Ero sivun ”Muhammed” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Perusteita historiallisuuden puolesta: luvun muokkausta |
|||
Rivi 211:
Arabiprofeetta Muhammedin hahmo olisi palvellut etenkin hänen sukulaisikseen julistautuneiden abbasidien vallan laillistamista vuoden 750 jälkeen. Arabikalifaatin eri vaiheissa vallantavoittelijoiden sukulaisuus Muhammedin perheeseen oli poliittisesti tärkeä argumentti. Kun abbasidit olivat vedonneet polveutuvansa Muhammedin sedästä ibn Abbasista, šiialaiset nojasivat Muhammedin ottopoika Aliin ja fatimidit vuorostaan Muhammedin tyttäreen Fatimaan todisteeksi oman valtansa oikeudesta. Klaaniyhteiskunnissa sukulaisuus on tärkeä vallan oikeuttamisen peruste.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Philip Carl Salzman|Nimeke=Culture and Conflict in the Middle East|Vuosi=2008|Sivu=|Julkaisija=Humanity Books}}</ref>
=== Perusteita historiallisuuden puolesta ===
Brittiläinen arabian professori R.B. Serjeant pitää islamilaista perimätietoa luotettavana: ''"Metodisesti emme voi hyväksyä muuta lähtökohtaa kuin sen, että perimätieto on aito kertomus tosiasioista siihen saakka, kunnes se on uskottavasti osoitettu vääräksi tai puolueelliseksi''."<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=R. B. Serjeant|Otsikko=Review: Meccan Trade and the Rise of Islam: Misconceptions and Flawed Polemics|Julkaisu=Journal of the American Oriental Society|Ajankohta=Jul. - Sep., 1990|Vuosikerta=110|Numero=3|Sivut=472–486|Julkaisija=|www=https://www.jstor.org/stable/pdf/603188.pdf?refreqid=excelsior%3Aa14a13fb04a4cc65388f69d963cba1d6}}</ref> Encyclopaedia Britannican Muhammed-artikkelissa islamin tutkimuksen professorit William Montgomery Watt ja Nicolai Sinai ovat samoilla linjoilla: ''” ei ole mitään pakottavaa syytä olettaa, että islamin perinteinen selostus Muhammedista olisi epähistoriallinen."'' <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/biography/Muhammad|nimeke=Muhammad|tekijä=William Montgomery Watt & Nicolai Sinai|julkaisu=Encyclopaedia Britannica|ajankohta=19.5.2020|julkaisija=|lainaus="All things considered, there is no compelling reason to suggest that the basic scaffolding of the traditional Islamic account of Muhammad’s life is unhistorical."|viitattu=}}</ref> Nämä ''a''rgumentit siirtävät [[Todistuksen taakka|todistamisen taakan]] vastapuolelle.
Muhammedin historiallisuutta on puolustettu muillakin seikoilla kuin ''hadith''-perinteellä. Tunnettu orientalisti [[William Montgomery Watt|Watt]] kysyi "''Kuka olisi ottanut vaivakseen keksiä tämän konstikkaan tarinan ja mistä syystä?''" <ref name=":0" /> Muhammedista on myös ainakin kolme lyhyttä mainintaa 600-luvun kristillisissä lähteissä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hoyland, R.|Nimeke=Seeing islam as other saw it. A survey and evaluation of Christian, Jewish and Zoroastrian writings on early Islam.|Vuosi=1997|Sivu=|Julkaisija=Princeton, N.J.: The Darwin Press.}}</ref> Patricia Crone on pitänyt niitä "''melko kumoamattomana''" näyttönä Muhammedin historiallisuuden puolesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.opendemocracy.net/en/mohammed_3866jsp/|nimeke=What do we actually know about Mohammed?|tekijä=Patricia Crone|julkaisu=Open Democracy|ajankohta=10.5.2008|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Revisionistisen koulukunnan edustajat katsovat näiden mainintojen olevan myöhempiä lisäyksiä käsikirjoituksiin, mikä toisaalta muistuttaa väitteenä kehäpäätelmää.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Nevo, Y.E. & Koren, J.|Nimeke=Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state.|Vuosi=2003|Sivu=|Julkaisija=Amherst, N.Y.: Prometheus.}}</ref>
Tohtori Michael Marx, saksalaisen ”Corpus Coranicum” –hankkeen johtaja, esitti Der Spiegelin haastattelussa vuonna 2008 perusteluita Muhammedin historiallisuuden puolesta. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.spiegel.de/international/germany/dispute-among-islam-scholars-did-muhammad-ever-really-live-a-579052.html|nimeke=Did Muhammad Ever Really Live? Interview conducted by Yassin Musharbash|tekijä=|julkaisu=Spiegel Online|ajankohta=18.9. 2008|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Hänen mukaansa ''”Koraanin syntyä olisi vaikea selittää, jos profeetta poistettaisiin laskuista”.'' Hän katsoi myös'','' että Muhammedin tuomiseksi islamilaiseen historiankirjoitukseen ''”olisi vaadittu valtavaa salaliittoa”.'' Kolmanneksi hän arvioi asiaa oman projektinsa toimintaedellytysten kannalta: ''”Tiedot ja huhut leviävät hyvin nopeasti internetin aikakaudella… meillä on hyvin luottamukselliset suhteet islamilaiseen maailmaan”.''
Myös [[Jaakko Hämeen-Anttila]] on arvostellut skeptistä näkemystä. Hänen mukaansa se edellyttää, että olisi tehty jättimäinen historianväärennys. Siinä olisi pyyhitty pois kaikki vanhat tiedot ja lisätty historiaan Muhammed seuralaisineen.<ref>Jaakko Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin (2006), s. 206</ref>
▲Myös [[Jaakko Hämeen-Anttila]] on arvostellut skeptistä näkemystä. Hänen mukaansa se edellyttää, että olisi tehty jättimäinen historianväärennys. Siinä olisi pyyhitty pois kaikki vanhat tiedot ja lisätty historiaan Muhammed seuralaisineen.<ref>Jaakko Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin (2006), s. 206</ref> Arabien historiankirjoitus alkaa kuitenkin vasta 700-luvun lopulta, jolloin Muhammed on jo mukana; mitään väärennettävää ei siten näyttäisi olleen aikaisemmilta vuosilta.
Skeptisyys on joka tapauksessa kasvanut sen suhteen, mitä Muhammedista voidaan tietää. Kun vielä 1900-luvun biografit, kuten Buhl ja Watt, pitivät Muhammedin historiallisuutta itsestään selvänä, Hans Jansenin 2000-luvun elämäkerta on varovasti siirtänyt Muhammedin fiktion maailmaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jansen. H.|Nimeke=Mohammed. Eine Biographie|Vuosi=2008|Sivu=|Julkaisija=Verlag C.H. Beck}}</ref> [[Jaakko Hämeen-Anttila|Jaakko Hämeen-Anttilan]] mukaan islamilaiset lähteet ovat kuin "talo ilman perustaa", mutta koska muutakaan ei ole tarjolla, niihin on luotettava. Muuten humanististen tieteiden saamat tulokset jäisivät huomattavan vähiin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Johdatus Koraaniin|Vuosi=2006|Sivu=192-193, 208|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Samalla hän kuitenkin tunnustaa, että ''"lukija tai tutkija joutuu pohjimmiltaan tekemään hyvin subjektiivisen valinnan, uskooko perinteiseen kuvaan vai ei".''<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Johdatus Koraaniin|Vuosi=2006|Sivu=40|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
== Katso myös ==
| |||