Aapelin isä oli [[räätäli]] Kalle Österman Rymättylästä, [[Varsinais-Suomen saaristo]]ssa. Aapeli Österman syntyi kaksoislapsenakaksoslapsena vuonna [[1896]]. Toinen kaksosista kuoli jo syntyessään ja Aapelikin oli hyvin heikko ja sairaalloinen. Kun hän oli puolitoistavuotias, hänen äitinsä Aleksandra o.s. Lindberg kuoli 1898 Aini-siskon synnytykseen. Ennestään Aapelilla oli kaksi häntä vanhempaa sisarta, Martta ja Rauha. Isä Kalle Akseli Österman, Saarisalo vuodesta 1906, (1864–1932) avioitui uudestaan ja perheeseen syntyi vielä kuusi lasta, Katri, Raakeli, Martti, Esteri, Ruutti, Sylvi ja Toini. Kaikkiaan eloon jääneitä lapsia oli yksitoista. Kuin enteenä Aapelin itään suuntautuvalle kiinnostukselle oli sukunimi Österman. Aapeli joutui fyysisen heikkoutensa ja muun muassa [[Keuhkotauti|keuhko]]- ja [[riisitauti]]nsa takia viettämään varhaislapsuutensa sisätiloissa. Jo pienestä pitäen hän oli kuitenkin hyvin lukuhaluinen. Ensimmäisinä Aapelin lukemina kirjoina olivat kuvaraamattu ja Schellerin "[[Tunnetko Pyhää maata]]". Niitä lukiessaan Aapeli alkoi kaivata niille seuduille joista kirjat kertoivat.<ref name="Saarisalo, s. 29–31 ">Saarisalo, s. 29–31</ref> Aapelin ainoa harrastus olikin lukeminen, kun ulos ei päässyt. Kun hänet yhdeksänvuotiaana päästettiin kansakouluun, oli hän lukenut [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] läpi kolme kertaa ja sen jälkeen koko [[Raamattu|Raamatun]] viidesti.
Kun Aapelia – heikkoa kirjatoukkaa – ei kotona voitu ajatella ruumiillisen työn tekijäksi, päästettiin hänet [[vuonna 1907]] [[oppikoulu]]un, joka oli Turun Suomalainen Klassillinen Lyseo.<ref name="Saarisalo, s. 58 ">Saarisalo, s. 58</ref> Vuonna [[1915]] hän valmistui [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]].<ref name="Saarisalo, s. 67">Saarisalo, s. 67</ref>
