Ero sivun ”Kittilä (Suodenniemi)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty tietoa kylän ensimaininnasta asiakirjassa |
p kielimerkintä |
||
Rivi 9:
== Kittilän historiaa ==
Kittilän kylän alueella on liikuttu jo varhain, sillä sen ohitse Kourajärveä pitkin on kulkenut vanha eräreitti [[Rautavesi (Sastamala)|Rautavedeltä]] [[Pohjanlahti|Pohjanlahdelle]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suodenniemenhistoriaa.blogspot.com/2014/04/vetisilla-erateilla.html| Nimeke = Veteen piirretty valtatie| Tekijä = nimimerkki Tomi| Julkaisu = Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 30.4.2014| Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 20.3.2020| Kieli = {{fi}}}}</ref> Itse kylä on syntynyt myöhäiskeskiajalla ja se mainitaan asiakirjassa ensimmäistä kertaa vuonna 1390, kun Rossin talon isäntä Olaff Kittinsson oli katselmusmiehenä Ylä- ja Ala-Sastamalan yhteisillä käräjillä todistamassa [[Tyrvää]]n ja [[Roismala]]n kylien välisestä rajasta.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571| Julkaisija = Kansallisarkisto| Vuosi = | Tekijä = Suvanto Seppo| Suomentaja = | Luku = | Sivu = 262| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = | www = http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0191-0362_YLA-SASTAMALA_ELI_KARKKU.pdf| www-teksti = Linkki digitaaliseen julkaisuun| Tiedostomuoto = | Viitattu = 28.3.2020| Kieli = {{fi}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://df.narc.fi/document/996| Nimeke = Alkuperäinen rajankäyntiasiakirja | Tekijä = | Julkaisu = Diplomatarium Fennicum| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 8.1.1390| Julkaisija = Kansallisarkisto| Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = DF 996| Lainaus = | Viitattu = 28.3.2020| Kieli = {{sv}}}}</ref>
1500-luvulle tultaessa kylän muodostivat kuusi taloa, joista yksi poistui asiakirjoista vuosisadan loppupuolella.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Sastamalan historia 2| Julkaisija = Vammalan kaupunki| Vuosi = 2007| Tekijä = Piilonen Juhani| Suomentaja = | Luku = | Sivu = 104| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Vammala| Tunniste = | Isbn = 9789519769158| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.3.2020| Kieli = {{fi}} }}</ref> Jo 1600-luvun alussa maakirjaan merkittiin Kittilästä kolme taloa, jotka olivat Kela (RNo 1), Kurki (RNo 2) ja Rossi eli Rosi (RNo 3).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10646963| Nimeke = Maakirja| Tekijä = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = 1637| Julkaisija = Kansallisarkisto| Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 20.3.2020| Kieli = {{sv}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22774806| Nimeke = Turun ja Porin läänin maakirja| Tekijä = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = 1855| Julkaisija = Kansallisarkisto| Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 20.3.2020| Kieli = {{sv}}}}</ref> Taloja jaettiin myöhemmin niin, että Rossi lohkottiin Ylä-Rosin ja Ala-Rosin eli Saksan (myöh. Helavuori) taloiksi vuonna 1725 Kurki Ylä-Kurjen ja Ala-Kurjen taloiksi vuonna 1809.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939| Julkaisija = Suodenniemi-Seura ry| Vuosi = 2011| Tekijä = Jankkari Sakari| Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = 374-377| Selite = | Julkaisupaikka = Sastamala| Tunniste = | Isbn = 978-952-92-9526-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.3.2020| Kieli = {{fi}} }}</ref>
| |||