Ero sivun ”Hovioikeus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäsin ruotsinkielisen sanan "hovrätt" alussa. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 14:
Suomen valtioneuvosto asetti 22. lokakuuta 1953 [[Toivo Tarjanne|Toivo Tarjanteen]] johtaman komitean tutkimaan hovioikeuksien aluerajoja.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Harjulehto, Seppo | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1955 | Vuosi = 1954 | Sivu = 15 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref>
Hovioikeutta johtaa [[Hovioikeuden presidentti|presidentti]] ja oikeuden jäsentä kutsutaan hovioikeudenneuvokseksi. Hovioikeuden jaosta johtavaa tuomaria kutsutaan hovioikeudenlaamanniksi. Lisäksi
Pääsäännön mukaan mistä tahansa käräjäoikeuden tekemästä pääasiaratkaisusta voi valittaa hovioikeuteen. Hovioikeus voi kuitenkin joissain tapauksissa lopettaa valituksen enemmän käsittelyn jo alkuvaiheessa olemalla myöntämättä asiassa niin sanottua [[jatkokäsittelylupa]]a. Menettely hovioikeudessa on useimmissa tapauksissa kirjallista, mutta suullisia käsittelyjä järjestetään pääsäännön mukaan osapuolen niin vaatiessa. Hovioikeuden tekemästä ratkaisusta voi valittaa [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimpaan oikeuteen]], mikäli korkein oikeus myöntää asiassa valitusluvan. Varsinaisen ratkaisutoiminnan lisäksi hovioikeuden tulee valvoa oman hovioikeuspiirinsä käräjäoikeuksien toimintaa, mitä tehtävää hovioikeudet toteuttavat muun muassa tarkastuskäynneillä.
| |||