Ero sivun ”Omatunto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
lis lähteeksi merkittyihin teoksiin lähde tarkemmin -m
p wl
Rivi 1:
[[Tiedosto:Chifflart - Das_Gewissen - 1877.jpeg|thumb|François Chifflart: ''Omatunto'']]
'''Omatunto''' on ihmisessä usein ilmenevä [[kokemus]], josta voi erotella neljä erilaista merkitystehtävää: A) Käskevä, autoritaarinen tai periksiantamattomuuden merkitystehtävä (Butler 1726). B) Aktiivinen, täytäntöönpaneva tai konkretisoiva merkitystehtävä (Broad 1930). C) Ajatteluun, tietoon tai pohdiskeluun liittyvä merkitystehtävä (Butler 1736). D) Vartioiva, uhkaava tai katumukseen liittyvä merkitystehtävä (Sokrates noin 380 eaa. ja Kant 1797). Omantunnon "olemassaolo" havaitaan useimmiten silloin, kun yksilö katuu tekoaan tai jättää tekemättä vääränä pitämänsä teon.<ref>https://www.talentumshop.fi/webshopdata/prod/foreword/978-952-14-1302-5.pdf</ref> Psykologiassa omaatuntoa suurin piirtein vastaa [[yliminä]]n käsite.<ref>http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/laaja.html</ref><ref>http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi</ref><ref>http://personal.inet.fi/koti/rossi/ps1m.html</ref> Omastatunnosta käytetään myös muita ilmaisuja, esimerkiksi ''moraalinen vaisto''. [[Psykologia]] pyrkii selittämään omanatuntona tunnettua ilmiötä erilaisista lähtökohdista.
 
Esimerkiksi [[vala]]n sijasta annettavat vakuutukset vetoavat "[[kunnia]]an ja omaantuntoon". [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneitten kansakuntien]] [[ihmisoikeuksien julistus]] alkaa toteamuksella: