Versio 25. maaliskuuta 2020 kello 14.14 muokkaa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 388 muokkausta →‎Perusteita historiallisuuden puolesta: luvun muokkausta Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 25. maaliskuuta 2020 kello 14.15 muokkaa kumoa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 388 muokkausta p →‎Perusteita historiallisuuden puolesta: kappalejako Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 217: Tohtori Michael Marx, saksalaisen ”Corpus Coranicum” –hankkeen johtaja, esitti Der Spiegelin haastattelussa vuonna 2008 perusteluita Muhammedin historiallisuuden puolesta. <ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.spiegel.de/international/germany/dispute-among-islam-scholars-did-muhammad-ever-really-live-a-579052.html\|nimeke=Did Muhammad Ever Really Live? Interview conducted by Yassin Musharbash\|tekijä=\|julkaisu=Spiegel Online\|ajankohta=18.9. 2008\|julkaisija=\|viitattu=}}</ref> Hänen mukaansa ''”Koraanin syntyä olisi vaikea selittää, jos profeetta poistettaisiin laskuista”.'' Hän katsoi myös'','' että Muhammedin tuomiseksi islamilaiseen historiankirjoitukseen ''”olisi vaadittu valtavaa salaliittoa”.'' Kolmanneksi hän arvioi asiaa oman projektinsa toimintaedellytysten kannalta: ''”Tiedot ja huhut leviävät hyvin nopeasti internetin aikakaudella… meillä on hyvin luottamukselliset suhteet islamilaiseen maailmaan”.'' Myös [[Jaakko Hämeen-Anttila]] on arvostellut skeptistä näkemystä. Hänen mukaansa se edellyttää, että olisi tehty jättimäinen historianväärennys. Siinä olisi pyyhitty pois kaikki vanhat tiedot ja lisätty historiaan Muhammed seuralaisineen.<ref>Jaakko Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin (2006), s. 206</ref> Skeptisyys on joka tapauksessa kasvanut sen suhteen, mitä Muhammedista voidaan tietää. Kun vielä 1900-luvun biografit, kuten Buhl ja Watt, pitivät Muhammedin historiallisuutta itsestään selvänä, Hans Jansenin 2000-luvun elämäkerta on varovasti siirtänyt Muhammedin fiktion maailmaan.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Jansen. H.\|Nimeke=Mohammed. Eine Biographie\|Vuosi=2008\|Sivu=\|Julkaisija=Verlag C.H. Beck}}</ref> [[Jaakko Hämeen-Anttila\|Jaakko Hämeen-Anttilan]] mukaan islamilaiset lähteet ovat kuin "talo ilman perustaa", mutta koska muutakaan ei ole tarjolla, niihin on luotettava. Muuten humanististen tieteiden saamat tulokset jäisivät huomattavan vähiin.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila\|Nimeke=Johdatus Koraaniin\|Vuosi=2006\|Sivu=192-193, 208\|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Samalla hän kuitenkin tunnustaa, että ''"lukija tai tutkija joutuu pohjimmiltaan tekemään hyvin subjektiivisen valinnan, uskooko perinteiseen kuvaan vai ei".''<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila\|Nimeke=Johdatus Koraaniin\|Vuosi=2006\|Sivu=40\|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Skeptisyys on joka tapauksessa kasvanut sen suhteen, mitä Muhammedista voidaan tietää. Kun vielä 1900-luvun biografit, kuten Buhl ja Watt, pitivät Muhammedin historiallisuutta itsestään selvänä, Hans Jansenin 2000-luvun elämäkerta on varovasti siirtänyt Muhammedin fiktion maailmaan.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Jansen. H.\|Nimeke=Mohammed. Eine Biographie\|Vuosi=2008\|Sivu=\|Julkaisija=Verlag C.H. Beck}}</ref> [[Jaakko Hämeen-Anttila\|Jaakko Hämeen-Anttilan]] mukaan islamilaiset lähteet ovat kuin "talo ilman perustaa", mutta koska muutakaan ei ole tarjolla, niihin on luotettava. Muuten humanististen tieteiden saamat tulokset jäisivät huomattavan vähiin.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila\|Nimeke=Johdatus Koraaniin\|Vuosi=2006\|Sivu=192-193, 208\|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Samalla hän kuitenkin tunnustaa, että ''"lukija tai tutkija joutuu pohjimmiltaan tekemään hyvin subjektiivisen valinnan, uskooko perinteiseen kuvaan vai ei".''<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila\|Nimeke=Johdatus Koraaniin\|Vuosi=2006\|Sivu=40\|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> == Katso myös ==

Ero sivun ”Muhammed” versioiden välillä