Ero sivun ”Viikinkien idäntie” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ajatusviivaa tarvitaan näemmä
ajatusviivja
Rivi 14:
===Suomenlahdelta Ilmajärvelle===
Tunnetuin reitti vei 700–1000-luvuilla [[Birka]]sta [[Suomenlahti|Suomenlahtea]] pitkin [[Nevajoki|Nevajoelle]], sieltä [[Laatokka|Laatokalle]] [[Staraja Ladoga|Aldeigjuborgiin]], jonka viikingit perustivat vuonna 753. Sieltä matka jatkui jokireittejä pitkin ensin [[Olhavanjoki|Olhavanjokea]] pitkin etelään [[Ilmajärvi|Ilmajärvelle]]. Usein matka pysähtyi Ilmajärvelle, jonka rannalla sijaitsi 800-luvulta lähtien [[Rurikinlinna|Hólmgarðr]]. 900-luvun puolivälistä lähtien [[Novgorod]]in kaupunki, [[Gardariki|Gardarikin]] suurin ja mahtavin keskus. Sieltä matka jatkui [[Ilmajärvi|Ilmajärven]] yli [[Lovat|Lovatjokea]] pitkin
[[Gorodok]]in kautta [[Dnepr]]ille. [[Gnjozdovo|Smaleiskjan]] kautta matka jatkui Dnepriä pitkin kohti [[Kiova|Könugardia]] ja viimein [[Konstantinopoli|Miklagardiin]]<ref>Matka viikinkien maailmaan, s. 96-9896–98</ref>.
 
Luoteis-Venäjälle pääsi myös nykyisiä Viron ja Venäjän rajaseutuja pitkin: [[Narvanjoki|Narvanjoen]] ja [[Peipsijärvi|Peipsijärven]] kautta pääsi [[Pihkovanjärvi|Pihkovanjärvelle]], jolta oli maakannaksen kautta yhteys [[Šelon]]joelle. Šelonjoki virtaa lännestä Ilmajärveen. Tätä reittiä valvomaan kasvoi 900-luvun kuluessa [[Pihkova]]n kaupunki.
Rivi 26:
Dneprin yläjuoksulle voitiin matkata myös suoraan Itämereltä Väinäjokea pitkin nykyisten [[Latvia]]n ja [[Valko-Venäjä]]n halki. Tämän reitin varteen kasvoi 900-luvulla voimakas [[Polotsk]]in ruhtinaskunta.
 
Strategisesti tärkeään risteykseen Dneprin yläjuoksun ja Väinäjoen maakannaksen väliin syntyi 800-luvulla [[Gnjozdovo|Smaleiskaja]], joka oli nykyisen [[Smolensk]]in edeltäjä. Se oli 900-luvulla Itä-Euroopan suurin pakanallinen kaupunki. Sieltä on löydetty yli 30003 000 hautakumpua viikinkiajalta.
 
Kolmas tie Itämereltä Dneprille vei [[Niemen]]in jokireittiä pitkin [[Liettua]]n ja Valko-Venäjän halki.
Rivi 103:
* Korpela, Jukka: ''Viipurin linnaläänin synty''. Viipurin läänin historia 2. Jyväskylä 2004.
* Kriiska, Aivar & Tvauri, Anders: ''Viron esihistoria''. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1105. Helsinki 2007.
* Talvio, Tuukka: ''Coins and Coin Finds in Finland AD 800 - 1200.'' Iskos 12. Helsinki 2002.
 
[[Luokka:Viikinkiaika]]