelyn jo alkuvaiheessa olemalla myöntämättä asiassa niin sanottua [[jatkokäsittelylupa]]a. Menettely hovioikeudessa on useimmissa tapauksissa kirjallista, mutta suullisia käsittelyjä järjestetään pääsäännön mukaan osapuolen niin vaatiessa. Hovioikeuden tekemästä ratkaisusta voi valittaa [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimpaan oikeuteen]], mikäli korkein oikeus myöntää asiassa valitusluvan. Varsinaisen ratkaisutoiminnan lisäksi hovioikeuden tulee valvoa oman hovioikeuspiirinsä käräjäoikeuksien toimintaa, mitä tehtävää hovioikeudet toteuttavat muun muassa tarkastuskäynneillä.
76

muokkausta