Ero sivun ”Raastuvanoikeus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Raastuvanoikeus''' (lyhenne RO<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 31.10.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 23.11.2013}}</ref>, {{k-sv|rådhusrätt}} tai ''rådstuvurätt'', suomen puhekielessä usein ''rosis'') oli aikaisemmin useimmissa [[Ruotsi]]n ja [[Suomi|Suomen]] kaupungeissa toiminut [[alioikeus]].
[[Vuoden 1734 laki|Vuoden 1734 lain]] mukaan, joka oli pitkään voimassa molemmissa maissa, raastuvanoikeus oli yleensä vasta toinen oikeusaste, ensimmäisenä olivat [[kämnerinoikeus|kämnerinoikeudet]]. Kaikissa kaupungeissa ei kämnerinoikeutta kuitenkaan ollut, jolloin niissä raastuvanoikeus toimi ensimmäisenä oikeusasteena.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175924.html | Nimeke = Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laki: Oikeudenkäymisen Kaari | Selite = 1. luvun 3 ja 4 § sekä 6. luku | Sivusto = Agricola-projekti | Viitattu = 2.10.2017}}</ref> Kämnerinoikeudet kuitenkin lakkautettiin molemmissa maissa 1800-luvulla, Suomessa vuonna 1868<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Tietosanakirja, 5. osa (Kulttuurisana–Mandingo) | Sivu = 284 | Luku = Kämnerinoikeus | Julkaisija = Tietosanakirja Oy | Vuosi = 1913 | www = http://runeberg.org/tieto/5/0162.html}}</ref>, minkä jälkeen raastuvanoikeudesta tuli alin oikeusaste.
| |||