Ero sivun ”Rannikko” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Aiheesta muualla: oman luokkansa pääartikkeliksi, sen sijoitusta voi vielä miettiä
Tsunamin monikko-muotoon
Rivi 70:
Rannikon [[hydrologia]]ssa on keskeistä meren suolaisten ja mantereen suolattomien virtausten kohtaaminen sekä rantavesien lähes jatkuvat liikkeet. Jokisuilla eri virtausten kohtaaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Jos joen virtaama on vähäinen, se ei vaikuta paljoakaan vuorovesiaaltoon. Suuri virtaama sen sijaan vähentää tai muuttaa vuoroveden liikettä suistossa, voipa se estää sen kokonaankin. Joettomalla rannikolla makea vesi voi virrata kauaksi merelle kallioihin suotautuneena. Ilmiö on ominaista erityisesti [[karstimaa|karstirannikolla]]. Rantatasankojen pohjavedet purkautuvat lähteinä, joita on usein rantatörmien juuressa.<ref name="OSE" />
 
Meren aallot muuttavat matalassa vedessä muotoaan. Aallonhuiput ovat rannan lähellä paljon korkeampia kuin ulapalla. Myös aaltojen suunta ja poikkileikkaus muuttuu. [[Maininki|Mainingin]] symmetria katoaa matalassa vedessä ja maininki saattaa murtua vaahtojuovaksi, jota edeltää kohoava harjanne. Tuulen aiheuttamat myrskyaallot ja hyökyaallot sekä [[maanjäristys|maanjäristyksen]] aikaansaamaaikaansaamat [[tsunami|tsunamit]] ovat nopeita pyörteisiä erikoisvirtauksia, jotka vaikuttavat rantaa rajusti repäisyvirroillaan. Kaikista aalloista syntyy paluuvirtaus, joka voi olla rantaa vasten kohtisuora tai kääntyä sivulle.<ref name="OSE" />
 
== Rannikon maanmuotoja ==